Kun lopetat liikunnan, aivojesi toiminta muuttuu

Kun lakkaat urheilemasta ja elämäntyylisi painottuu istuma-asentoon, vahingoitat niitä aivoalueita, jotka vastaavat muististasi. Myös fyysinen terveytesi kärsii.
Kun lopetat liikunnan, aivojesi toiminta muuttuu

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Lähes kaikilla meillä on työ, joka pakottaa istumiseen paikoillaan tuntien ajan ilman suurempaa liikkumista, joka päivä. Jos lakkaat liikkumasta myös vapaa-ajallasi, istuma-asennossa oleminen menee liian pitkälle.

Kehosi vaatii liikettä ja urheilua. Ei ole ihmiselle luonnollista olla aina paikoillaan. Siksi moni asiantuntija suosittelee, että liikutaan ainakin puolen tunnin verran päivässä. Tämä on kuitenkin monelle vaikea tavoite.

Kun lakkaat liikkumasta, muutos johtuu kenties siitä, että tulet kotiin aina väsyneenä töistä, tai olet liian uupunut herätäksesi aikaisin, tai sitten olet ehkä jo tottunut liikkumattomuuteen.

Elämän viettäminen täysin istuma-asennossa ei ainoastaan vahingoita terveyttä, vaan se myös aiheuttaa aivoissa muutoksia, joista hyvin moni meistä ei ole tietoinen.

Katsotaan siis tarkemmin näitä haittoja liikunnan skippaamisesta – miksi on tärkeää liikkua, aivojenkin kannalta?

Kun lakkaat urheilemasta, verenkiertosi heikkenee

Liikkuminen kiihdyttää verenkiertoa kehossasi – ei pelkästään liikunnan aikana, vaan koko päiväksi.

Ei ole hyvä liikkua yhtenä päivänä tuntikaupalla, ja sitten viettää viikko sohvalla. Tärkeää olisi jakaa urheilu useammalle päivälle viikossa.

Parempi verenkierto hyödyttää aivoja suuresti, ja jos lakkaat liikkumasta pitkiksi ajoiksi, saatat huomata seuraavia oireita:

  • Muistisi alkaa heikentyä. Sitten unohtelet, mitä sinun pitikään tehdä tai muistaa, sillä vähentynyt verenkierto aivoihin saa aikaan vähentymistä hermoyhteyksissä.
  • Halvausten riski kasvaa, sillä huono verenkierto voi aiheuttaa iskemiaa.

Kun verenkierto aivoihin vähentyy pikkuhiljaa, tuloksena voi olla peruuttamatonta vahinkoa.

henkilö kävelemässä tienreunalla

On tärkeä muistaa, että ei tarvita kuntosalia, jotta kaikki nämä liikkumattomuuden haitat voitaisiin välttää.

Kävely (mielellään ulkona) ainakin tunnin ajan päivässä voidaan laskea urheiluksi, kunhan kyseessä on säännöllinen tapa, jota et hylkää.

Lisäksi on oleellista muistaa, että kun lakkaat harrastamasta liikuntaa, seurauksena on  stressiä, ahdistusta ja muita terveysongelmia. Ja jos kerran voit välttää kaiken tämän helposti, miksi et tarttuisi tilaisuuteen jo nyt?

Liikunta on hyväksi aivoillesi

urheilua harrastava iloinen nainen

Sen lisäksi että aivosi kärsivät verenkierron heikentyessä suuresti urheilun hylkäämisestä, on tärkeää ottaa huomioon eräs toinen muutosten sarja, joka ilmenee silloin kun jäät istuma-asennon vangiksi.

Yksi näistä muutoksista koskee hippokampusta, joka on muistista vastaava aivojen alue. Sekin siis kärsii liikkumattomuudesta.

Muutoksia voi ilmetä alemmassa päälakilohkossa – tämä osa aivoja havaitsee tunteita toisten kasvoilla sekä tulkitsee sen, mitä aistit kertovat. Tämä tarkoittaa, että empatiakykysi ja vaistosi voivat heikentyä merkittävästi, jos lakkaat urheilemasta.

Lisäksi alempi ohimolohko, joka on välttämätön tekijä kasvojen, numeroiden ja esineiden tunnistamiseksi, voi kärsiä istuma-asentoon painottuvasta elämäntyylistä.

Tässä vaiheessa on varmasti kaikille lukijoillemme selvää, että liikunta on erittäin hyödyllistä aivoille ja että tämän elimen huoltaminen liikunnan avulla ei vaadi paljoakaan.

Kohtuullisen rasituksen liikunta voi estää aivoja kokemasta monia haittoja. Useat näistä muutoksista eivät ole korjattavissa, ja ne voivat olla erittäin suuri haitta terveydellesi.

Tarvitaan vain säännöllistä liikuntaa – jo muutama minuutti päivässä riittää, jotta voisit pysyä kunnossa sekä nauttia paremmasta terveydestä niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Harrastatko itse liikuntaa, vai oletko tottunut valitsemaan sohvan? Olisiko aika muutokselle, joka ei vaadi paljoakaan, mutta tuo erittäin suuret hyödyt?


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Churchill, J. D., Galvez, R., Colcombe, S., Swain, R. A., Kramer, A. F., & Greenough, W. T. (2002). Exercise, experience and the aging brain. Neurobiology of Aging. https://doi.org/10.1016/S0197-4580(02)00028-3

  • Hillman, C. H., Erickson, K. I., & Kramer, A. F. (2008). Be smart, exercise your heart: Exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience. https://doi.org/10.1038/nrn2298


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.