Kuinka lapsen uhman saa hallintaan

· kesäkuu 17, 2018
Kapinointi on normaalia 2–6 vuoden ikäisillä lapsilla sekä teini-iässä. On tärkeää ymmärtää ja kuunnella lasta sekä antaa hänelle rakkautta, mutta myös oikaista lapsen käytöstä riittävän jämäkästi.

Lapsen uhma voi ilmetä monin eri tavoin, iästä riippuen. Lapsen kasvaessa hänen käytöksessään ilmenee muutoksia, joista moni johtuu hänen identiteettinsä muovautumisesta.

Lapsilla esiintyy kaksi klassista uhmavaihetta: 26 vuoden ikäisenä ja teini-iässä. Näiden vaiheiden aikana lapsi tai nuori haluaa määrätä ja toimia oman tahtonsa mukaisesti.

Muitakin uhmavaiheita esiintyy, esimerkiksi silloin kun lapsi kärsii muutoksista kotiympäristössä. Tällöin hänen voi olla vaikea ymmärtää vanhempiaan, ja tämä kärsimys näkyy kapinointina.

Uhmakasta käytöstä pidetään normaalina, joten siitä ei pidä olla huolissaan. Nämä uhmavaiheet ovat jossain määrin välttämättömiäkin, sillä niiden aikana lapsen persoonallisuus, identiteetti ja yksilöllisyys muovautuvat.

Onkin oleellista hyväksyä ja ymmärtää lapsen kapinointia, mutta myös osata toimia oikein sen aikana. Vanhempien haasteena on käsitellä lapsen uhma sellaisella tavalla, että lapsi voi luoda omaa identiteettiään, mutta ei käyttäydy sopimattomasti.

Strategioita lapsen uhman käsittelyyn

Olet saattanut kuulla, että uhman aikana lapselle tulisi opettaa kuria rakkaudella. Vaikka lapsi olisi pieni, hän kykenee ymmärtämään sen mitä hän tekee suhteessa siihen mitä häneltä pyydettiin. Ole kärsivällinen ja reagoi kiukkukohtauksiin rauhallisesti ja hillitysti.

On myös oleellista, että säätelet omaa käytöstäsi noudattamalla joitakin strategioita. Alla on lueteltu esimerkkejä.

Katso myös: Kuinka voit lopettaa lapsillesi huutamisen

1. Aseta selkeät säännöt ja seuraukset

äiti ja tytär keskustelevat sohvalla

Jos lapsi tietää hyvin perheen säännöt ja niiden noudattamatta jättämisen seuraukset, hänen on helpompi tuntea olonsa turvalliseksi. Tämä ei tarkoita sitä etteikö lapsi koskaan uhmaisi näitä sääntöjä, joten on tärkeää panna toimeen seuraukset tarvittaessa, siten kuin niistä on sovittu.

2. Älä kannusta epäsopivaan käytökseen

Lapsen kapinointi lisääntyy, jos vanhemmat nauravat hänen huonolle käytökselleen. Vaikka käytös olisikin hauskaa sillä hetkellä, nauramalla välität monitulkintaista viestiä lapsellesi. Näin menetät vähitellen hänen kunnioituksensa.

3. Vahvista positiivista käytöstä

poika ja äiti tekevät kotiläksyjä

Yksi vanhempien yleisimmistä virheistä on korostaa negatiivista käytöstä positiivisen sijaan. Vanhempana saatat epäsuoraan vahvistaa huonoa käytöstä kommentoimalla sitä jatkuvasti ja antamatta tunnustusta lapselle silloin, kun hän toimii oikein.

Kiitä lasta hyvästä käytöksestä, sillä tämä on aivan yhtä tärkeää kuin nuhtelu huonosta käytöksestä.

Suosittelemme lukemaan: Kansainvälinen perhepäivä ylistys lähimmäisille, ei vain sukulaisille

4. Osoita ehdotonta rakkautta

Vaikka lapsi epäonnistuisi kerta toisensa jälkeen, varmista että hän voi aina luottaa olevansa rakas. Selitä hänelle, että ärtymyksesi johtuu vain lapsen käytöksestä. Asettaudu hänen asemaansa, ymmärrä ja kuuntele häntä. Vältä huutamista ja pyri olemaan rauhallinen.

Jos lapsi on jo teini-ikäinen, älä kyseenalaista hänen mielialaansa vaan anna hänelle omaa rauhaa.

5. Varo edistämästä lapsen uhmakasta asennetta

poika mököttää kun vanhemmat riitelevät

Monissa tapauksissa lapsen uhmakkuus voi johtua perhetilanteesta, jota et vanhempana osaa käsitellä. Äidin ja isän ero tai henkinen etäisyys on yksi yleisimmistä syistä.

Jos vanhempien välit ovat kireät, lapsi aistii sen helposti ja yrittää viedä huomion pois siitä. Myös yhden lapsen suosiminen yli muiden saa aikaan kapinointia.

6. Tarjoa vaihtoehtoja

Vaihtoehtojen tarjoaminen lapselle auttaa häntä vahvistamaan positiivista käytöstä. Se edistää osaltaan myös hänen päätöksentekokykyään aikuisena.

Vaihtoehtojen tarjoaminen lapselle voi käsittää esimerkiksi neuvottelun hänen kanssaan. Anna hänen esimerkiksi katsoa televisiota tiettyyn kellonaikaan asti, jos hän on tekee läksyt ensin.

7. Käytä positiivista kieltä

äiti ja poika terapeutin vastaanotolla

Positiivinen kieli on paljon tehokkaampaa kuin negatiivinen, eikä se edistä uhmakasta käytöstä kuten kiellot. Älä keskity sanomaan mitä lapsen ei tulisi tehdä, vaan tee juuri päinvastoin.

Kun puhut lapselle, kerro hänelle mitä hän voi tehdä. Sano esimerkiksi: ”Voit leikkiä pyörän kanssa terassilla”, sen sijaan että sanoisit ”Et voi leikkiä pyörän kanssa sisällä”. Toinen esimerkki olisi sanoa ”Voit soittaa kitaraa kellarissa”, sen sijaan että sanoisit ”Et voi soittaa kitaraa huoneessasi”.

Heijastus

Lasten mukana ei tule ohjekirjaa siitä kuinka heidät tulisi kasvattaa, joten vanhemmat joutuvat kohtaamaan tuon tehtävän vähin avuin. Lapsen kasvatuksessa ei voi keskittyä ainoastaan vallan harjoittamiseen ottamatta huomioon lapsen tilannetta.

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja erityinen, ja heidän tapansa reagoida eri tilanteisiin riippuu suuresti siitä, mitä he näkevät kotona kasvaessaan.