Kuinka kauan koronavirusrokotteen kehittäminen kestää?
“Koronavirukseen on mahdollisesti keksitty rokote”. Näemme tällaisia uutisia yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes niistä ei yhtäkkiä enää kuulukaan mitään… ennen kuin julkaistaan taas uusi vastaava otsikko. Kuinka kauan koronavirusrokotteen kehittäminen siis todella kestää?
Lehdet ja nettisivustot pyrkivät otsikoimaan uutiset niin, että se herättää huomiomme. Mutta tässä tapauksessa ne sivuuttavat sen, kuinka äärimmäisen mutkikasta rokotteen kehittäminen on, antaakseen meille hiukan toivoa.
Surullinen todellisuus on se, että rokotteen kehittäminen on kallis prosessi – ja ennen kaikkea hidas. Maailman laboratoriot ovat yhdistäneet voimansa, ja jättisäätiöt kuten Bill Gatesin säätiö ovat kaataneet resurssejaan tähän valtaisaan tehtävään. Mutta edessä on vielä pitkä matka.
Kuinka kauan koronavirusrokotteen valmistuminen siis kestää?
Tällä hetkellä ei ole mitään tarkkaa vastausta. Sillä välin, tässä artikkelissa, haluaisimme tarkastella mikä rokote on, ja ennen kaikkea sen kehitykseen liittyvää monivaiheista prosessia.
Rokotteet: vihollisen voittaminen
Rokote on valmiste, jolla voimme luoda immuniteetin taudinaiheuttajaa vastaan stimuloimalla vasta-aineiden tuotantoa elimistössä. Rokotteen mukana saamme yleensä liuosta, jossa on heikennettyjä tai kuolleita mikrobeja (niitä, joita vastaan haluamme taistella).
Tämä taudinaiheuttaja stimuloi immuunijärjestelmää, joka pystyy siten tunnistamaan, tuhoamaan ja ennen kaikkea muistamaan tuon uhan tulevan altistuksen varalta. Immuunijärjestelmämme osaa näin tulevaisuudessa reagoida tuota nyt tunnistamaansa vihollista vastaan, ehkäisten infektion.
Tästä syystä influenssa ei ole ongelma maailman väestölle: jos olemme saaneet rokotteen sitä vastaan, meillä ei ole aihetta huoleen.
Lue lisää: Mistä koronavirus on peräisin ja miksi emme ole onnistuneet vielä poistamaan sitä?
Koronavirusrokotteen kehittäminen: ensimmäiset vaiheet
Rokotteen kehittäminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vie yleensä 10–15 vuotta. Sen valmistukseen osallistuu julkisia ja yksityisiä organisaatioita yhdessä.
Älä kuitenkaan panikoi! Koronavirusrokotteen kehittäminen on nyt ykkössijalla, ja arvioiden mukaan se saattaisi olla valmis 12–18 kuukauden kuluttua. Tästäkin huolimatta rokotteen kehittämisen vaiheet ovat mutkikkaita. Kerromme niistä tarkemmin alla.
Tutkimusvaihe
Tähän vaiheeseen kuuluvat kaikki laboratoriossa suoritettavat perusvaiheet. Ensimmäinen vaihe, joka on paljon monimutkaisempi kuin miltä vaikuttaa, on viruksen eristäminen potilaalta viljelmän muodossa. Koronaviruksen tapauksessa tämä tapahtui kuukausi viruksen havaitsemisen jälkeen.
Kun virus on eristetty, sitä voidaan muokata heikentämällä se tai eristämällä sen toksiinit. Tästä se voidaan muuntaa tulevaksi rokotteeksi. Tämä ensimmäinen vaihe, normaaleissa olosuhteissa, voi kestää 2–4 vuotta.
Esikliininen vaihe
Tässä vaiheessa eristetty ja heikennetty patogeeni rokotetaan eläinkudokseen tai eläviin eläimiin (kuten laboratoriorottiin), jotta nähdään, muodostuuko immuunijärjestelmän vastetta todella.
Tätä ei koskaan tehdä ihmisillä, sillä infektioriski on hyvin korkea. Monet rokotteet eivät pääse läpi tästä vaiheesta, koska niillä ei saada aikaan haluttua vastetta elimistössä. Kun ensimmäiset tutkimusvaiheet on tehty, ja riippuen siitä toimiiko rokote eläimillä, kehitys aloitetaan ihmisillä.
Kannattaa lukea myös: Yhdysvallat on aloittanut COVID-19 -rokotteen testaamisen ihmisillä
Kliiniset kokeet ihmisillä
Tästä alkaa kaikkein mutkikkain ja kiistatta myös tärkein osuus rokotteen kehittämisessä.
- VAIHE I. Asiantuntijat käyttävät pientä ryhmää aikuisia henkilöitä, yleensä 20–80-vuotiaita, ja rokottavat heihin kuollutta tai heikennettyä taudinaiheuttajaa. Ensimmäisen vaiheen kokeilujen tarkoituksena on arvioida potentiaalisen rokotteen turvallisuutta ja selvittää, miten kestävän ja minkälaisen immuunivasteen se aiheuttaa.
- VAIHE II: Nyt koeryhmää laajennetaan koskemaan useita satoja ihmisiä. Tähän vaiheeseen saattavat osallistua ne ihmiset, jotka kuuluvat taudin suhteen riskiryhmään.
- VAIHE III. Nyt rokotetestaukseen osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Tässä vaiheessa voi ilmetä joitakin epätavanomaisia sivuvaikutuksia, jotka eivät tulleet ilmi pienemmillä koeryhmillä. Me kaikki olemme varmasti lukeneet lääkkeiden mahdollisista yleisistä sivuvaikutuksista, kuten “1:llä jokaisesta 1 000 ihmisestä esiintyy vaikeita päänsärkyjä”. Vaikka tämä on hyvin pieni prosentti, se on tunnistettava ja listattava.
Juridisia ja hallituksen lupia koskevia asioita lukuun ottamatta, kun rokote on läpäissyt vaiheen III, sen pitäisi olla valmis.
Koronavirusrokotteen kehittäminen: missä vaiheessa olemme?
Useimmat maat ovat edelleen esikliinisessä vaiheessa. Tarvitaan lisää testausta eläimillä rokotteen tehon vahvistamiseksi. Maaliskuun lopussa Kiina siirtyi vaiheeseen I, testaukseen ihmisillä.
Tämä on hyvä uutinen, mutta on selvennettävä, että seurannan vähimmäiskesto rokotetuilla vapaaehtoisilla on kuusi kuukautta. Tämän jälkeen koeryhmää laajennetaan, odotetaan vielä tietty aika, ja lopulta rokotteen massatuotanto voi alkaa.
On surullinen todellisuus, että meidän on elettävä koronaviruksen kanssa vielä jonkin aikaa. Mutta meidän on muistettava, että elämme myös monien muiden tautien kanssa, joihin ei ole rokotetta.
Meidän on myös pidettävä mielessä, että tärkeintä tällä hetkellä on vähentää tartuntojen leviämistä ja luottaa siihen, että pahin on pian ohi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Amanat F, Krammer F. SARS-CoV-2 Vaccines: Status Report [published online ahead of print, 2020 Apr 3]. Immunity. 2020;S1074-7613(20)30120-5. doi:10.1016/j.immuni.2020.03.007
- Hodgson, J. (2020). The pandemic pipeline. Nature Biotechnology. https://doi.org/10.1038/d41587-020-00005-
- Chen, W. H., Strych, U., Hotez, P. J., & Bottazzi, M. E. (2020). The SARS-CoV-2 Vaccine Pipeline: an Overview. Current Tropical Medicine Reports. Springer. https://doi.org/10.1007/s40475-020-00201-6
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.