Kuinka ehkäisyrokote toimii
Ehkäisyrokote koostuu aineesta, jota laitetaan yleensä käsivarteen tai pakaraan ruiskun avulla väliaikaiseksi raskauden ehkäisemiseksi. Se on erittäin tehokas ehkäisymenetelmä naisille. Arviot osoittavat, että sitä käyttävistä naisista tulee raskaaksi vain joka sadas.
Sen ainesosista riippuen ehkäisyrokotteen vaikutukset saattavat kestää 1-3 kuukautta. Kuukausittaista rokotetta suositellaan myös suuresti teini-ikäisille tytöille. Syy tähän on se, että ehkäisyrokote sisältää alhaisemman määrän hormoneita.
Ehkäisyrokote suojaa naista noin 33 päivän ajan sen käytöstä. Kun tämä aika on kulunut, on kaikki raskautta ehkäisevä suoja mennyt, vaikka väliin jäisi ainoastaan yksi päivä. Naisen tulisikin siis pitää huolta aikataulusta ja ottaa rokote aina kuukauden samana päivänä.
Eri ehkäisyrokotteilla on pidempiaikainen vaikutus ja kerromme siitä lisää alla.
Kuinka ehkäisyrokote toimii?
Ehkäisyrokotteet sisältävät hormoneita, jotka ovat samankaltaisia kuin naisen kehossa synteettisesti syntyvät – samoja, jotka estävät ovulaation.
Ne on siis valmistettu hormoneista, jotka estävät ovulaation: progestiinista tarkalleen ottaen. On kuitenkin myös progestiinin ja estrogeenin yhdistelmiä. Mitä tulee ensin mainittuun, sen tehokkuus kestää 2-3 kuukautta. Yhdistelmärokotteiden tehokkuus kestää kuukauden ajan.
Progestiini ehkäisee raskautta ehkäisemällä ovulaatiota tapahtumasta. Raskaus ei voi tapahtua, mikäli munanjohtimissa ei ole munasolua. Lisäksi tämä hormoni aiheuttaa kohdunkaulan limakalvon paksuuntumista, mikä vaikeuttaa sperman etenemisestä.
Ehkäisyrokotteen hyödyt ja haitat
Ennen ehkäisyrokotteeseen turvautumista on tärkeää arvioida sen hyödyt ja haitat.
Kuten melkein kaikilla tuotteilla, myös ehkäisyrokotteella on sekä hyötyjä että haittoja. Jokainen ihminen voi siis itse päättää haluaako käyttää tätä menetelmää raskauden ehkäisemiseksi vai ei.
Aloitetaan hyödyistä. Tällainen ehkäisymenetelmä erottuu joukosta tehokkuudellaan. Kuten mainitsimme aikaisemmin, sillä on alle 1 % todennäköisyys pettää. Se ei myöskään häiritse seksuaalista kanssakäymistä. Samalla meidän täytyy mainita, että tällainen rokote voi myös parantaa aknea ja lievittää kuukautisoireita.
Nainen voi ottaa ehkäisyrokotteen joka kuukausi, jotta sen käyttö on luotettavaa. Tämä menetelmä ei kuitenkaan suojaa HIV:tä tai muita sukupuolitauteja vastaan ja se tulisikin pitää mielessä. Lääkärit eivät suosittele sen käyttöä imetysaikana. Se voi myös olla hieman liikaa sellaisille ihmisille, jotka eivät pidä rokotteista.
Monet ihmiset luulevat sen voivan johtaa hedelmättömyyteen ja että teini-ikäisten ei pitäisi käyttää sitä. Tämä myytti on kuitenkin väärä. Todellisuudessa nainen palauttaa lisääntymiskykynsä heti kun hän lakkaa käyttämästä sitä.
Ehkäisyrokotteen sivuvaikutukset
Pahoinvointi on yksi ehkäisyrokotteen käytön sivuvaikutuksista. Sitä ei kuitenkaan tapahdu aina.
Kuten kaikkeen muuhunkin, myös näiden rokotteiden käyttöön liittyy tiettyjä riskejä, joten sinun tulee arvioida ne ennen rokotteen käytön aloittamista.
Jotkut naiset kuvailevat kärsineensä pahoinvoinnista ja epäsäännöllisistä kuukautisista. Tämä johtuu pääosin rokotteiden sisältämien hormoneiden vaikutuksesta. Ne voivat muuttaa kehon normaalia toimintaa. On myös mahdollista, että ehkäisyrokotteet johtavat samasta syystä pieneen painonnousuun naisilla, jotka käyttävät niitä säännöllisesti.
Oman turvallisuutesi kannalta suosittelemme sinua keskustelemaan lääkärin kanssa ennen tämän menetelmän käyttöä, jotta hän voi etsiä sinulle parhaiten sopivan menetelmän.
Lue myös: Kuinka jälkiehkäisypilleri vaikuttaa?
Yhteenveto
Ehkäisyrokote on tehokas tapa ehkäistä raskautta, jos nainen noudattaa oikeaa aikataulua. Kuten sanoimme, onnistumistaso on 99 %. Kyseessä on menetelmä, joka on yhtä tehokas kuin munanjohtimien katkaisu.
Sinun tulee kuitenkin pitää mielessä, että tällainen ehkäisymenetelmä ei suojaa sukupuolitartunnoilta, joten käytä aina kondomia uuden seksikumppanin kanssa.
Keskustele lääkärin kanssa sinulle sopivimmasta ehkäisymenetelmästä ja noudata hänen antamiaan ohjeita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Roy, G. (2010). Injectable contraception. Seminars in Reproductive Medicine. https://doi.org/10.1055/s-0030-1248137
- Zieman, M. (2014). Combined hormonal contraception. In Contraception for Adolescent and Young Adult Women. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-6579-9_4
- Schivone, G., Dorflinger, L., & Halpern, V. (2016). Injectable contraception: Updates and innovation. Current Opinion in Obstetrics and Gynecology. https://doi.org/10.1097/GCO.0000000000000329
- Kaunitz, A. M. (2000). Injectable contraception: New and existing options. Obstetrics and Gynecology Clinics of North America. https://doi.org/10.1016/S0889-8545(05)70171-6
- Berenson AB, Odom SD, Breitkopf CR, Rahman M. Physiologic and psychologic symptoms associated with use of injectable contraception and 20 microg oral contraceptive pills. Am J Obstet Gynecol. 2008;199(4):351.e1–351.e3512. doi:10.1016/j.ajog.2008.04.048
-
Dianat S, Fox E, Ahrens KA, et al. Side Effects and Health Benefits of Depot Medroxyprogesterone Acetate: A Systematic Review. Obstet Gynecol. 2019;133(2):332-341. doi:10.1097/AOG.0000000000003089