Krooniset sairaudet: mitä niistä tulisi tietää

24 heinäkuu, 2020
Krooniset sairaudet ovat valtava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Väestön ikääntyminen on yksi sen tärkeimmistä syistä. Tässä artikkelissa kerromme, mikä kroonisten sairauksien nykyinen tilanne on ja kuinka näitä sairauksia voidaan ehkäistä.

Krooniset sairaudet ovat sairauksia, jotka vaikuttavat kehoon huomattavan pitkän ajan. Niihin liittyy oireita, jotka kestävät yli kuuden kuukauden ajan.

Yleensä krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti. Siksi ne kykenevät vaurioittamaan kehon monia eri järjestelmiä ja elimiä. On myös tavallista, että yksi krooninen sairaus liittyy johonkin toiseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun kyseessä on kohonnut valtimoverenpaine, sillä se esiintyy usein diabeteksen kanssa. Kilpirauhasen vajaatoiminta taas liittyy usein erilaisiin hormonaalisiin tiloihin.

Krooniset sairaudet aiheuttavat arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 75 prosenttia kuolemista. Sydänongelmat, syövät, diabetes ja hengityselimiä koskevat sairaudet aiheuttavat yli 60 % näistä kuolemista. Kaiken kaikkiaan noin kolmasosa kroonisiin sairauksiin menehtyvistä ihmisistä on alle 60-vuotiaita, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät ole yksinomaan vanhusten ongelma, vaan ne ulottuvat selvästi tämän ikäryhmän ulkopuolelle.

Mitä diabetekseen tulee, sen suhde liikalihavuuteen on huolestuttava. Diabetes on yhä yleisempi ylipainoisten ihmisten keskuudessa ympäri maailman. Arvioiden mukaan diabeetikoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan useimmissa maissa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Yleisimmät krooniset sairaudet

Kroonisia sairauksia on monia ja ne aiheuttavat eniten kuolemia. Tämän ryhmän neljä olennaisinta sairautta ovat kuitenkin:

  • Syöpä kaikissa muodoissaan. Tämä tauti on merkittävä tekijä koko maapallon väestöön vaikuttavissa vakavissa terveysongelmissa.
  • Akuutit sydäninfarktit, sydämen vajaatoiminta ja aivoinfarktit ovat esimerkkejä kroonisista sydänsairauksista, jotka eivät vain johda kuolemaan, vaan ovat usein myös potilaan tilaa heikentäviä pitkällä aikavälillä. Näistä sairauksista johtuvat erilaiset kyvyttömyystilat vaikuttavat potilaan koko perheeseen.
  • Keuhkoahtaumataudit eli COPD (tulee englannin kielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease) sisältävät astman, kroonisen keuhkoputkentulehduksen, keuhkolaajentuman ja atelektaasin. Tupakointi on yleisin näihin liittyvä riskitekijä.
  • Emmekä tietenkään voi jättää huomioimatta diabetestä. Sitä on kahta tyyppiä: tyypin 1 diabetes, joka yleensä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa, ja tyypin 2 diabetes, joka alkaa aikuisiässä. Lisäksi on olemassa raskausajan diabetes. Sekä 1- että 2-tyypin diabetes on yleistymässä koko ajan.

Köyhyysongelma

On yleinen uskomus, että krooniset sairaudet ovat ongelma vain teollistuneissa maissa, mutta tämä on myytti. Tilastot nimittäin osoittavat, että kroonisista sairauksista kärsivät eniten ihmiset köyhissä maissa. Kaiken kaikkiaan noin 80 % edellä mainittujen sairauksien aiheuttamista kuolemista tapahtuu kehittyvissä maissa ja vain noin 20 % vauraammissa maissa.

Lisäksi puolet näistä kuolemista tapahtuu alle 70-vuotiaille. Siksi ihmiset kuolevat nuoremmassa iässä, ja nimenomaan köyhempien maiden ihmiset usein sairastuvat ja kuolevat kauan ennen kuin on heidän aikansa.

Krooniset sairaudet iskevät pahemmin köyhiin maihin.
Krooniset sairaudet ovat yleisempiä köyhissä kuin rikkaissa maissa.

Lue tämäkin: Krooninen astma ja allergiat – mikä avuksi?

Kroonisten sairauksien riskitekijät

Kroonisia sairauksia edeltävät monet riskitekijät. Nämä ovat usein ympäristön tai ihmisen ominaisuuksia tai tapoja, jotka tekevät hänestä alttiimman taudeille. Riskitekijät ovat suurimmaksi osaksi hyvin tunnettuja, ja terveysjärjestöt tiedottavat ihmisiä niistä pyrkiessään pitämään ne loitolla. Arvioiden mukaan esimerkiksi sydänsairaus- ja diabetestapauksia olisi jopa 80 % vähemmän ja syöpätapauksia 40 % vähemmän kuin niitä nyt on, jos pystyisimme hallitsemaan riskitekijöitä.

Merkittävimpiä riskitekijöitä ovat mm.:

  • Alkoholi. Tämän aineen nauttiminen johtaa maailmanlaajuisesti noin kolmeen miljoonaan kuolemaan vuodessa. Alkoholi on vastuussa maksasyövästä, kirroosista ja vammoista, puhumattakaan monista onnettomuuksista.
  • Ylipaino ja liikalihavuus. Myös nämä terveydelliset tilat johtavat noin kolme miljoonaan kuolemaan vuodessa. Ne johtuvat enimmäkseen huonosta ruokavaliosta ja istumiseen painottuvasta elämäntyylistä. Lihavilla ihmisillä on paljon suurempi riski sairastua pitkäaikaiseen krooniseen sairauteen kuin normaalipainoisilla ihmisillä.
  • Tupakka. Tupakointi vaikuttaa sekä itse tupakoiviin ihmisiin että heidän läheisiinsä. Tupakoinnin vuoksi kuolee arviolta kaksinkertainen määrä kuin alkoholiin liittyvien tilojen vuoksi, mikä tarkoittaa noin kuutta miljoonaa kuolemaa vuodessa.
  • Ruokavalio. Ylipaino ja liikalihavuus eivät ole ainoita huonon ruokavalion seurauksia. Ravinteiden puute ja huono ruokavalio voi tarkoittaa monia eri asioita; että ruokavalio sisältää liikaa suolaa, siinä on paljon syöpää aiheuttavia komponentteja tai se ei sisällä tarpeeksi kuitua ja niin edelleen. Huono ruokavalio on monta kertaa esimerkiksi kohonneen valtimoverenpaineen ja ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttaja.
  • Istumiseen painottuva elämäntyyli. Fyysinen passiivisuus johtaa ylipainoon ja edistää monien kroonisten sairauksien kehittymistä.
Krooniset sairaudet ovat tavallisia ihmisillä, jotka liikkuvat vähän.
Istumiseen painottuva elämäntyyli on yksi nykyajan suurimmista sairauksien riskitekijöistä.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Päivittäisellä kävelyllä on loistavia hyötyjä terveydelle

Riskitekijöiden hallinta on omissa käsissäsi

Kuten varmasti ymmärrät, kaikki nämä tekijät voivat lisätä merkittävästi mahdollisuuksiasi sairastua krooniseen tautiin. Niiden hallinta on kuitenkin täysin sinun käsissäsi. Omaksumalla terveellisiä elämäntapoja ja poistamalla riskitekijöitä voit rajoittaa kroonisen sairauden riskiä omalla kohdallasi, ja voit näin antaa hyvää esimerkkiä myös lapsillesi ja lapsenlapsillesi.

  • Espinosa Brito AD. Recomendaciones educativas para la prevención y el control de las enfermedades cardiovasculares. Finlay. 2011;1(1):31-8.
  • Ezzati M, Riboli E. Can noncommunicable diseases be prevented? Lessons from studies of populations and individuals. Science 2012;337:1482-7.
  • Durán, Adriana, et al. “Enfermedad crónica en adultos mayores.” Universitas Médica 51.1 (2010): 16-28.