Kilpirauhassyövän oireet naisilla

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulalla. Se ei ole kooltaan suuri, mutta sen vaikutus koko elimistöön on merkittävä. Sekä miehet että naiset voivat sairastua kilpirauhassyöpään, mutta se on yleisempää naisilla.

Suuri osa väestöstä kärsii kilpirauhasongelmista, ja suurin osa heistä on naisia. Tämä tärkeä rauhanen voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriintymistä ja johtaa vakaviin sairauksiin, kuten syöpään. Tunnistamalla syövän oireet aikaisessa vaiheessa, voit hakeutua hoitoon ja estää syövän leviämisen ja pahenemisen.

Tämä sinun tulisi tietää kilpirauhasestasi

Kilpirauhanen säätelee monia kehon toimintoja. Se on vastuussa hormonien, kuten tyroksiinin tuotannosta. Monet näistä hormoneista ovat välttämättömiä kehon normaalille toiminnalle, ja ottavat osaa moniin elintoimintoihin. Muutokset kilpirauhasen toiminnassa vaikuttavat suoraan kehon toimintaan.

Jos kilpirauhanen on yliaktiivinen, se tunnetaan kilpirauhasen liikatoimintana. Tähän liittyviä yleisiä oireita ovat esimerkiksi:

  • Rauhattomuus
  • Kehon lämpötilan kohoaminen, kuuma olo
  • Kasvanut ruokahalu
  • Laihtuminen

Jos kilpirauhanen puolestaan toimii laiskasti, kutsutaan sitä kilpirauhasen vajaatoiminnaksi. Vajaatoiminnasta kielivät seuraavat oireet:

  • Masennus
  • Väsymys
  • Lihominen
  • Lihassärky
  • Hiustenlähtö
  • Uneliaisuus
  • Muistin heikkeneminen
  • Ummetus
  • Kylmän sietokyvyn heikkeneminen
  • Kuulonalenema

Kurkkukipu

Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy yleensä yli 40-vuotiailla naisilla. Kotihoitoon kuuluvat ruokavaliomuutokset ja etenkin jodin nauttimisen lisääminen esimerkiksi merenelävien muodossa.

Suositeltua lukemista: Merilevä auttaa kilpirauhasen vajaatoimintaan

Tämä sinun tulisi tietää kilpirauhassyövästä

Kilpirauhassyöpä ei ole yleinen syöpäsairaus ja se ilmenee yleensä kasvaimena kaulan alueella. Suurimmassa osassa tapauksia nopea diagnoosi ja hoito estää sairauden etenemisen vakavalle asteelle. On tärkeää, että oireet diagnosoidaan oikeaoppisesti.

Naisten riski kilpirauhassyöpään sairastumiseen kasvaa vaihdevuosien aikana ja jälkeen.

Kilpirauhassyöpä voi oireilla seuraavin tavoin:

  • Möykky tai kyhmy kaulalla
  • Jatkuva kipu korvissa
  • Kaulan turvonneet imusolmukkeet
  • Jatkuvasti kipeä kurkku
  • Nielemisvaikeudet
  • Hengitysvaikeudet
  • Astma
  • Äänen käheys
  • Puheen puuroutuminen
  • Yskiminen (ilman flunssaa tai muuta tautia)

Mikä aiheuttaa kilpirauhassyövän?

Lääkäri koettelee naisen kaulaa

  • Säteilylle altistuminen lapsena (kasvainten esiintyminen lisääntyy, mikäli ihminen altistuu suurelle määrälle säteilyä). Etenkin kaulan alueelle kohdistunut sädetys lisää kilpirauhassyövän synnyn riskiä. Jos tällaista sädehoitoa on joskus annettu, on hyvä ajoittain tunnustella kilpirauhanen.
  • Suuri määrä TSH-hormonia, etenkin niillä ihmisillä, joilla on struuma (kilpirauhasen suurentuma).
  • Perinnöllisyys (joskus kilpirauhassyöpään sairastuneella on perheessä samasta sairaudesta kärsiviä).
  • Hashimoto tauti.
  • Tautiin sairastumisen riski kasvaa yli 40-vuotiailla naisilla ja yli 70-vuotiailla miehillä.

Kilpirauhassyövästä on olemassa viisi eri muotoa:

Papillaarinen syöpä

Papillaarinen syöpä on Suomessa tavallisin muoto ja se muodostaa jopa 70 % kaikista kilpirauhassyöpätapauksista. Se on yleisempi nuorilla ihmisillä, erityisesti naisilla. Naiset, jotka ovat saaneet säteilyhoitoa kohdunkaulan syöpään ovat erityisen riskialttiita papillaarisen syövän kehittymiseen.

Papillaarinen kilpirauhassyöpä kehittyy kilpirauhassoluista. Se käyttäytyy suhteellisen hyvänlaatuisesti ja kasvaa hitaasti. Leviäminen tapahtuu imuteitse ja kaulan imusolmukemetastaasit voivat usein olla varhainen löydös.

Follikulaarinen syöpä

Tämä on toiseksi yleisin syövän muoto, ja sitä ilmenee etenkin kilpirauhasen suurentumasta kärsivillä ja yli 50-vuotiailla. Kasvain voi kasvaa yhtä suureksi kuin itse kilpirauhanen, mutta sitä voi olla vaikea havaita.

Syöpä leviää veren ja imusuonten välityksellä ja voi pahimmassa tapauksessa levitä keuhkoihin ja luustoon. Tapauksia on eniten 40-60 -vuotiaiden ryhmässä.

Anaplastinen syöpä

Syöpäsolut

Vain 10 % kaikista kilpirauhassyöpätapauksista on anaplastisia. Anaplastinen syöpä on aggressiivinen ja nopeasti leviävä syövän muoto, jota ilmenee yleensä iäkkäillä ihmisillä (yli 65-vuotiailla). Potilaat ovat usein kärsineet aikaisemmin kilpirauhasen suurentumasta tai follikulaarisesta karsinoomasta.

Anaplastinen syöpä kehittää nopeasti mittavan kasvaimen, joka voi levittäytyä koko rauhasen alueelle. Se voi levitä imusolmukkeisiin.

Medullaarinen syöpä

Medullaarinen kilpirauhassyöpä on lähtöisin kilpirauhasrakkuloiden välissä sijaitsevista ns. C-soluista, jotka tuottavat kalsitoniinia. Medullaarinen syöpä voi joskus periytyä suvuittain, vaikka Suomessa se on harvinaista. Medullaarinen syöpä voi kehittyä missä iässä tahansa, ja useimmiten se vaivaa naisia – riski sairastua medullaariseen syöpään lisääntyy yli 50-vuotiailla.

Tämä syövän muoto voi levitä imusuoniston ja verenkierron kautta.

Kilpirauhasen lymfooma

Lymfooma voi esiintyä paitsi muissa elimissä myös kilpirauhasessa. Potilaat, joilla on lymfooma kilpirauhasessa ovat yleisimmin naisia. Keski-ikä on noin 60 vuotta. Lymfooman kehitys on hidaskulkuinen. Usein esiintyy samanaikaisesti krooninen autoimmuunityreoidiitti.

Miten kilpirauhassyöpä todetaan?

Jos kärsit aikaisemmin mainitsemistamme oireista, on aika kääntyä lääkärin puoleen. Kilpirauhasoireita voi tutkia testein ja kokein, jotka määrittävät, liittyvätkö oireet syöpään tai muihin kilpirauhasen ongelmiin. Yleisimmät keinot kilpirauhassyövän diagnosoimiseen ovat:

Ultraäänitutkimus

Ultraäänitutkimus

Ultraäänikokeessa kaulalle levitetään kuvaamista helpottavaa geeliä ja ultraäänilaite välittää tietokoneen ruudulle kuvaa kaulan alueesta. Näin pystytään näkemään, sijaitseeko kaulalla kyhmyjä. Samalla voidaan todeta, ovatko kyhmyt kovia vai nestemäisiä. Alueelta löytyvät kystat ovat yleensä harmittomia, eikä möykky kaulalla aina tarkoita syöpää.

Koepala

Jos kyhmy näyttää epäilyttävältä, voi lääkäri määrätä koepalanäytteen. Koepala otetaan neulalla suoraan kyhmystä ja se tutkitaan sitten laboratoriossa. Lääkäri käyttää neulan ohjaamiseen ultraäänen apua ja ihoalue puudutetaan.

Koepala otetaan vain, jos kaulalta löydetään kyhmy.

CT-kuvaus eli tietokonetomografia

Kuvaus ei tutki pelkästään kaulan aluetta, vaan sillä saadaaan kokonaiskuva koko rintakehän alueelta, jolloin voidaan määrittää ilmeneekö syöpää lähialueilla, etenkin keuhkoissa.

CT-kuvauksen päämäärä on selvittää onko kilpirauhassyöpä levinnyt muihin pehmytkudoksiin.

Mikä yhteys kilpirauhassyövällä on naissukupuoleen ja lisääntymiseen?

Lääkärikäynti

Tutkimukset ovat osoittaneet, että papillaarista kilpirauhassyöpää esiintyy enemmän sellaisilla naisilla, jotka ovat synnyttäneet viimeisen viiden vuoden aikana ennen taudin puhkeamista. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että raskauden aikana kilpirauhenen tuottaa paljon raskaushormoneja, joilla voi olla kauaskantoinen vaikutus tulevaisuuteen.

Riski lisääntyy, jos nainen on synnyttänyt moneen kertaan lyhyellä ajanjaksolla.

Suositeltua lukemista: Epäsäännölliset kuukautiset – mitä voit tehdä?