Hiustenlähtö naisilla - mistä se johtuu?

Naisilla hiustenlähtö on harvinaisempaa kuin miehillä ja usein korjaamalla jonkin diagnosoimattoman ongelman tai muutamalla elämäntyyliä, saa hiukset kasvamaan takaisin.
Hiustenlähtö naisilla - mistä se johtuu?

Kirjoittanut Okairy Zuñiga

Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Hiustenlähtö nähdään usein vain miesten ongelmana, mutta myös naiset voivat kärsiä tästä. Hiusten harventuminen ja hiustenlähtö naisilla voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, etenkin jos henkilö ei tiedä mistä yllättävä hiustenlähtö johtuu. Joskus kyseessä on helposti korjattava seikka, kuten tiettyjen vitamiinien puutostila, mutta joissain harvoissa tapauksissa hiustenlähtö liittyy sairauteen. Alta löydät yleisimmät syyt erityisesti naisten hiustenlähdölle.

Fyysinen rasitus

Tietyt fyysiset seikat, kuten vakava vamma tai sairaus, voi johtaa hiustenlähtöön. Esimerkiksi vaativa leikkaus, auto-onnettomuus, vakava sairaus tai joskus pelkkä flunssa voi rasittaa elimistöä niin, että hiukset alkavat putoilla tai harveta.

Hiusten luonnollinen elämänkaari alkaa kasvusta ja päättyy hiuksen putoamiseen, hiustenlähtö on siis normaali prosessi ja kaikilta putoaa päivän mittaan jonkin verran hiuksia. Kun kehoon kohdistuu yllättävä ja raskas vamma tai sairaus, voivat hiukset putoilla ennen aikojaan. Yleensä hiusten kasvu palautuu normaaliksi vammasta tai sairaudesta toipumisen jälkeen.

Raskaus

hiustenlähtö naisilla raskauden aikana

Raskaus on elimistöä rasittava prosessi, ja raskaudenaikainen hiustenlähtö liittyy hormonitoimintaan. Yleensä hiuksia lähtee etenkin raskauden alkuvaiheessa ja se voi pahentua muutamaa viikkoa ennen synnytystä. Kaikki raskaana olevat naiset eivät huomaa merkittävää hiustenlähtöä, toiset taas kärsivät siitä huomattavasti. Muutama kuukausi synnytyksen jälkeen hiusten kasvu palaa yleensä normaaliksi.

Liian paljon A-vitamiinia

Jos nauttii liikaa sellaisia ruokia tai ottaa vitamiinivalmisteita, jotka sisältävät paljon A-vitamiinia, voi se johtaa hiustenlähtöön. Suositeltu päivittäinen A-vitamiinimäärä on 5,000 IU-yksikköä aikuisille. Vitamiinivalmisteet voivat sisältää A-vitamiinia 2,500 – 10,000 IU-yksikköä, joten tarkista saamasi vitamiinimäärät. Jos huomaat käyttäväsi liikaa A-vitamiinia, laske saanti normaalille tasolle ja hiustenkasvun tulisi palautua normaaliksi parissa viikossa.

Proteiinin puutos

 

rikottu kananmuna

Jos ruokavaliostasi puuttuu riittävä määrä proteiinia, alkaa kehosi säästellä sitä pientä määrää, jonka se saa. Tämä johtaa mm. hiusten kasvun pysähtymiseen, sillä keho katsoo, että proteiinia tarvitaan muualla.

Hiuksia lähtee päivän aikana 50-100, mutta tätä ei yleensä huomaa, sillä niitä kasvaa takaisin samalla mitalla, eikä hiusten paksuus muutu. Jos et saa tarpeeksi proteiinia ravinnosta, ei keho kasvata uusia hiuksia lähteneiden tilalle ja lopputuloksena on harventunut tukka.

Korjataksesi proteiinivajeen tulee sinun lisätä ruokavalioosi hyviä proteiininlähteitä, kuten kalaa, lihaa ja kananmunaa. Jos olet vegaani tai kasvissyöjä, varmista, että saat tarpeeksi kasviperäistä proteiinia ja tue ruokavaliotasi ravintolisillä ja -valmisteilla.

Periytyvä hiustenlähtö

Periytyvä kaljuuntuminen ja hiusten harveneminen on yleisempää miesten keskuudessa, mutta hiustenlähtö naisilla voi myös johtua tästä. Joskus hiukset alkavat harventua jo varhaisessa iässä, mikä tuo mukanaan omat ongelmansa. Mikäli kärsit periytyvästä hiustenlähdöstä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, sillä hiustenlähdön perimmäinen syy täytyy selvittää ennen kuin sitä voidaan hoitaa.

Hiustenlähtöön on olemassa voiteita ja sisäisesti nautittuja kuureja, jotka voivat ehkäistä ja hidastaa hiustenlähtöä huomattavasti. Pahimmassa tapauksessa voi myös turvautua hiusimplantteihin.

Hormonit

Nainen kampaa hiuksiaan

Aivan kuten raskauden aikana kehon tuottamat hormonit, myös ehkäisypillereiden sisältämät hormonit voivat aiheuttaa hiustenlähtöä. Hormonitasapainon järkkyessä tai muuttuessa voi esiintyä muutoksia myös hiusten kasvutahdissa ja katkeiluherkkyydessä. Vaihdevuodet ja ehkäisypillerit muuttavat hormonitoimintaa, mikä voi johtaa hiusten ohenemiseen.

Jos ehkäisypillerisi hormonit aiheuttavat hiustenlähtöä, keskustele asiasta lääkärisi kanssa ja yhdessä voitte kokeilla muita pillerivaihtoehtoja tai ehkäisymuotoja. Jos hiustenlähtö johtuu vaihdevuosista, voi siihen saada lääkitystä.

Tunneperäinen stressi

Emotionaalinen stressi ja mielialan epätasapaino voi kiihdyttää hiustenlähtöä. Jos käyt parhaillaan läpi vaikeita asioita tai kärsit ahdistuksesta, voi tämä johtaa hiustenlähtöön. Kokeile joogaa, meditaatiota, rauhallista kävelylenkkiä ja luonnossa oleskelua. Keskity harrastamaan mieluisiasi asioita, nauti terveellistä ruokaa ja nuku tarpeeksi. Hakeudu terapiaan ja lääkärin juttusille, mikäli kärsit masennuksesta.

Anemia

 

verihiutaleet

Anemiasta eli raudanpuutteesta kärsii yksi nainen kymmenestä, ja useimmiten se vaivaa 20-49-vuotiaita naisia. Rautaa tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistamiseen. Aikuisessa naisessa on rautaa noin 1,5 g ja miehessä 3 g. Suurin osa elimistön raudasta kuluu punasolujen valmistukseen, mutta kaikki ihmisen solut tarvitsevat rautaa.

Anemia voi johtaa hiustenlähtöön ja muihin vakavampiin ongelmiin. Anemia voidaan todeta helposti verinäytteestä lääkärin vastaanotolla. Muita oireita hiustenlähdön lisäksi ovat päänsärky, huimaus, kalpeus, kylmät kädet ja jalat ja väsymys. Anemiaa hoidetaan rautatableteilla.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kun kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan sen toiminta on laiskanlaista ja hidastunutta, puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kilpirauhanen on pieni kaulassa sijaitseva elin, joka tuottaa aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä hormoneja ja sen toiminta tukee myös muita elimistön prosesseja. Yksi oire kilpirauhasen vajaatoiminnasta on hiustenlähtö. Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, käänny lääkärin puoleen, sillä vajaatoiminnan voi todeta vain testeillä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lääkkeillä.

Hiustenlähtö naisilla on melko yleinen ongelma, johon on kuitenkin useimmiten jokin syy ja siten myös hoito. Selvitä lääkärisi kanssa mikä näistä syistä sopii omalle kohdallesi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Strumia, R. (2016). Alopecia. In Dermatological Cryosurgery and Cryotherapy. https://doi.org/10.1007/978-1-4471-6765-5_63
  • Kaufman, K. D. (2002). Androgens and alopecia. In Molecular and Cellular Endocrinology. https://doi.org/10.1016/S0303-7207(02)00372-6
  • Gordon, K., & Tosti, A. (2011). Alopecia: evaluation and treatment. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology. https://doi.org/10.2147/ccid.s10182
  • Hair loss: who gets and causes. American Academy of Dermatology. Recuperado el 6 de marzo de 2020.
  • Phillips, T. G., Slomiany, W. P., & Allison, R. (2017). Hair Loss: Common Causes and Treatment. American Family Physician.
  • Piérard-Franchimont, C., & Piérard, G. E. (2013). Alterations in hair follicle dynamics in women. In BioMed Research International. https://doi.org/10.1155/2013/957432

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.