Jyvässolukato: oireet ja hoito

31 tammikuun, 2020
Jyvässolukato voi aiheuttaa toistuvia infektioita, kuumetta, vilunväreitä ja muita epäspesifisiä oireita.

Jyvässolukato eli agranulosytoosi on veritauti, jossa jyvässolujen määrä laskee liian alhaiseksi. Jyvässolukatoa kutsutaan myös neutropeniaksi ja granulosytopeniaksi.  Yleisimmän määritelmän mukaan siitä on kyse silloin, kun neutrofiilien määrä on alle 1000-1500 solua veren kuutiomillimetriä kohti. Granulosyytteja on kaiken kaikkiaan kolmen tyyppisiä: neutrofiilejä, eosinofiilejä ja basofiilejä.

Sairaus on harvinainen, mutta se voi olla vakava. Tässä artikkelissa opit lisää tästä sairaudesta ja sen oireista.

Jyvässolukato on veritauti. Se syntyy silloin, kun veren granulosyyttien eli jyvässolujen määrä laskee. Jyvässolut ovat veressä olevia soluja, jotka vastaavat pääosin infektioiden torjumisesta.

Mistä jyvässolukato johtuu?

Kuten jo mainittiin, jyvässolukato on sairaus, jossa veren neutrofiilien määrä laskee. Tämä voi tapahtua kahdesta eri syystä:

  • Tehoton granulopoieesi: Tämä on häiriö neutrofilien tuotannossa, joka tapahtuu ydinjatkeessa. Mikä tahansa selkärangan häiriö voi aiheuttaa sitä. Se voi johtua esimerkiksi aplastisesta anemiasta tai leukemiasta.
  • Neutrofiilien varhainen tuhoutuminen tai käyttö: Jos tämä tapahtuu nopeammin kuin mitä luuydin kykenee luomaan uusia neutrofiilejä, voi syntyä jyvässolukato. Neutrofiilit vastaavat bakteeri-infektioiden torjunnasta. Näissä tilanteissa ne joutuvat työskentelemään liiaksi.
  • Näiden solujen ennenaikainen tuho voi toisaalta johtua tietyistä lääkkeistä, kuten metamitsolista. Se voi johtua myös säteilystä tai autoimmuuniprosesseista.

Jyvässolukadon mahdolliset syyt voivat olla siis:

  • Geneettiset: Kun solujen tuotanto muuttuu geeniongelmien seurauksena.
  • Synnynnäinen: Joissakin tapauksissa sairaus voi olla jo syntyessä.
  • Hankinnainen: Jyvässolukato voi syntyä lääkkeiden tai pahanlaatuisuuden seurauksena.

Saatat pitää myös: Aloe vera -hoito verihiutaleiden määrän lisäämiseen

Kuinka jyvässolukato luokitellaan

Jyvässolukadun vakavuusaste luokitellaan sen mukaan, kuinka paljon veressä on neutrofiilejä. Eri luokittelut ovat siis seuraavat:

  • Lievä: Neutrofiilien määrä on alle 1000 – 1500 solua / veren kuutiomillimetri.
  • Keskivaikea: Neutrofiilien määrä on alle 500 – 1000 solua / veren kuutiomillimetri.
  • Vaikea: Neutrofiilien määrä on alle 500 solua / veren kuutiomillimetri.

Oireet

Tällä sairaudella ei useinkaan ole mitään spesifisiä oireita; se voi itse asiassa jäädä jopa huomaamatta. Joitakin yleisimmistä merkeistä voivat kuitenkin olla:

  • Yli 38 °C:n kuume, johon tavallisesti liittyy vilunväreitä ja hikoilua.
  • Yskä ja hengenahdistus.
  • Heikkous ja väsymys.
  • Suun haavaumat ja verisuoniperäiset haavat.
  • Epämukava tunne virtsatessa.
  • Oksentelu ja ripuli.

Naisten kohdalla voi esiintyä muutoksia emättimen eritteissä. Potilas kärsii infektioista useammin, ja infektiot ovat yleensä hyvin epätavanomaisia tai harvinaisia.

Diagnoosi

Lääkärit saattavat epäillä tätä sairautta, kun potilas kärsii toistuvasti infektioista. Ensin lääkäri määrää otettavaksi verikokeen, josta näkyy jyvässolujen alhainen määrä, mikäli potilaalla on tämä sairaus. Myös luuydintä voidaan tutkia ottamalla siitä kudosnäyte tai imunäyte.

Muita diagnoosin tekemisessä hyödyttäviä kokeita ovat:

  • Virtsan tai muiden eritteiden analyysi: Näin havaitaan infektion aiheuttajat, jos potilaalla on kuumetta.
  • Geenitestit.
  • Vasta-ainetestit: Nämä auttavat sulkemaan pois autoimmuunisyyt.
Verikokeessa voi näkyä jyvässolujen alhainen määrä

Jyvässolukadon hoito

Hoito riippuu sairauden syystä ja vaikeusasteesta. Jos sairaus johtuu lääkkeestä, potilaan on lopetettava lääkkeen syöminen välittömästi. Jos tämä ei onnistu, lääke tulisi korvata toisella lääkkeellä. Lääkärin tulisi määrätä kontrolliverikokeet.

Infektiotapauksessa potilaan tulisi syödä antibiootteja. Yleisin menetelmä on syödä antibiootteja yleisimpiä mikro-organismeja vastaan. Kun jyvässolukato johtuu autoimmuunisairaudesta, kortikosteroideilla voidaan saada hyviä tuloksia.

Tällä hetkellä on olemassa myös spesifisempiä hoitomuotoja, kuten:

  • Leukosyyttien transfuusio.
  • Granulosyyttikasvutekijä: Tämä menetelmä stimuloi luuydintä tuottamaan enemmän jyvässoluja. Tämä hoitomuoto on erityisen tehokas niillä ihmisillä, joilla jyvässolukato johtuu kemoterapiasta.
  • Luuydinsiirto: Tämä hoito on varattu niihin tapauksiin, joissa muut hoidot eivät tehoa. Terve luuydin voi tuottaa terveitä jyvässoluja. On kuitenkin vaikea löytää yhteensopivaa luovuttajaa.

Lopuksi

Jyvässolukato on monimutkainen verisairaus. Lääkäriin on mentävä, mikäli kärsii toistuvista infektioista ja epäilee tätä sairautta. Lääkäriin tulisi mennä myös jos olo on heikko, esiintyy kuumetta tai muita mainittuja oireita. Lääkäri ohjaa asianmukaisiin kokeisiin ja määrää hoidon tarvittaessa.

  • Agranulocitosis. Síntomas, causas y tratamiento. (n.d.). Retrieved May 21, 2019, from http://leucocitos.org/granulocitos/agranulocitosis/
  • Agranulocitosis: Definición, Causas, Síntomas, Tratamiento y Más. (n.d.). Retrieved May 21, 2019, from https://superatuenfermedad.com/c-sangre/agranulocitosis/
  • Agranulocitosis – Cancer Care of Western New York. (n.d.). Retrieved May 21, 2019, from https://www.cancercarewny.com/content.aspx?chunkiid=195965
  • Agranulocitosis: Qué es, cualés son los síntomas y cómo tratarla. (n.d.). Retrieved May 21, 2019, from https://www.lavanguardia.com/vida/salud/enfermedades-sangre/20190414/461641314222/neutrofilos-eosinofilos-basofilos-agranulocitosis-neutropenia-granulocitopenia-sangre-infecciones.html
  • Díaz Valiente, O., Sandrino Sánchez, M., & Pérez Martin, M. M. (2017). Revista de ciencias médicas de Pinar del Río. Revista de Ciencias Médicas de Pinar del Río (Vol. 21). 1999, Editorial Ciencias Médicas. Retrieved from http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1561-31942017000500019