Isovarpaan tyvinivelen venähdys: syyt, oireet ja hoito

Isovarpaan tyvinivelen venähdys ei ole yleensä vakava vaiva, mutta se voi olla hyvin ärsyttävä urheilijoille.

Isovarpaan tyvinivelen venähdys johtuu yleensä isovarpaan nivelen liiallisesta taittumisesta ylöspäin. Se on hyvin yleinen ongelma jalkapallonpelaajilla. Joidenkin lähteiden arvioiden mukaan sitä esiintyy joissakin urheilujoukkueissa 5,4 tapausta per kausi, mikä on yhtä kuin 0,062 potilasta jokaista tuhatta aktiiviurheilijaa kohti. Arvioiden mukaan sitä potevilta menee keskimäärin 10,1 urheilupäivää hukkaan toipumisen aikana.

Jos kiinnitämme huomiomme ammattijalkapalloilijoihin, voimme huomata, että 45 % heistä on kärsinyt isovarpaan tyvinivelen venähdyksestä urheilu-uransa aikana. Jos haluat tietää tästä ongelmasta ja sen tehokkaasta hoidosta enemmän, olet tullut oikeaan paikkaan.

Jalkaterän anatomia ja isovarpaan tyvinivelen venähdys

Ennen kuin perehdymme tarkemmin kyseiseen vaivaan, käydään ensin läpi siihen liittyvien kehonosien fysiologiaa. Ihmisen jalkaterä ja nilkka ovat varsinaisia biomekaniikan taideteoksia: niissä on yhteensä 33 niveltä, 26 luuta ja yli 100 nivelsidettä, jännettä ja lihaskudosta.

Tässä tapauksessa kyse on ensimmäisestä metatarsofalangeaalinivelestä. Se kuuluu jalkaterän ensimmäisen osan toiminnalliseen ja anatomiseen yksikköön, joka kattaa 75 % jalkaholvista. Tämä rakenne on avainasemassa, sillä sen liikealasta tasolla riippuu koko jalkaterän toimivuus.

Ensimmäinen jalkapöydänluu (isovarpaan) ja varvasluun tyvi muodostavat yhdessä metatarsofalangeaalinivelen, joka tässä tapauksessa vammautuu.

Mitkä ovat isovarpaan tyvinivelen venähdyksen oireet?

Isovarpaan tyvinivelen venähdyksen oireista kerrotaan orthoinfo.org-sivustolla. Yleisimmät merkit ovat kipu kävellessä, arkuus aluetta painellessa ja paikallinen turvotus. Vammasta on kuitenkin useita vaikeusasteita:

• I: venähdys. Aiheuttaa paikallista arkuutta ja lievää tulehdusta.
• II: osittainen repeämä. Tämä aiheuttaa laajemmalle levinnyttä arkuutta ja kipua, kohtalaista turvotusta ja mustelmia. Jalkaterän liikuttaminen on kivuliasta ja rajoittunutta.
• III: täydellinen repeämä. Tämä vamma on hyvin kivulias, turvonnut ja mustelmia on huomattavasti. Tässä vaiheessa isovarpaan liikuttaminen on lähes mahdotonta.

Isovarpaan tyvinivelen venähdys voi kehittyä äkisti tai vähitellen trauman laadusta riippuen. Jos vamma syntyy vähitellen, potilaan tila pahenee aikaa myöten, kunnes liikunta ei enää onnistu.

Isovarpaan tyvinivelen venähdys: merkittävimmät syyt

Kuten EFORT Open Reviews -portaalissa osoitetaan, liikunta on suurin syy isovarpaan tyvinivelen venähdykseen. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajista 45 % ilmoitti kärsineensä tästä ongelmasta ammattiuransa aikana. Esiintyvyys on arvolta 0,062 tapausta per 1 000 riskille altistunutta urheilijaa.

85 % näistä vammoista tapahtuu tekonurmella, joka on normaalia nurmea paljon kovempaa. Keinonurmen vastuksella on luultavasti merkittävä rooli vamman synnyssä.

Myös muita lajeja harrastavat urheilijat kärsivät tästä vammasta. Esimerkiksi noin 0,4 % rugbyn pelaajista kärsii isovarpaan tyvinivelen venähdyksestä per kausi. Tämä käsittää 11 % kaikista jalkaterän vammoista tässä vaativassa liikuntalajissa.

Vammautumisen mekanismi

Useimmat vammat syntyvät jatkuvasta kontaktista kentän pintaan tai suorasta iskeytymisestä toista pelaajaa vasten. Nämä tilanteet aiheuttavat aksiaalista kuormitusta yliojentuneeseen ensimmäiseen metatarsofalangeaaliniveleen.

Voima ja rakenteen epätyypillinen asento johtavat eriasteisiin nivelsidevaurioihin. 

Jännevamman lisäksi se voi vaikuttaa myös jänneluihin. Nämä luurakenteet vaurioituvat tai jopa murtuvat, vaikkakin tavallisesti vaurio johtuu aiemmista vammoista tai ongelmista.

Riskitekijät

Kuten jo mainittiin, vaativan urheilulajin harrastaminen tekonurmella on selvä altistava tekijä. Kentän pinnan lisäksi edellä mainitun venähdyksen voi aiheuttaa jonkinlainen iskeytyminen toista pelaajaa (tai kiinteää elementtiä) vasten.

Alla on lista tälle vammalle eniten altistavista urheilulajeista. Kuten Western New York Urology Associates -nettisivustolla osoitetaan, ne ovat seuraavat:

• Jalkapallo ja amerikkalainen jalkapallo
• Rugby
• Koripallo
• Rata- ja kenttälajit: juoksu, hyppiminen, esteet
• Tanssiminen

Diagnostiset testit

Isovarpaan tyvinivelen venähdystä saatetaan epäillä fyysisen tarkastuksen yhteydessä. Jalkaterän luustosta tarvitaan kuitenkin röntgenkuvat, kuten osoittaa Stat Pearls -portaali. Molemminpuolisia jalkaterän röntgenkuvia tarvitaan myös jänneluiden vaurioiden arvioimiseen.

MRI on hyvin hyödyllinen jalkapohjan vammojen laajuutta arvioitaessa. Kliininen näyttö riippuu vamman laajuudesta ja potilaan tilasta.

Isovarpaan tyvinivelen venähdyksen hoito

Vamman vaikeusasteesta riippumatta ensimmäinen askel on aina seuraavien kriteerien noudattaminen: lepo, kylmä, kompressio, koho. Tämä metodologia perustuu seuraaviin periaatteisiin:

• Älä kuormita jalkaa, ja käytä sitä mahdollisimman vähän: Keskimääräinen toipumisaika urheilijoilla on noin 10 päivää ensimmäisen asteen vamman kohdalla. Toisen asteen vammoilta kestää 4-6 viikkoa parantua, kun taas kolmannen asteen vammat alkavat parantua vasta puolitoista kuukautta myöhemmin.
• Kylmä: Vammautuneelle alueelle kannattaa aina laittaa jäähauteita 20 minuutin ajaksi 3-4 kertaa päivässä.
• Kompressio: Tulehduksen ja kivun ehkäisemiseksi on käytettävä joustavaa puristussidettä.
• Koho: Jos mahdollista, potilaan kannattaa levätä jalka sydämen korkeuden yläpuolella.

Jopa kolmannen asteen vammat reagoivat tyypillisesti konservatiiviseen hoitoon, vaikkakin paraneminen on hyvin hidasta. Jos tila ei kohene, saatetaan tarvita leikkausta: leikkausviiltoa jalkapohjaan.

Isovarpaan tyvinivelen venähdyksen paraneminen

Kuten yllä todettiin, paranemisaika vaihtelee 10 päivästä useisiin kuukausiin riippuen vamman vakavuusasteesta.

Vakavimmissa tapauksissa vamma ei välttämättä parane koskaan ja johtaa raajan niveltulehdukseen tai isovarpaan jäykkyyteen.

Isovarpaan tyvinivelen venähdys ei ole vakava

On tärkeää tiedottaa urheilijoita vaativien urheilulajien harrastamisen riskeistä, erityisesti jos lajia harrastetaan kovalla alustalla tai jos siihen liittyy suuri törmäysriski.

Tällaista vammaa voi ehkäistä, osin tekemällä harjoituksia, jotka auttavat tekemään kyseisistä jalan rakenteista kestävämpiä. Jalkineiden tulisi olla asianmukaiset ja mahdollisimman pehmeät jalkapohjan suojaamiseksi vammoilta.

Täytyy joka tapauksessa muistaa, että tällaiset vammat ovat normaaleja ja odotettujakin. Onneksi ne eivät juuri koskaan ole vakavia. Muutaman päivän levolla, kylmähauteilla ja fysioterapeuttisella hoidolla paranemista tapahtuu jo muutaman viikon kuluttua.