Miten murtuma ja venähdys eroavat toisistaan?

Joskus voi olla vaikeaa määrittää heti, onko kyseessä oleva vamma murtuma vai venähdys. Ne ovat molemmat loukkaantumisia, joille on yhteistä tietyt oireet olematta kuitenkaan sama asia. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka lääkärit erottavat murtuman ja venähdyksen toisistaan.
Miten murtuma ja venähdys eroavat toisistaan?

Viimeisin päivitys: 24 heinäkuu, 2021

Traumatologiassa kaksi yleisintä loukkaantumista ovat murtuma ja venähdys. Jokainen tuntee varmasti jonkun, jolle jompi kumpi on päässyt tapahtumaan tai olet saattanut itse joutua kokemaan jomman kumman näistä vammoista.

Koska sekä murtuma että venähdys ovat molemmat hyvin yleisiä vammoja, on hyvin loogista että ne saattavat helposti sekoittua keskenään. Kun vamma aiheuttaa raajaan turvotusta ja heikkoutta on hyvin tavallista pohtia, onko kyseessä murtuma vai venähdys.

Murtuma ja venähdys eivät tarkoita samaa asiaa eivätkä niillä ole samanlaisia seurauksia. Murtuma on vakavampi vamma, vaikkakin on myös olemassa hyvin vakavia venähdyksiä, jotka voivat vaarantaa niveliä. Tällöin venähdys voi vaikuttaa negatiivisesti henkilön työntekoon, urheilusuorituksiin ja elämäntyyliin.

On hyvä selventää, että venähdyksessä on yleensä kyse nivelsiteeseen kohdistuneesta vammasta. Tällaisessa tapauksessa nivelside venyy enemmän kuin sen pitäisi eikä se pysty palautumaan normaaliin tilaansa. Äärimmäisissä tilanteissa venähdykseen voi liittyä repeytynyt nivelside.

Murtuma on sen sijaan seurausta luuhun kohdistuvasta vammasta. Tämä tarkoittaa sitä, että luukudos on murtunut, mennyt poikki tai syvästi vaurioitunut.

Venähdyksestä murtumaan

Vaikka huolenaihe murtumasta tai venähdyksestä on aiheellinen, monet uskovat murtuman johtuvan heikosta venähdyksen hoidosta. Näin ei kuitenkaan ole. Kyse on kahdesta eri asiasta, jotka eivät liity samaan loukkaantumisprosessiin.

Sen sijaan voidaan sanoa, että näiden vammojen vakavuus voi ilmetä eri asteisena, ja siinä mielessä astejako voidaan merkitä lievästä venähdyksestä murtumaan. Kyse ei siis ole siitä, että venähdys johtaisi murtumaan vaan siitä, että näitä vammoja on eri vakavuusasteisia.

  • Ensimmäisen asteen venähdys: Tämä on lievin vamma. Nivelsiteet ovat venyneet hieman ja se aiheuttaa kipua. Venähtäneessä nivelessä saattaa ilmetä turvotusta sekä nesteen kerääntymistä eli ödeemaa. Hoidoksi riittää lepo ja anti-inflammatorinen lääke.
  • Toisen asteen venähdys: Tässä nivelsiteen kuormitus on hieman suurempi kuin ensimmäisen asteen venähdyksessä. Kuiduissa saattaa myös ilmetä pieniä murtumia. Kinesiologiahoito voi olla tarpeen palautumisen kannalta.
  • Kolmannen asteen venähdys: Tämä on vakavin venähdyksen aste. Tässä nivelsiteet ovat revenneet, eivätkä ainoastaan venyneet. Vamma vaatii intensiivisempää hoitoa eli tiukempaa lepoa, tuen käyttöä sekä tilapäistä fysioterapiaa.
  • Yksinkertainen murtuma: Tässä on kyse kehon sisällä tapahtuvasta luun murtumisesta. Siihen voi liittyä venähdys läheisessä nivelsiteessä johtuen samasta vammasta, joka aiheutti myös murtumisen.
  • Avomurtuma: Luukudos on murtunut ja osa siitä näkyy kehon ulkopuolella ihossa olevan haavan kautta. Luu on kontaktissa ulkoiseen ympäristöön.
Murtuma ja venähdys ovat eri asioita, vaikka niillä onkin samankaltaisia oireita.

Miten murtuma ja venähdys eroavat toisistaan?

Jotta voisimme erottaa murtuman ja venähdyksen toisistaan, on oltava tietoinen niiden aiheuttamista oireista, siitä kuinka vamma on tapahtunut ja millaisessa tilassa vamman kohde on loukkaantumisen jäljiltä. Loukkaantumisen jälkeen tehtävät liikeet antavat osviittaa siitä, kuinka vakava loukkaantuminen on kyseessä.

Kun ihminen loukkaantuu, on hyvin tavallista sekoittaa murtuma ja venähdys toisiinsa, sillä ne aiheuttavat samankaltaisia oireita. Kumpikin vamma alkaa voimakkaalla kivulla ja turvotuksella. Vammautunut alue tulehtuu samalla tavalla kummassakin tapauksessa ja nestettä alkaa kerääntyä, koska rakenteet venyvät ja murtuvat sisältä.

Tilanne on monimutkaisempi kun vamman yhteydessä esiintyy mustelmia. Yleisesti ottaen murtumien yhteydessä voi ilmetä mustelmia, mutta venähdysten yhteydessä ei. Mustelmia voi kuitenkin syntyä vakavissa venähdyksissä ja niihin voi liittyä myös murtumia, jotka eivät välttämättä aiheuta mustelmia ihon pinnalle.

Murtuman tunnusmerkki on vammautuneen kohdan epämuodostuneisuus. Murtunut luu saa aikaan ihon kohoamisen, mistä syystä se muuttuu toimintakyvyttömäksi. Murtunutta luuta on hyvin vaikea liikuttaa.

Mustelma voi olla merkki murtumasta.

Ensiapua murtumiin ja venähdyksiin

Kun vamma on todettu venähdykseksi, kannattaa aloittaa sen ensihoito seuraavia ohjeita noudattaen:

  • Venähtänyttä niveltä tulee pitää paikallaan eikä sitä saa liikuttaa.
  • Anna venähdykselle kylmää paikallisesti. Lisäämällä kylmää venähtäneelle kohdalle, autat vähentämään sen tulehtuneisuutta ja siten vähentämään kipua.
  • Sido venähtänyt alue. Tuki- tai kompressiositeen käyttö on hyvin hyödyllistä venähdysten hoidossa. Sen lisäksi että se auttaa venähtäneen alueen paikallaan pysymistä, se myös hillitsee tulehtuneisuutta.
  • Raajan nostaminen koholle. Koska vahingoittuneeseen niveleen ei enää haluta kerääntyvän lisää nestettä, se kannattaa nostaa koholle, jotta ylimääräinen neste pääsee poistumaan.

Mikäli kyseessä on murtuma, kannattaa noudattaa seuraavanlaisia ensiapuohjeita:

  • Koske murtuneeseen alueeseen mahdollisimman vähän. Se ei ole kuten venähdys eikä murtunutta luuta voi käsitellä huolettomasti. Sen sijaan alue tulisi eristää niin, että siihen koskemista pyrittäisiin välttämään.
  • Auta edistämään verenkiertoa. Jos murtuma on tapahtunut raajaan, ja siinä on kiinni jokin verenkiertoa häiritsevä esine, yritä poistaa esine. Jos siis esimerkiksi ranne on murtunut, on tärkeää ottaa rannekello pois ja olla koskematta murtunutta aluetta.
  • Yritä hillitä verenvuotoa. Jos murtuma-alueesta vuotaa verta, tulee lääkärin painaa verenvuotokohtaa. Suuret avomurtumat aiheuttavat usein runsasta verenvuotoa, mikä voi vaarantaa raajan palautumiskykyä.

Kuten voit huomata, murtuman ja venähdyksen välillä on monenlaisia eroavaisuuksia, vaikkaa ne saattavatkin aiheuttaa samankaltaisia oireita. On tärkeää saada tarkka lääkärinlausunto, sillä vamman hoito on siitä riippuvainen.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Polvikivun syyt ja kotihoitokeinot
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Polvikivun syyt ja kotihoitokeinot

Seuraavaksi kerromme mahdollisista polvikivun syistä ja aiheuttajista. Esittelemme myös joitakin loistavia kotihoitoja kivunlievitykseen.



  • Arana Bilbao, José Luis, and Javier Jesús González Martínez. Mecánica de fractura. Servicio Editorial de la EHU-UPV, 2002.
  • Barrois, B., P. Ribinik, and B. Davenne. “Esguinces de tobillo.” EMC-Kinesiterapia-Medicina Física 23.4 (2002): 1-9.
  • PIERA, MERCÈ. “Esguinces y torceduras.” Farmacia Profesional 19.1 (2005).