Imetys ja epilepsia: mitä tästä yhdistelmästä tulisi tietää?
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian
Imetys on yleisesti ottaen suositeltavaa kaikille epilepsiaa sairastaville tuoreille äideille. Epilepsialääkkeiden käyttö ei aiheuta sivuvaikutuksia vauvalle.
Tämä on kuitenkin hyvin yleinen kysymys epilepsiaa sairastavien äitien keskuudessa, jotka haluavat imettää vauvaa. Sitä tuleekin pohtia tällaisissa tapauksissa. Lapsesta huolehtiminen riippuu myös oikeanlaisesta ruokinnasta, joka on päätekijä vauvan kasvun kannalta.
Tässä artikkelissa annamme joitakin suosituksia, jotka tulee pitää mielessä mahdollisten ei-toivottujen sivuvaikutusten minimoimiseksi. Haluammekin aloittaa sanomalla, että epilepsia ja imetys ovat yhteensopivia.
Epilepsian määritelmiä
Epilepsia on sairaus, jossa ihminen saa kohtauksia aivoissa piilevän kroonisen prosessin takia. Tämä prosessi saa aikaan toistuvien hermoimpulssien purkautumisen synkronoituen.
Kohtaus tapahtuu äkillisesti ja se on aivojen hermosolujen aktiivisuuden synkronoitumisen tai epänormaalin ja liiallisen purkautumisen aiheuttama. Se muodostaa epätasapainon aivojen kiihottumisen ja eston välillä.
Haluamme kuitenkin selventää, että yhden tai useamman kohtauksen syntyminen, joiden syy on korjattavissa ja vältettävissä, ei tarkoita epilepsiaa. Kun on kyse epilepsiasta, ei aivoissa tapahtuvalle muutokselle ole mitään korjaavaa menetelmää.
Epilepsiatyyppejä on lukuisia ja jokaisella niistä on erityinen hoitokeino ja ennuste. Epileptisten lääkkeiden käyttö on kaikista yleisin lähestymistapa.
Epilepsian hoitotavat
Epilepsiapotilaan hoito perustuu epilepsialääkkeisiin. Kuten ehkä jo tiedätkin, on tämä menetelmä yleisin käytetty lähestymistapa epilepsian hoidossa.
Ihanteellisessa tapauksessa kohtausten syntyminen ehkäistään täysin tai vähintään minimoidaan ilman sivuvaikutuksia. Lääkäri määrää mieluiten vain yhden lääkkeen. Tällä viitataan alhaisimpaan tehokkuuden antavaan monoterapiaan.
Lääkäri aloittaa hoidon aina antamalla yhden epilepsialääkkeen ja annostusta lisätään, mikäli se on tarpeen. Jotkut potilaat ovat vastustuskykyisempiä hoidolle ja joutuvat käyttämään useampaa kuin yhtä lääkettä.
Oikean hoidon löytäminen on siis kokeileva prosessi. Voi kestää kauan aikaa, ennen kuin potilaalle löytyy sopiva lääke. Lääkärit mittaavat ja tekevät annostelututkimuksia ottamalla verinäytteitä sopivien muutosten tekemiseksi.
Imetys ja epilepsia
Imetys ja epilepsia ovat yhteensopivia. On tärkeää, että epilepsiaa sairastavat äidit käyvät tarkemmissa tutkimuksissa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.
Raskauden aikana tulisi kiinnittää enemmän huomiota epilepsialääkkeiden määrään. Raskaus voi vähentää lääkkeen vaikutusta. Kohtaukset voivat puolestaan aiheuttaa ylimääräisen riskin raskaana olevalle naiselle. Tästä syystä saattaa olla välttämätöntä lisätä annostusta näiden vaiheiden aikana.
Kun nainen menee synnytykseen, tulisi tiettyjä asioita ottaa huomioon hoidon muuttamiseksi sekä vauvasta huolehtimiseksi imetyksen aikana:
- Epilepsialääkkeiden annostelussa tulisi tapahtua muutos. Lääkäri yleensä vähentää annostusta.
- Kohtaukset voivat johtua huonoista yöunista; lääkäri suosittelee äitiä nukkumaan riittävästi tämän riskitekijän välttämiseksi.
- Naisen tulisi vältellä vauvan kanssa nukkumista, eikä koskaan kylvettää vauvaa yksin.
Kuten totesimmekin jo aikaisemmin, ei imetys aiheuta mitään haittavaikutuksia vauvalle, jos sairastat epilepsiaa. Päinvastoin, lääkäri suosittelee imettämään aina kuin vain mahdollista vähintään kuuden kuukauden ajan ja jatkamaan sitä sitten yhteensä jopa kahden vuoden ajan täydennyksenä vauvan ruokavalioon.
Imetys ja epilepsialääkkeet
Säännöllisesti käytettävien epilepsialääkkeiden lista on pitkä ja ne yhdistyvät rintamaitoon vaihtelevassa määrin.
Tästä huolimatta vastasyntyneillä ei ole havaittu mitään haittavaikutuksia, kun äiti on käyttänyt epilepsialääkkeitä. Jotkin näistä lääkkeistä eivät pääse juuri lainkaan äidinmaitoon, kun taas toiset pääsevät.
Neurologin tekemässä epilepsialääkityksen valinnassa otetaan huomioon tällaiset eroavaisuudet. Äidin ei tulisi myöskään jättää lääkitystä ottamatta, vaikka hän joutuisikin jakamaan päivittäisen annoksen tai ottaa lääkkeen muutamaa tuntia ennen vauvan imetystä.
Onko lääkitys turvallinen vauvan kannalta?
Vastasyntyneet vauvat voivat olla uneliaita ja heidän voi olla vaikea syödä tai he muuttuvat ärtyneiksi, kun lääkkeet pääsevät rintamaitoon. Tästä syystä annostelua täytyy hallita tarkkaan veriarvoihin perustuen.
Yhteenvetona haluamme korostaa sitä, kuinka tärkeää neurologin tekemä tarkkailu on raskauden ja imetyksen aikana, jotta vastasyntyneen vauvan sekä äidin terveydestä voidaan pitää hyvää huolta. Vain lääkärin tulisi määritellä, kuinka lääkettä käytetään ja milloin hoito tulisi lopettaa, jos koskaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- https://www.uptodate.com/contents/management-of-epilepsy-during-preconception-pregnancy-and-the-postpartum-period?search=epilepsy%20breastfeeding&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- https://www.uptodate.com/contents/initial-treatment-of-epilepsy-in-adults?search=epilepsy%20breastfeeding&source=search_result&selectedTitle=2~150&usage_type=default&display_rank=2
- https://www.uptodate.com/contents/breastfeeding-infants-safety-of-exposure-to-antipsychotics-lithium-stimulants-and-medications-for-substance-use-disorders?search=epilepsy%20breastfeeding&source=search_result&selectedTitle=6~150&usage_type=default&display_rank=6
- Kasper y col., Principios de medicina interna de Harrison, ed. Mac Graw Hill. Ed. 19.
- J.M. Mercadé Cerdá y col., Guía oficial de la Sociedad Española de Neurología de práctica clínica en epilepsia, Vol. 31. Núm. 2. páginas 121-129 (Marzo 2016).
- Llerda y col., Guía oficial de la Sociedad Española de Neurología de práctica clínica en epilepsia. Epilepsia en situaciones especiales: comorbilidades, mujer y anciano, Neurología Volúmen 30, Octubre 2015, Pág. 510-517.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.