Imemisrefleksi vastasyntyneillä: mitä tulee tietää

Pienten vauvojen vanhemmat tuntevat varmasti imemisrefleksin. Kerromme nyt kaiken tästä primitiivisestä aistista, joka kaikilla ihmisillä on.

Imemisrefleksi on yksi vastasyntyneiden tärkeimpiä taitoja, sillä sen avulla vauva saa ravintoa äitinsä rinnoista tai pullosta. Se kuuluu synnynnäisiin reflekseihin, jotka ovat fysiologisia vasteita vauvan psykomotoriselle kehitykselle.

Kuusikuukautiseksi asti vauvaa tulisi ruokkia ainoastaan rintamaidolla tai maidonkorvikkeella. Syy on se, että alle kuusikuukautiset lapset eivät pysty kannattelemaan päätään eivätkä istumaan tuolissa pystyasennossa, mikä saattaisi aiheuttaa tukehtumisvaaran.

Lisäksi alle kuusikuukautisilla vauvoilla on edelleen aktiivinen imemisrefleksi, joka on ei-nestemäisen ravinnon siirtämistä kielellä ulkopuolelle. Tätä refleksiä vauvat tarvitsevat nestemäisen ravinnon ja sen sisältämien ravintoaineiden saamiseksi. Kerromme nyt kaiken oleellisen vauvan imemisrefleksistä.

Mikä on imemisrefleksi vastasyntyneillä?

Kyseessä on vaistomainen refleksi, joka ilmaantuu sekunteja syntymän jälkeen selviytymisen turvaamiseksi. Imeminen vaatii aisti- ja motorisia toimintoja riittävän ravinnonsaannin takaamiseksi ja sen oikeaoppiseksi sulattamiseksi.

Inostrozan mukaan tämä refleksi alkaa vauvan ollessa vielä kohdussa, viikolla 17, ja kypsyy koko kehityksen ajan viikkoon 37 asti, jolloin se on täysin kehittynyt.

Imemissykli

Imiessään vauva puristaa maitoa ulospäin huulillaan, jotka poskien kanssa muodostavat vuotoja estävän sulun. Jokaisella imukerralla tapahtuu myös nielemistoiminto, oleellinen vaihe, jonka tulee tapahtua koordinoidusti. Vauva hengittää koko prosessin ajan, joskin se katkeaa puoleksi sekunniksi, jotta ruoka-annos kulkeutuisi nieluun.

Erilaiset imemistavat vastasyntyneillä

Inostroza selittää, että kypsyysasteen mukaan vauvojen imemistyylit voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Epäkypsä imeminen on 3–5 imua, minkä jälkeen vauva hengittää, koska ei kykene imemään ja hengittämään samanaikaisesti. Koordinaatio puuttuu.

Puolikypsä imeminen on 6–10 imua, joita seuraavat hengityskatkokset. Koordinaatio ei ole täydellistä. Kypsä imeminen vaihtelee 10–30 imun välillä pienin lepovaihein, mutta imeminen, nieleminen ja hengittämisen tapahtuvat koordinoidusti.

Lisäksi on olemassa syömiseen liittyvä ja siihen liittymätön imeminen. Syömiseen liittyvä eli nutritiivinen imeminen aktivoituu, kun suu koskettaa rintaa tai pulloa. Syömiseen liittymätön eli ei-nutritiivinen imeminen aktivoituu, kun suu koskettaa jotakin muuta.

Miten imemisrefleksiä voi stimuloida?

Imemisrefleksiä voi stimuloida paitsi laittamalla äidin rinta vauvan suuhun, myös suun ja kasvojen harjoituksilla. Harjoitukset on usein tarkoitettu suun toimintahäiriöistä kärsiville lapsille, jotka eivät häiriön vuoksi kykene kunnolliseen imemiseen.

Näissä harjoituksissa vauvan kitalakea hierotaan edestakaisin liikkein puhtaalla sormella varoen koskettamasta kielen takaosaa kakomisrefleksin välttämiseksi.

Mitä tapahtuu, jos vastasyntyneellä ei ole imemisrefleksiä?

Jos vauvalta puuttuu imemisrefleksi, kyseessä on kehityksen poikkeavuus. Useimmissa tapauksissa se johtuu neurologisesta muutoksesta selkäytimessä. Näissä tapauksissa on käännyttävä lääkärin puoleen. Jos vauva ei saa syödyksi normaalisti, voi ilmetä kehityshäiriöitä.

Keskosilta tai fyysisistä poikkeavuuksista kärsiviltä vauvoilta tämä refleksi usein puuttuu. Valtaosa häiriöistä on yleensä leuassa ja kielessä.

Imemisrefleksiä voivat heikentää häiriöt, joissa kielen liike on rajoittunutta (kireä kielijänne). Imemistä vaikeuttavat myös muut ongelmat, kuten suulakihalkio, liian iso kieli ja takana oleva alaleuka.

Miten imemisrefleksi liittyy maidontuotantoon?

Imemisrefleksi lähettää viestin äidin aivoille tuottaa prolaktiini-hormonia ja tätä myötä rintamaitoa. Tämä mahdollistaa maidontuotannon jatkumisen sen jälkeen, kun äiti ensimmäisen kerran imettää lastaan. Rinnan on myös tärkeää tyhjentyä ja täyttyä maidontuotannon jatkumiseksi.

Maitoa syntyy kummankin rinnan maitorauhasissa. Näissä rauhasissa on alveoleja eli rauhasrakkuloita, tyhjiä tiloja, jotka täyttyvät maidolla, ja näiden rauhasrakkuloiden seinämät sisältävät laktosyyttejä, maidon tuottamiseen ja syntetisoimiseen kykeneviä soluja.

Reaktiona vauvan imemiseen hermot stimuloivat laktosyyttejä tuottamaan maitoa. Imeminen puristaa rintamaitoa sisältäviä rauhasrakkuloita, ja maito kulkeutuu tiehyisiin virraten nänniin vauvan ravitsemiseksi.

Vauva ei ime ainoastaan nälän vuoksi, vaan myös tunteakseen turvaa ja saadakseen lohtua. Tästä syystä vauva lakkaa itkemästä, kun sille tarjotaan tuttia, sormea tai rintaa. Vastasyntyneen voi nähdä myös tekemässä imemisliikettä suullaan unissaan.

Imemisrefleksi on luontainen refleksi

Imemisrefleksi on elintärkeä luontainen toiminto elämän alussa: se tekee vauvan kylläiseksi ja tyynnyttää. Jos huomaat imetyksessä ongelmia, käänny imetysasiantuntijan puoleen.

Epäkypsä imeminen ei välttämättä merkitse imetyksen loppua. Ajan, ponnistelun ja ammattiavun myötä pystyt imettämään vauvaasi.