Kuinka rintamaito muodostuu?

Rintamaidon tuotanto voi muuttua fyysisistä tai psyykkisistä syistä. Tästä syystä on tärkeää hakeutua lääkäriin, mikäli imetyksessä ilmenee ongelmia.
Kuinka rintamaito muodostuu?

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Raskaana olevat naiset huomaavat yleensä nopeasti muutoksia rintojen ulkomuodossa ja herkkyydessä. Silti moni ei tunne rintamaidon muodostumisen taustalla olevia fysiologisia prosesseja. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan naisen rintojen anatomiaan ja siihen, kuinka rintamaito muodostuu.

Naisen rintojen anatomia

Ensin on tunnettava naisen rintojen rakenne ja tehtävät voidakseen ymmärtää, kuinka rintamaito muodostuu. Naisen rinnat ovat monimutkaiset: ne koostuvat pääosin rasva- ja sidekudoksesta. Niiden pääasiallinen tehtävä on suojata ja tukea rinnan maitoa tuottavia osia.

Maidontuotannossa on mukana monia pieniä soluryhmiä nimeltään alveolit (rauhasrakkulat). Kun maito on valmista, se kulkeutuu nänniin maitotiehyiden kautta. Maitotiehyet sijaitsevat nänniä ympäröivän nännipihan takana, ja maito varastoituu niihin väliaikaisesti.

Kuinka rintamaito muodostuu?

Imu stimuloi nänneissä ja nännipihassa sijaitsevia hermopäätteitä. Se lähettää signaalin aivoille käynnistääkseen kahden hormonin, prolaktiinin ja oksitosiinin, erittymisen.

Kun vauvaa imetetään, vauvan kielen ja leukojen liikkeet saavat aikaan painetta nänniin. Tämän seurauksena maito virtaa rinnan sisältä nännin 20 hyvin pienen reiän läpi.

Muutokset naisen rinnoissa raskauden aikana

 

Kuinka rintamaito muodostuu?

Raskauden aikana naisen rinnat kasvavat silmin nähden. Myös nännipihat ja nännit turpoavat ja tummuvat huomattavasti. Kaikki tämä auttaa vauvaa imemään ja parantaa vauvan kykyä tarttua rintaan, tyynnyttäen vauvaa ja antaen vauvalle lohtua.

Nännipihoissa voi tuntea raskauden aikana myös pieniä pullistumia, joita kutsutaan Montgomeryn rauhasiksi. Nämä rauhaset tuottavat luontaista öljyä, jonka tehtävänä on puhdistaa, voidella ja suojata nännejä imetyksen aikana. Öljy ehkäisee nännien halkeilua, haavaumia ja muita kuivumisen ja voimakkaan imemisen aiheuttamia vaurioita.

Muista myös puhdistaa rinnat vedellä tai erityisillä imettäville naisille tarkoitetuilla tuotteilla. Perinteiset saippuat ja kosmetiikkatuotteet voivat muuttaa rinnan pinnan rakennetta ja poistaa siitä suojaavan öljyn sekä ärsyttää vauvan suuta ja limakalvoja.

Muutokset maidontuotannossa: syyt ja oireet

Moni nainen kokee muutoksia maidontuotannossa tai sen seurauksena raskaana ollessaan tai imettäessään. Oireet voivat olla lieviä, kuten imettämisen aikaista kipua ja muutoksia maidon virtaamisessa tai maussa.

  • Terve vauva ei torju rintamaitoa. Tästä syystä on tärkeää ottaa yhteys lääkäriin, mikäli vauvan käytöksessä tapahtuu tällaisia muutoksia.
  • Joissakin tapauksissa maidontulo saattaa lakata muutaman päivän sisällä synnytyksen jälkeen.
  • Lisäksi tietyt aineenvaihduntahäiriöt voivat estää maitotietyiden normaalin kehityksen.

Näiden ongelmien mahdollisuus vahvistaa vain sen, että raskaana olevan ja imettävän naisen tulee käydä seurantakäynneillä.

Syitä imetysongelmiin

Moni imettävä äiti ei tiedä, kuinka rintamaito muodostuu
  • Uupumus, väsymys tai lisääntynyt stressi
  • Huono mieliala, masennus tai jatkuva ärtyisyys
  • Mielialojen heilahtelut: pelko, häpeä, viha, närkästys, ärtyisyys jne.
  • Vääränlainen tekniikka tai asento imettäessä (mikä vaikeuttaa vauvan imemistä)
  • Puutteellinen imetys (puutteellinen ajoitus, pitkät tauot imettämättä jne.)
  • Epäsuotuisa ympäristö: riidat kotona, stressaavat ympäristöt, kiireiset aikataulut jne.
  • Pelot ja väärinkäsitykset rintaruokinnasta, kuten kivun tai kumppanin torjunnan pelko
  • Rintojen turpoaminen (tavallista imetyksen ensimmäisinä päivinä)

Kuten tästä voi nähdä, suurin osa imettämiseen liittyvistä muutoksista on peräisin psyykkisistä tai tunneperäisistä syistä. On tärkeää, että imettävä äiti ja vauva elävät fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta suotuisissa olosuhteissa.

Onkin tärkeää, että perhe pyrkii mahdollistamaan terveen raskauden ja tekemään imetyksestä positiivisen kokemuksen.

Keskustele lääkärisi kanssa, mikäli haluat lisää tietoa maidontuotannosta ja suosituksia imettämiseen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Stanford Children’s Health. Anatomía de las mamas.
  • stanfordchildrens.org/es/topic/default?id=anatomadelossenos-85-P03255

  • Sutter Health. Cómo se Produce la Leche Materna.
  • bebes.sutterhealth.org/breastfeeding/bf_production.html

  • M. Blázquez. Curso de Medicina Naturista. (2003). Anatomía y Fisiología. Anatomía de la mama durante la lactancia.
  • unizar.es/med_naturista/lactancia%203/-Anatomia%20y%20Fisiologia.pdf

  • J. Martinez, V. Valdés. Problemas en la Lactancia.
  • .unicef.cl/lactancia/docs/mod03/Mod%203%20Problemas%20de%20lactancia%2018%20feb%2005.pdf


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.