Mistä ihon reaktiivisuus johtuu ja miten sitä hoidetaan?

Ihon reaktiivisuus ilmenee ihon punoituksena, kuivuutena, ärsytyksenä ja muina epämukavuuksina, jotka voidaan sekoittaa erilaisiin iho-ongelmiin. Mistä ihon reaktiivisuus johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa? Lue eteenpäin niin saat tietää!
Mistä ihon reaktiivisuus johtuu ja miten sitä hoidetaan?

Viimeisin päivitys: 11 syyskuuta, 2020

Ihon reaktiivisuus on melko yleinen ongelma, joka liittyy ihon liialliseen herkkyyteen ja siihen, miten se reagoi eri ärsykkeisiin. Reaktiivisuus ilmenee punoituksena, kuivumisena, kiiltona tai ärsytyksenä, joita esiintyy yleensä aivan yhtäkkiä, usein ilman mitään hyvää syytä.

Tämä ilmiö on yleisempi naisilla kuin miehillä, ja arvioiden mukaan joka kolmas nainen voi kärsiä siitä jossain vaiheessa elämäänsä. Monella oireita esiintyy niinkin usein, että nämä oireet tulkitaan “normaaleiksi”, vaikka ne eivät sitä olisikaan. Itse asiassa myös monilla ihotautilääkäreillä voi esiintyä vaikeuksia näiden oireiden tunnistamisessa ja luokittelemisessa.

Ihon reaktiivisuutta voidaan kuvailla muun muassa “herkkänä ihona” tai “ärtyneenä ihona”, mutta nämä nimitykset eivät periaatteessa kerro täysin, mistä tässä vaivassa on oikein kysymys. Reaktiivinen iho ei ole sairaus sinänsä, mutta se on vaiva, joka aiheuttaa epämukavuutta ja vaikuttaa ulkonäköön. Mihin se sitten liittyy? Ja millaisia hoitoja sen hallitsemiseksi on olemassa?

Mitä ihon reaktiivisuus tarkoittaa?

Vielä jokin aika sitten puhuttiin ennen kaikkea “herkästä ihosta”. Ihotautilääkäreiden mielestä on kuitenkin tarkempaa puhua ihon reaktiivisuudesta. Tämä määritellään ihotyypiksi, jossa syntyy epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten polttelua, kutinaa, kipua tai pistelyä sellaisten ärsykkeiden vuoksi, joiden ei normaaleissa tilanteissa tulisi aiheuttaa kyseistä reaktiota.

Ihon reaktiivisuutta voidaan epäillä erityisesti silloin, kun henkilöllä ei ole entuudestaan patologiaa, joka voisi selittää iho-oireet ja ihon muutokset. Toisin sanoen henkilö ei esimerkiksi kärsi tietyistä aine-allergioista, kuten saippuan aiheuttamasta ärsytyksestä, joka pystyisi selittämään iho-oireet.

Toinen ominainen piirre reaktiiviselle iholle on se, että yleensä oireita esiintyy ajoittain, eli oireet ilmestyvät yhtäkkiä ja myös häviävät yhtäkkiä. Usein laukaisijana toimii kosmetiikan käyttö.

Reaktiivinen iho ilmenee usein ihon punoituksena, kuivumisena, kutinana, kiiltona tai ärsytyksenä
Ihon reaktiivisuus on tila, jolle tunnusomaista on se, että altistuessaan erilaisille ärsykkeille iholla ilmenee ärsytystä, punoitusta, kutinaa ja muuta epämukavuutta.

Reaktiivisen ihon syyt

Tiedekään ei ole kyennyt antamaan syitä sille, miksi jotkut ihmiset kärsivät reaktiivisesta ihosta. On kuitenkin olemassa kolme hypoteesia, jotka voisivat selittää tämän ilmiön. Tarkastelemme niitä seuraavaksi:

  • Epiderminen hypoteesi. Tämä hypoteesi viittaa siihen, että uloin ihokerros eli epidermis on viallinen. Tästä syystä se ei voi suojautua riittävällä tavalla ulkoisilta tekijöiltä.
  • Biokemiallinen hypoteesi. Tämä hypoteesi puolestaan osoittaa, että reaktiivisen ihon syynä ovat poikkeavuudet sellaisissa ionikanavissa, joita kutsutaan TRP:ksi (eng. transient receptor potential channels). Nämä ionikanavat sijaitsevat epidermaalisten solujen uloimmassa osassa ja hermopäätteissä.
  • Neurogeeninen hypoteesi. Neurogeeninen hypoteesi puolestaan osoittaa, että ihmisillä joilla on reaktiivinen iho on vähemmän ihonsisäisiä hermokuituja. Tästä syystä ne myös vapauttavat enemmän tulehduksellisia välittäjiä.

Toisaalta on todettu, että on olemassa joitakin ärsykkeitä, jotka voivat altistaa ihoa reaktiivisuudelle. Näistä löydämme muun muassa seuraavat:

  • Kosmeettisten tuotteiden väärinkäyttö
  • Jatkuva altistuminen tietyille kemikaaleille
  • Ympäristön saasteet
  • Lämpö- tai sädehoidot
  • Äärimmäiset lämpötilat
  • Jotkut lääkkeet
  • Stressi
  • Unenpuute
  • Alhainen kosteusprosentti
  • Alkoholi
  • Mausteinen tai erittäin tulinen ruoka
Monet ympäristön normaalit ärsykkeet voivat altistaa reaktiiviselle iholle
Kosmeettisten tuotteiden väärinkäyttö, altistuminen tietyille kemikaaleille, stressi ja monet muut tekijät voivat laukaista ihon reaktiivisuuden.

Vältä ihon reaktiivisuutta

Niiden henkilöiden, jotka kärsivät tästä vaivasta, on oltava hyvin varovaisia sen suhteen millaisia tuotteita he käyttävät ihonhoitoon. Näissä tilanteissa parasta olisi kääntyä aivan ensimmäiseksi dermatologin puoleen, jotta alan ammattilainen voi kertoa millaiset ihonhoitotuotteet sopivat parhaiten reaktiivisen ja erityisherkän ihon hoitoon.

On lisäksi tärkeää, että ihonhoitorutiiniin tehdään joitakin muutoksia. Reaktiivisen ihon tapauksessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää ennen kaikkea ihon puhdistuksen ja kosteuden optimointiin. Lisäksi on välttämätöntä, että iholla käytetään aurinkosuojaa ja että aurinkosuojaa muistetaan lisätä iholle tasaisin väliajoin, aina kahden tai kolmen tunnin välein sekä aina silloin, kun iho kastuu tai hikoilee.

Reaktiivisesta ihosta kärsivien on myös vältettävä kosmetiikkaa joka sisältää ihoa ärsyttäviä yhdisteitä, kuten propyleeniglykolia, TCA:ta, AHA:ta ja alkoholia. Retinoideja ja hydroksihappoja sisältäviä kosteuttavia voiteita, ikääntymistä vastaan kehitettyjä voiteita tai vahvoja kuorintavoiteita ei myöskään suositella.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Atooppinen ja seborrooinen ihottuma: mitä eroa niillä on?

Mitä meidän tulisi muistaa?

Reaktiivisen ihon hoito on monimutkaista, aivan kuten sen diagnosointikin. Ensimmäisenä tehtävänä on sulkea pois kaikki muut mahdolliset patologiat sekä luoda yksilöllinen ihonhoitorutiini hänen omien tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi tulisi selvittää kaikki ne tuotteet ja tavat, jotka saavat ihon reagoimaan negatiivisella tavalla sekä oppia välttämään niitä.

Joskus lääkäri voi määrätä ihonhoitoon myös lääkkeitä. Näitä lääkkeitä käytetään usein atooppisen ihottuman hoitoon ja niiden on osoitettu olevan tehokkaita joissakin reaktiivisen ihon tapauksissa. Joka tapauksessa tärkeintä on, että ihoa pidetään kosteutettuna sekä iholle sopivien kosteusvoiteiden avulla että nauttimalla riittäviä määriä vettä päivittäin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Farage MA. The Prevalence of Sensitive Skin. Front Med (Lausanne). 2019;6:98. Published 2019 May 17. doi:10.3389/fmed.2019.00098
  • Misery L. Peaux sensibles, peaux réactives [Sensitive skin, reactive skin]. Ann Dermatol Venereol. 2019;146(8-9):585‐591. doi:10.1016/j.annder.2019.05.007
  • Caterina MJ, Pang Z. TRP Channels in Skin Biology and Pathophysiology. Pharmaceuticals (Basel). 2016;9(4):77. Published 2016 Dec 14. doi:10.3390/ph9040077
  • Son JY, Jung MH, Koh KW, et al. Changes in skin reactivity and associated factors in patients sensitized to house dust mites after 1 year of allergen-specific immunotherapy. Asia Pac Allergy. 2017;7(2):82‐91. doi:10.5415/apallergy.2017.7.2.82
  • Kitson N, Thewalt JL. Hypothesis: the epidermal permeability barrier is a porous medium. Acta Derm Venereol Suppl (Stockh). 2000;208:12‐15. doi:10.1080/000155500750042808
  • Bárcenas, A. P. L., Arenas Guzmán, R., Vega Memije, M. E., Castrillón Rivera, L. E., & Palma Ramos, A. (2008). Identificación de células y mediadores inflamatorios en lesiones de pacientes con diagnóstico de micetoma. Dermatología Revista Mexicana, 52(6), 247-253.
  • Muizzuddin N, Marenus KD, Maes DH. Factors defining sensitive skin and its treatment. Am J Contact Dermat. 1998;9(3):170‐175.
  • Taberner, J. E., Rodríguez, R. S., & Tapia, A. G. (2011). La piel sensible. Más dermatología, (13), 4-13.
  • Akaishi S, Ogawa R, Hyakusoku H. Keloid and hypertrophic scar: neurogenic inflammation hypotheses. Med Hypotheses. 2008;71(1):32‐38. doi:10.1016/j.mehy.2008.01.032

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.