Hunaja ja diabetes: glykeemisen indeksin vaikutus

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Anna Vilarrasa

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Diabeetikot pohtivat usein hunajan glykeemisen indeksin vaikutusta ja sitä, voivatko he käyttää hunajaa luonnollisena makeuttajana hyödyntäen samalla sen lääkinnällisiä ominaisuuksia. Lisääkö hunaja esimerkiksi veren glukoositasoa? Voivatko diabeetikot käyttää hunajaa sokerin sijaan? Ovatko hunaja ja diabetes yleensäkin yhteensopivia?

Glykeemisen indeksin (GI) käsite keksittiin noin 30 vuotta sitten. Tutkijat käyttävät sitä luokitellakseen hiilihydraattipitoiset ruoat sen mukaan, kuinka nopeasti ne nostavat veren glukoositasoa.

Tutkijat laittavat ylös kaikkien ainesosien arvot voidakseen vertailla niitä ja käyttää glukoosia viitteenä. Glukoosin glykeeminen indeksi on nimittäin 100. Loput ainesosat luokitellaan 0-100 välille.

• Alhaisen glykeemisen indeksin (alle 55) ryhmään kuuluu merkittävä joukko maitotuotteita, hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja ja joitakin pastalaatuja.
• Keskikorkean glykeemisen indeksin (55-69) ryhmään kuuluvat riisi, leipä ja jotkin aamiaismurot.
• Korkean glykeemisen indeksin (yli 70) ryhmään kuuluvat valkoiset jauhot ja perunat. Tämä on useimpien leivonnaisten glykeeminen indeksi.

Hunajan glykeeminen indeksi

Hunaja koostuu lähinnä hiilihydraateista (80 %) ja vedestä. Nämä ainesosat sisältävät suuren määrän glukoosia ja fruktoosia. Sokerityyppien välinen suhde riippuu siitä, millaista hunajalajiketta käytämme vertauksena.

Kukkaishunajien on yleisesti ottaen tapana sisältää enemmän fruktoosia ja siten niiden GI-arvo on alhaisempi. Hunajan glykeeminen indeksi on noin 61, vaikka se voikin vaihdella noin kolmella – joko matalampaan tai korkeampaan suuntaan.

Kuten huomaat, hunajalajike ja sen glukoosin sekä fruktoosin prosenttimäärä muuttaa glykeemisen indeksin arvoa. Tämä indeksi siis asettaa hunajan keskikorkean glykeemisen indeksin sisältävien ainesosien ryhmään.

Terveys ja ruokavalio

Monet asiantuntijat ja ravitsemusterapeutit ovat jo pitkään puhuneet sellaisen ruokavalion puolesta, joka perustuu ainesosien glykeemiseen indeksiin. Alhaiseen glykeemiseen indeksiin sisältyviä ruokia tulisi olla runsaasti ja korkeaan glykeemiseen indeksiin kuuluvat ruoat tulisi puolestaan jättää pois ruokavaliosta tai rajoittaa niiden saantia.

Ravitsemusterapeutit puoltavat tällaista ruokavaliota, koska ihmisten ruoansulatus voi kuluttaa ja imeä ravintoaineita vain alhaiseen glykeemiseen indeksiin kuuluvista ruoista. Ne siis johtavat ajan kuluessa alhaisempiin tai pidempiin glukoosihuippuihin.

Miksi tämä on huomionarvoinen asia silloin, kun arvioimme sopivatko hunaja ja diabetes yhteen? Koska diabeetikoiden on vaikea prosessoida sokereita tehokkaasti. Tällaisissa tapauksissa hyvä glykeemisen indeksin hallinta auttaa viivästyttämään sairauksiin liittyvien komplikaatioiden puhkeamista, kuten munuaisvauriota, hermovauriota tai jopa kardiovaskulaarisen sairauden lisääntynyttä riskiä.

On myös saatu tieteellisiä todisteita siitä, että alhaisen glykeemisen indeksin sisältävistä ainesosista koostuva ruokavalio yhdistetään seuraaviin terveyshyötyihin:

• Huonon kolesterolin (LDL) laskeminen
• Painonpudotus
• Alhaisempi riski sairastua syöpään (paksuolisyöpä, rintasyöpä, kohdun limakalvon syöpä ja niin edelleen)
• Alhaisempi riski saada sydänsairaus

Lue myös: Makeutusaineet taistossa lihavuutta vastaan: totta vai tarua?

Glykeemisellä indeksillä on myös haittoja

Pelkästään yhden ravintoaineen (tässä tapauksessa glykeemisen indeksin) tarkkailu ei ole yleensä hyvä menetelmä ravitsemustieteessä. Tämä johtuu siitä, että vain tiettyihin ominaisuuksiin keskittyminen saa meidät unohtamaan sen todellisen arvon. Tässä joitakin asioita, joita glykeemisen indeksin kohdalla tulisi pohtia:

• Kaikkien ainesosien arvot ovat erilaisia vaihtelevien tutkimusten mukaan.
• Kaikki ihmiset eivät reagoi samalla tavalla ruoka-aineisiin, sillä insuliiniherkkyys vaihtelee ihmisestä toiseen.
• Syömme harvoin ainesosia erikseen. Yleensä ainesosat sekoitetaan samaan ateriaan ja näin ollen yksinään analysoidun ainesosan glykeeminen indeksi muuttuu. Esimerkiksi rasvan tai proteiinin lisääminen säätelevät glukoosin imeytymistä ja myöhempää nousua veressä.
• Jos tarkkailemme vain tätä indikaattoria ruoan sisällyttämiseen ruokavalioon tai pois jättämiseen, lakkaamme ottamasta huomioon muita tärkeitä näkökohtia, kuten muun muassa ainesosan tiheys, mahdolliset probioottiset vaikutukset ja kyky saada kylläiseksi.

Mitkä ovat hunajan hyödyt terveydelle?

Hunajan ravintoarvot ja hoitavat ominaisuudet ovat olleet tiedossa jo tuhansien vuosien ajan. Sen ravintokoostumus sisältää antioksidantteja, fenoleja, orgaanisia happoja sekä pieniä määriä vitamiineja ja mineraaleja.

Hunajaa käytetään tällä hetkellä makeutusaineena luontaislääkkeisiin yhdistetyissä hoitomenetelmissä. On saatu tieteellisiä todisteita siitä, että pieni määrä hunajaa on hyväksi ihmisen terveydelle. Menemättä liiallisesti yksityiskohtiin, voimme kuitenkin tiivistää tähän hunajan ominaisuudet:

• Hunajalla on antioksidanttinen kyky.
• Hunaja vähentää tulehdusten analyyttisten indikaattorien määrää.
• Hunaja edistää kardiovaskulaarista terveyttä parantamalla veren kolesterolitasoa, vähentämällä triglyseridien määrää ja pienentämällä hieman kehon rasvapitoisuutta.
• Jotkin antibakteeriset vaikutukset voivat olla positiivisia gastroenteriittiä tai helikobakteeria (Helicobacte pylori) vastaan.

Lue myös: 10 haitallista ruokaa glukoositasapainolle

Hunajaa ei kuitenkaan tulisi kuluttaa paljon päivittäin vain sen terveydellisten ominaisuuksien johdosta tai siksi, että se kuuluu keskikorkean glykeemisen indeksin ainesosien ryhmään.

Hunaja on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin valkoinen sokeri ja keinotekoiset makeutusaineet, mutta pidäthän mielessä, että liiallinen määrä sokeria voi myös johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin. Älä siis ylitä suositeltua määrää, eli 30-60 g päivässä. 

Muita hyötyjä

Yhteenvetona voidaan todeta, että glykeeminen indeksi on mittausmenetelmä, jolla luokitellaan veren glukoositason reaktio hiilihydraattipitoisten ruokien syömisen jälkeen. Hunaja on yksi tällaisista ainesosista ja se koostuu käytännössä kahdenlaisesta sokerista: glukoosi ja fruktoosi.

Hunajalla on myös keskikorkea glykeeminen indeksi, mikä saattaa tosiaan olla parempi vaihtoehto lempiruokien ja -juomien makeuttamiseksi. Hunaja ja diabetes voidaan siis nähdä hyvänä liittona. Otathan samalla kuitenkin huomioon ongelmat, jotka runsaasti sokeria sisältävään ruokavalioon yhdistetään ja käytä glykeemistä indeksiä suuntaa antavana.