Hoitoja dysfagiaan

Dysfagia voi johtua useista eri syistä, minkä vuoksi siihen ei ole mitään yhtä tiettyä hoitoa. Oikean lähestymistavan valinta edellyttääkin tarkkaa diagnoosia. Tästä artikkelista löydät mahdollisia hoitoja dysfagiaan.

Dysfagian eli nielemisvaikeuksien hoito riippuu siitä, minkä tyyppisestä dysfagiasta potilas kärsii. Tässä artikkelissa esittelemme sen eri tyypit ja katsomme erilaisia hoitoja dysfagiaan.

Useimmissa tapauksissa tarvitaan tiukkoja lääkekuureja ja jopa leikkausta. Lääkärin on kuitenkin tehtävä tarkka diagnoosi ennen hoidon valintaa. Jotkut dysfagiat ovat väliaikaisia, kun taas osa niistä merkitsee vakavaa, jopa syöpäperäistä, ongelmaa.

Erilaiset dysfagiat

Dysfagia on siis nielemisvaikeutta, toisin sanoen potilas tuntee kipua kun jotain menee hänen kurkustaan alas.

Jos ongelma on itse kurkussa, kyseessä saattaa olla infektioperäinen tai inflammatorinen odynofagia (nielemiskipu). Dysfagiasta on kyse silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia niellä ruokaa tai sylkeä suusta alas mahalaukkuun.

Kuten voit nähdä, useilla elimillä on roolinsa tässä häiriössä, mikä tekee siitä monimutkaisen vaivan. Lisäksi ongelmana voi olla joko nesteiden tai kiinteän ruoan nieleminen. Nuo pienet oire-erot antavat pitkälti suuntaa diagnoosia tehtäessä.

Nämä ovat kliiniset esiintymistavat:

• Orofaryngeaalinen. Tämä dysfagia on sitä klassista nesteiden tai ruoan nielemisen vaikeutta. Ongelma sijaitsee kurkussa. Tämän tyypin dysfagian yleisimmät aiheuttajat ovat neurologisia. Siitä kärsivät halvauspotilaat, mikä hankaloittaa heidän syömistään. Tämä voi johtaa muihin komplikaatioihin, kuten elimistön kuivumiseen ja potilaan laihtumiseen.
• Esofageaalinen. Kuten nimikin viittaa, tämän tyyppinen dysfagia sijaitsee esofaguksessa eli ruokatorvessa, aiempaa tyyppiä alempana. Sitä ilmenee sekä nesteiden että kiinteän ruoan kanssa. Ruokatorvi on ontto ja putkimainen elin, joka voi helposti tukkeutua kasvaimista. Vakavin syy on tietysti syöpä.

Hoitoja orofaryngeaaliseen dysfagiaan

Orofaryngeaalisen dysfagian hoitamiseksi lääkärin on ensinnäkin diagnosoitava vaiva. Ensimmäiset lääkärin etsimät syyt ovat niitä, jotka voidaan korjata elintapamuutoksilla.

Yksi ensimmäisiä lääkärin ehdottamia asioita ovat ruokavaliomuutokset, kuten ruoan määrän ja rakenteen muuttaminen. Tavoitteena on auttaa potilasta nielemään ja sulattamaan ruokaa.

Asento on ratkaiseva tekijä potilailla, jotka kärsivät neurologisista häiriöistä primaaristen patologioiden tai niiden jälkivaikutusten takia. Monien kohdalla jo pelkkä kaulan asennon muuttaminen syödessä riittää korjaamaan dysfagian.

Myös kuntoutusta annetaan tähän tärkeään arjen toimintoon. Opimme syömään jo pienenä, mutta esimerkiksi halvauksen saaneiden potilaiden on opeteltava se uudestaan. Sekä ravitsemusasiantuntijat että fysioterapeutit opettavat potilaille syömistä.

Vaikeissa tapauksissa lääkäri saattaa määrätä ravitsemustukea tai mukautettavia ruokintalaitteita. Jos potilas ei syö näistä muutoksista huolimatta tai hän laihtuu ja kuivuu, lääkäri määrää jonkin näistä laitteista.

• Yleisimmät ovat nenä-mahaletkut
• Vaikka kirurginen variantti on harvinaisempi, sekin on yksi vaihtoehto silloin, kun riskinä on nälkiintyminen

Hoitoja dysfagiaan: esofageaalinen dysfagia

Ruokatorven syöpä ei ole ainoa tämän tyyppisen dysfagian aiheuttaja. Asianmukainen hoito riippuu kunnollisesta diagnoosista. Potilas saattaa kenties kärsiä esofagiitista, joka on ruokatorven tulehdusta. Hänellä saattaa olla myös akalasia, jossa ruokatorven alempi sulkijalihas ei rentoudu asiaankuuluvalla tavalla päästääkseen ruokaa mahalaukkuun.

Jos lääkäri valitsee kirurgisen menetelmän, hän turvautuu todennäköisesti endoskopiaan. Tässä lääkäri asettaa ruoansulatuskanavan ylempiin osiin taipuisan letkun, jolla hän etsii sieltä mahdollisia tukoksia. Laitteessa on kamera ja työvälineet kirurgille. Jos löydetään vierasesine, se tulee poistaa. Lisäksi kirurgi voi sen avulla ottaa koepaloja.

Endoskoopilla ruokatorvea voidaan myös laajentaa, jotta ruokatorven kautta kulkeutuvat elementit pääsevät liikkumaan niillä potilailla, joilla on vaikeita tukoksia johtuen ruokatorviontelon kutistumisesta.

Joitakin lääkkeitä, joilla ongelmaan voidaan puuttua ilman kirurgiaa, ovat seuraavat:

• Kalsiumkanavan salpaajat. Näiden lääkkeiden väitetään säätelevän sileiden lihasten supistumista ruokatorvessa. Kliiniset kokeet ovat asettaneet niiden tehon kyseenalaiseksi.
• Protonipumpun estäjät. Käytetään pikemminkin lisälääkkeinä. Ne vähentävät suolahapon tuotantoa mahalaukussa vähentäen näin sen takaisinvirtausta, joka aiheuttaa ruokatorven ärsytystä.
• Botuliinitoksiini. Tätä ainetta on kokeiltu muutaman kerran pistoksina, mutta tulokset eivät ole olleet täysin lupaavia. Tätä ainetta on ensinnäkin pistettävä puolen vuoden välein sen tehon säilyttämiseksi. Siitä hyötyneitä potilaita hoidettiin myös leikkauksella.

Dysfagian hoito on monimutkaista

Kuten tästä artikkelista voit nähdä, dysfagiaa ei ole helppo diagnosoida ja hoitaa. Vakavat alla piilevät syyt, kuten syöpä, vaativat tarkkaa diagnoosia, jossa mitään ei jätetä sattuman varaan.

Tästä syystä potilaiden on tärkeää mennä lääkäriin mahdollisimman pian ja noudattaa lääkärin antamia ohjeita. Tämä ongelma voi johtaa aliravitsemukseen ja elimistön kuivumiseen.