Ruokatorven akalasia: oireet ja hoito

Ruokatorven akalasia on harvinainen sairaus, jossa potilas ei kykene nielemään joko kiinteää ruokaa tai nesteitä. Kuinka sairaus diagnosoidaan ja hoidetaan? Lue lisää tästä artikkelista.
Ruokatorven akalasia: oireet ja hoito

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Ruokatorven akalasia on harvinainen sairaus, jota voi esiintyä minkä ikäisillä tahansa. Sen pääasiallinen oire on ruokatorven alasulkijan kyvyttömyys rentoutua ja päästää ruokaa mahalaukkuun. Tutkimuksissa ei ole vielä onnistuttu selvittämään taudin syytä, mutta sen on havaittu vaikuttavan sekä miehiin että naisiin, eikä se näytä olevan välttämättä perinnöllinen.

Ruokatorven akalasia: oireet

 

Ruokatorven akalasian pääoire on ruoan nielemisen vaikeudet.

Jotta sairaus diagnosoitaisiin oikein, lääkärin kiinnitettävä tarkasti huomiota sille tyypillisiin oireisiin.

  • Dysfagia: Vaikeudet niellä sekä kiinteää että pehmeää ruokaa ja kyvyttömyys juoda nesteitä. Tämä johtuu pääosin ruokatorven yläosan supistumisesta.
  • Rintakipu: Tätä ei tapahdu usein, mutta se on yksi mahdollinen oire, jos ruokatorven alempi sulkijalihas supistelee.
  • Ruoan takaisinnousu: Joillakin tästä sairaudesta kärsivillä potilailla nielty ruoka palaa takaisin ylöspäin. Tämä johtuu siitä, että se ei pysty kulkeutumaan ruokatorven läpi.
  • Painonlasku: Kun potilas ei saa ruokaa elimistöönsä, hänen painonsa laskee vähitellen ja usein syntyy anemia.

On tärkeää olla tietoinen, että ruokatorven läpi kulkematta jäänyt ruoka ja neste, joka ei myöskään palaa takaisin ylös, voi kulkeutua keuhkoihin. Tämä voi tapahtua milloin vain, jopa henkilön nukkuessa. Sen seuraukset vaihtelevat hengitystieinfektioista aspiraation aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Tästä syystä dysfagiaa epäiltäessä kannattaa mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti.

Kuinka ruokatorven akalasia diagnosoidaan?

Jos potilaalla on yllä mainittuja oireita, on tarpeen suorittaa tiettyjä testejä oikean diagnoosin saamiseksi.

Kaksi yleisintä testiä ovat:

Ruokatorven painemittaus

Ruokatorven akalasia voidaan diagnosoida tekemällä ruokatorven painemittaus

Tällä tekniikalla voidaan mitata ruokatorven painetta.

Ruokatorven painemittaus suoritetaan ohuella katetrilla, joka työnnetään nenän kautta ruokatorveen ja mahalaukkuun. Se on epämiellyttävä toimenpide, mistä syystä potilaalle annetaan yleensä paikallispuudutus.

Kun putki on mahalaukussa, sitä nostetaan hieman, ruokatorveen asti, ja potilasta pyydetään nielaisemaan supistusten paineen mittaamiseksi.

Ruokatorven varjoainekuvaus

Tämä on yksi keino diagnosoida ruokatorven akalasia. Se on yksinkertainen testi, jossa potilas juo bariumpistoista nestettä ennen tutkimusta.

Sitten potilas käy seisomaan selkä kohti röntgenlaitetta. Lääkäri pyytää potilasta juomaan enemmän nestettä ja pidättämään aina välillä hengitystään pieniä hetkiä. Näin lääkärit pystyvät tutkimaan ruokatorven aluetta.

Ruokatorven akalasian hoito

Ruokatorven akalasia aiheuttaa nielemisvaikeuksia

Mene lääkäriin välittömästi, jos sinulla on joitakin yllä mainituista oireista.

Vaivan hoito riippuu usein sen vaikeusasteesta ja potilaan erityispiirteistä, kuten iästä, mahdollisista hengitysteiden infektioista jne.

Joitakin käytettävissä olevia vaihtoehtoja ovat:

  • Pallolaajennus: Ruokatorven sulkijalihakseen asetetaan pallo ja se täytetään ilmalla ruokatorven pitämiseksi auki ja laajentuneena. Tämä hoito joudutaan yleensä toistamaan aina välillä.
  • Botox: Tätä lihasrelaksanttia pistetään endoskoopin avulla ruokatorven sulkijalihakseen. Tämä toimenpide tehdään yleensä vanhemmille ihmisille, joita ei voi leikata.
  • Lihasrelaksantit: Tähän hoitoon kuuluvat lääkkeet, jotka rentouttavat lihaksia ennen syömistä. Ongelma tässä hoidossa ovat sen monet sivuvaikutukset.
  • Leikkaus: Tämä on paras hoitomuoto, erityisesti nuorilla potilailla. Se on tehokas ratkaisu ongelmaan, jonka syitä ei edelleenkään tiedetä.

Yhteenveto

Jos sinulla on ongelmia ruoan tai jopa veden nielemisessä, lääkäriin on mentävä heti.

Joskus nielemisvaikeudet saatetaan kuitenkin sekoittaa ahdistuksen oireisiin. On silti aina parempi varmistua asiasta lääkärissä. Näin saat aloitettua itsellesi tehokkaan hoidon ja ehkäiset suurempia ongelmia, kuten ruoan tai nesteiden kulkeutumisen hengitysteihin.

Tällä hetkellä ruokatorven akalasiaa tutkitaan aktiivisesti sen syiden selvittämiseksi. Toivottavasti siihen löytyy pian jokin ehkäisykeino.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Carballo, Fiorella Ferrandino, & Brenes, Alberto Alonso Umaña. (2016). Acalasia como trastorno de la motilidad esofágica. Medicina Legal de Costa Rica33(1), 269-274. Retrieved January 30, 2019, from http://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1409-00152016000100269&lng=en&tlng=es.
  • Carmona Domínguez, Roberto. (2007). Diagnóstico de acalasia esofágica en la atención primaria de salud: Presentación de un caso. Revista Cubana de Medicina General Integral23(1) Recuperado en 30 de enero de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21252007000100017&lng=es&tlng=es.
  • Csendes J, Attila, Braghetto M, Italo, Burdiles P, Patricio, Korn B, Owen, & Salas F, Juan E. (2012). Tratamiento quirúrgico de la acalasia esofágica: Experiencia en 328 pacientes. Revista chilena de cirugía64(1), 46-51. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-40262012000100008
  • Errázuriz B, Juan Ignacio, & De Barbieri IW, Francisca. (2013). Acalasia en paciente pediátrico: Reporte de caso clínico y revisión de la literatura. Revista chilena de radiología19(4), 174-176. https://dx.doi.org/10.4067/S0717-93082013000400006
  • Jiménez, J. R. J., Domínguez, L. P. I., & Reyes, K. C. (2013). Acalasia congénita; a propósito de un caso. Revista Mexicana de Pediatría80(4), 146-149.
  • Orgaz Gallego, Mª Pilar. (2009). Achalasia: un trastorno de la motilidad esofágica, no tan raro. Revista Clínica de Medicina de Familia2(6), 305-308. Recuperado en 30 de enero de 2019, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1699-695X2009000100010&lng=es&tlng=es.
  • LEÓN A, PAULA, CSENDES J, ATTILA, BRAGHETTO M, ITALO, LASEN DE S, JOSÉ, & ROBLES M, JOSÉ. (2010). Acalasia en obesos mórbidos: Reporte de casos. Revista chilena de cirugía62(2), 172-174. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-40262010000200014
  • Restrepo P, Antonio J, Rey T, Mario H, Garzón O, Martín A, Farfán Q, Yesid A, Molano V, Juan C, Marulanda, Juan C, & Lizarazo, Jorge I. (2007). Acalasia. Controversias del tratamiento. Revista Colombiana de Gastroenterologia22(1), 69-75. Recuperado en 30 de enero de 2019, de http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0120-99572007000100012&lng=es&tlng=es.
  • Ruiz de León San Juan, A., & Pérez de la Serna Bueno, J. A.. (2008). Acalasia. Revista Española de Enfermedades Digestivas100(5), 304. Recuperado en 30 de enero de 2019, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1130-01082008000500012&lng=es&tlng=es.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.