Hengenahdistus: mikä sitä aiheuttaa ja kuinka sitä hoidetaan
Hengenahdistus tunnetaan lääketieteessä nimellä dyspnea ja se voi johtua lukuisista syistä. On selvää, että kyseessä on hyvin epämiellyttävä tunne. Se voi olla myös merkki siitä, että ihmisellä on erittäin vakavia piileviä terveysongelmia.
Hengenahdistus voi olla esimerkiksi yksi SARS-CoV-2 -koronavirusinfektion oireista. On siis tärkeää tietää mitä siitä kärsiessä tulee tehdä.
Tässä joitakin yleisimpiä aiheuttajia ja tapoja sen hoitamiseen.
Mitä hengenahdistus tarkoittaa?
Hengenahdistus on subjektiivinen tunne siitä, että on vaikea hengittää ja että keuhkoihin ei pääse ilmaa oikealla tavalla.
Normaalisti hengitys tapahtuu tahattomasti ja tiedostamatta. Kun ihminen kärsii hengenahdistuksesta, voi sen aiheuttama epämukava tilanne saada ihmisen tuntemaan olonsa todella pelokkaaksi, mikä vain pahentaa asiaa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Hengityselinten terveys COVID-19 -viruksen aikana
Mitkä ovat hengenahdistuksen yleisimmät aiheuttajat?
Ahdistus
Ahdistus on yksi yleisimmistä hengenahdistuksen aiheuttajista ihmisillä, joilla ei ole mitään muita terveysongelmia. Kun ihminen saa ahdistus- tai paniikkikohtauksen tai joutuu erittäin stressaavaan tilanteeseen, saattaa hän kärsiä hengenahdistuksesta tai tukehtumisen tunteesta.
Tällaisissa tapauksissa on tärkeää oppia tunnistamaan nämä kohtaukset. Kun ihminen kärsii ahdistuskohtauksesta, tulee hänen ensin istua alas ja yrittää rauhoitella itseään. Sitten hänen tulee yrittää hengittää normaalisti ottaakseen tilanteen takaisin haltuun.
Usein on välttämätöntä pyytää apua ammattilaiselta, joka voi opettaa tiettyjä apukeinoja, jotka auttavat ihmistä selviytymään tällaisista tilanteista ja pääsemään niiden yli. Lisäavun hakemisessa ei ole mitään väärää. Se voi oikeastaan tehdä suuren eron toipumisen suhteen ja auttaa ehkäisemään tulevia kohtauksia!
Liiallinen liikunta
Toisinaan liiallinen liikunta tai liikunnan harrastaminen väärällä tavalla voi johtaa hengenahdistukseen. Näin voi tapahtua sekä urheiluun tottuneille että huonossa kunnossa oleville ihmisille. Se on kuitenkin yleisempää vähän liikkuvilla tai ylipainoisilla ihmisillä.
Tällaisissa tapauksissa on tärkeää omaksua omaan fyysiseen tilaan sopiva aktiviteetti ja lisätä voimakkuutta omien kykyjen kehittyessä. Pikkuhiljaa ihminen pystyy suoriutumaan raskaammistakin liikuntaharjoituksista.
Kun kärsit hengenahdistuksesta, tulee sinun hidastaa liikuntaharjoituksen tahtia ja yrittää rauhoittaa hengitystä panikoimatta.
Sydänongelmat
Sydän pumppaa verta koko kehon läpi. Kun sydän ei jostakin syystä toimi kunnolla, ei tämä pumppaus tapahdu oikealla tavalla. Näin tapahtuu yleensä silloin, kun sydänongelmista kärsivä ihminen tekee aktiviteetteja, jotka saavat aikaan sydämen sykkeen nousemisen.
Tämä tarkoittaa sitä, että tietyt kehonosat eivät saa tarvitsemaansa verta ja happea. Sen tuloksena ne lähettävät viestin keskushermostolle ja tämä ilmenee hengenahdistuksena. Siihen saattaa liittyä myös kipua rinnassa.
Tällaisissa tilanteissa on tärkeää käydä asiantuntijan luona. Hän voi luoda omaan tilanteeseesi sopivan hoitosuunnitelman ja ohjeistuksen.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Voidaanko astmaa ja sen oireita hallita?
Raskaus
Kun nainen on raskauden viimeisillä vaiheilla, tarkoittaa istukan ja vauvan olemassaolo sitä, että äidin pallealla on vähemmän tilaa laajentua. Tämän tuloksena keuhkot eivät pysty laajenemaan oikealla tavalla ja se saa äidin tuntemaan hengenahdistusta.
Tämä on melko normaalia useimmille raskaana oleville naisille. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää pysyä rauhallisena. Tyynyillä istuminen 45 asteen kulmassa voi auttaa hallitsemaan tätä tunnetta. Naisen tulisi istuessaan pyrkiä hengittämään normaalisti ja olemaan panikoimatta.
Samoin tapahtuu myös nukkuessa, joten raskaana olevien naisten tulisikin välttää selällään nukkumista. Tämä asento pahentaa hengenahdistuksen aiheuttamaa tunnetta. Se johtuu siitä, että maan vetovoimasta johtuen palleaan kohdistuu enemmän painetta.
Hengitysongelmat
Tähän voimme koota yhteen monia eri sairauksia. Allergiakohtaukset, astma, keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, keuhkokuume tai muu hengitystiesairaus voivat aiheuttaa hengenahdistusta.
Voimme sisällyttää tähän kategoriaan myös koronaviruksesta johtuvan hengitysvajeen. Dyspnea eli hengenahdistus on yksi SARS-CoV-2 -koronaviruksen oireista.
Tällaisissa tapauksissa on tärkeintä käydä lääkärissä. Lääkäri voi diagnosoida, mitkä hengitystiesairaudet tulee hoitaa ja luoda siihen sopivan hoitomuodon, mikäli se on tarpeen. Hoito voi vaihdella levosta täsmällisempiin hoitokeinoihin, kuten antibiootteihin.
Liikalihavuus
Liikalihavuus on samankaltainen kuin raskaus tässä suhteessa. Kun rasvaa kerääntyy vatsan seudulle, painaa se palleaa tehden sen laajentumisesta vaikeaa ja aiheuttaen hengenahdistuksen epämukavan tunteen.
Tällaisissa tapauksissa suosittelemme sinua käymään ravintoterapeutin puheilla, joka voi antaa sinulle ohjeistuksia siihen, kuinka painoa pudotetaan terveellä ja vastuullisella tavalla.
Neuromuskulaariset sairaudet
Erilaiset neuromuskulaariset sairaudet voivat vaikuttaa sekä palleaan että rintaontelon lihaksiin, mikä johtuu siitä, että hengitystiejärjestelmä ei toimi oikealla tavalla. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijan täytyy diagnosoida sairaus ja määrätä siihen oikeanlainen hoito.
Yhteenveto: mitä sinun tulee tehdä, kun tunnet hengenahdistusta
Toisinaan, kun hengenahdistus yllättää, on tärkeintä pysyä rauhallisena. Sinun tulisi istua rauhallisessa paikassa ja yrittää hallita hengitystä.
Jos hengitys ei vielä hetken kuluttua palaa takaisin normaaliksi, soita lääkärille tai mene hätäkeskukseen oireiden voimakkuudesta riippuen.
Jos hengenahdistus on muiden perussairauksien aiheuttama, tulee sinun käydä lääkärissä kaikkien välttämättömien testien tekemiseksi. On tärkeää noudattaa lääkärin määräämää hoitoa oireiden hallitsemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Basara L, Begić NJ, Grle SP, Jakopović M, Samaržija M. Dyspnea from neuropsychyatric perspective: A narrative review. Vol. 30, Psychiatria Danubina. Medicinska Naklada Zagreb; 2018. p. 11–20.
- Martínez-Moragón E, Perpiñá M, Belloch A. ¿Influye la experiencia en la percepción de disnea? Arch Bronconeumol. 2006 Apr 1;42(4):171–4.
- Percepción de la disnea y cumplimiento terapéutico en pacientes con asma – ScienceDirect [Internet]. [cited 2020 Apr 19]. Available from: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0300289608721148
- Otro diagnóstico diferencial de disnea en paciente joven: a propósito de un caso de neoplasia cardiaca – Dialnet [Internet]. [cited 2020 Apr 19]. Available from: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7047253
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.