Hammaskaries: mikä hampaiden reikiintymistä aiheuttaa?
Hammaskarieksella tarkoitetaan hampaiden reikiintymistä. Monet eri tekijät voivat olla osallisia sen syntymiseen. Hammaskaries liittyy kuitenkin lähinnä ruokavalioon, bakteereihin ja syljen komponentteihin.
Hammaskaries vahingoittaa ensin hammaskiillettä, hampaan pintakerrosta. Sitten se etenee asteittain, kunnes se pääsee hammasmassaan, hampaan sisimpänä olevaan osaan.
Hampaiden reikiintymisen syynä on useimmiten streptococcus mutans -bakteeri. Tämä bakteeri poistaa mineraalit hammaskiilteestä, mikä voi sitten aiheuttaa reikiintymistä.
Sokeriset tuotteet ruokkivat bakteereita, jotka tuhoavat hammaskiilteen.
Saatat myös pitää: Tehokkaimpia luontaishoitoja hammaskipuun
Miksi hammaskaries syntyy?
Bakteeri ei ole ainoa asia, joka johtaa tämän taudin syntymiseen. On myös muita riskitekijöitä:
- Suun alhainen pH, joka johtuu hiilihappopitoisten juomien, hapokkaan ruoan yms. nauttimisesta.
- Ruokavalio, jossa on paljon sokeria ja tahmeita ruokia.
- Huono suuhygienia.
- Alhainen syljentuotanto.
- Hammastukos, joka tekee puhdistamisesta vaikeaa.
- Kiilteen poikkeavuudet, kuten hypoplasia (ohut ja vahingoittunut kiille).
- Periodontaalinen sairaus.
Ruokavalion sisältämä sokeri on suuressa määrin vastuussa hammaskarieksen synnystä.
Reikiintyminen alkaa valkoisina pisteinä, joissa on liitumainen rakenne ja jotka ilmestyvät hampaan pintaan kiilteen ohenemisen ja heikkenemisen johdosta. Jos mineraalin katoaminen jatkuu, pahenee tila ja tummia, mustakeltaisia reikiä syntyy.
Kun reikiintyminen pahenee, voi hammaskaries jopa puolittaa hampaan. Kun hammaskaries ulottuu dentiiniin, tulee hampaasta hyvin herkkä kylmälle, lämpimälle ja makealle ruoalle. Kun näin tapahtuu, on viimeistään aika käydä paikkaamassa reikä.
Jos sitä ei hoideta ajoissa, jatkaa hammaskaries etenemistään. Kun se pääsee hammasmassaan, on kipu voimakasta. Valitettavasti on mahdollista, että infektio tai hammaspaise voi muodostua hampaan juuriosaan. Kun hammaskaries saavuttaa tämän pisteen, on juurihoito ainoa hoitokeino.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 10 luonnollista hoitoa hammaskipuun
Hammaskaries ja sen ehkäisy
Ehkäise hammaskariesta näillä helpoilla tavoilla:
1. Oikeanlainen suuhygienia, joka poistaa plakin
Omaksu tapa pestä hampaat vähintään kahdesti päivässä, sillä se on kaikista tehokkain tapa ehkäistä hammaskariesta. Mekaaninen harjaus poistaa hampaisiin kertyneen plakin ja ruokajäämät, jotka toimivat huonojen bakteerien kasvualustana.
Hampaiden päivittäinen harjaus auttaa ehkäisemään bakteerisen plakin syntymistä, joka aiheuttaa hammaskiveä ja muita suuongelmia.
Hammaslääkäri voi opettaa sinua harjaamaan hampaat oikealla tavalla sekä suositella jokaisen potilaan yksilölliseen tarpeeseen sopivaa hammasharjaa ja -tahnaa.
2. Käytä fluoria sisältävää hammastahnaa ja suuvettä
On erittäin tärkeää, että hammastahna ja suuvesi sisältävät lisättyä fluoria. Se auttaa hampaita saamaan menettämänsä mineraalit takaisin ja auttaa vahvistamaan kiillettä.
Suuvesi ja hammastahna auttavat hampaita myös tulemaan vastustuskykyisemmiksi kiilteen mineraaleja syövyttäviä bakteereita vastaan.
Harjauksen ja hammaslangan käyttämisen lisäksi voit myös noudattaa seuraavia lisämenetelmiä hammaskarieksen ehkäisemiseksi:
- Muuta ruokavaliotasi: nauti vähemmän sokeria ja sokerisia ruokia.
- Käy hammaslääkärissä vähintään kerran vuodessa (jotkut suosittelevat kaksi kertaa vuodessa).
- Käytä hammastiivisteitä lapsilla.
Jos epäilet saaneesi reiän, on suositeltavaa käydä hammaslääkärissä korjaamassa ongelma ja ehkäisemässä sitä pahenemasta tulevaisuudessa.
Pidä mielessä, että tässä artikkelissa mainitsemamme ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät koskaan korvaa perinteistä harjausta. Harjaus, hampaiden puhdistus hammaslangalla sekä fluoria sisältävän suuveden käyttäminen ovat välttämättömiä tapoja hammaskarieksen ehkäisemiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Lamont, R. J., & Egland, P. G. (2014). Dental Caries. In Molecular Medical Microbiology: Second Edition. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-397169-2.00052-4
- Lee, Y. (2013). Diagnosis and Prevention Strategies for Dental Caries. Journal of Lifestyle Medicine.
- Moynihan, P., & Petersen, P. E. (2004). Diet, nutrition and the prevention of dental diseases. Public Health Nutrition. https://doi.org/10.1079/phn2003589
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.