Eri luumulajikkeet ja luumujen terveyshyödyt

Luumu on hedelmä, jota moni meistä on ainakin joskus maistanut. Useimmat tunnistavat vain punaiset tai violetit luumut, mutta luumuja on monia muitakin lajikkeita. Tutustu erilaisiin luumulajikkeisiin tästä artikkelista!
Eri luumulajikkeet ja luumujen terveyshyödyt

Viimeisin päivitys: 12 helmikuu, 2021

Tunnistatko kaikki eri luumulajikkeet? Useimmat ihmiset ovat syöneet luumuja ainakin joskus, mutta kaikki eivät tiedä miten eri lajikkeet eroavat toisistaan. Tässä artikkelissa haluammekin kertoa kaiken erilaisista luumulajikkeista.

Luumu on hedelmä, jolla on omintakeinen maku; se voi olla makea tai huomattavan hapan. Tästä syystä jotkut pitävät valtavasti luumuista. Niistä saa lisäksi elimistölle hyödyllisiä ravintoaineita, kuten kuitua, A-, C- ja E-vitamiineja sekä kivennäisaineista esimerkiksi magnesiumia, sinkkiä ja seleeniä.

Luumupuu

Luumu on peräisin luumupuusta, joka on osa Rosaceae-sukua ja kuuluu Prunus-alasukuun, aivan kuten manteli, kirsikka ja persikka.

Yleensä luumupuu on noin 5-6 metriä korkea, sen runko on sileä tai rosoinen, ja joillakin lajeilla oksat ovat piikikkäät. Sen lehdet ovat soikeat ja sahalaitaiset, ja sillä on valkoiset kukat ja karkeilta tuntuvat silmut. On myös hyvä korostaa, että se kestää matalia lämpötiloja ja pakkasta.

Luumupuun tuottamat hedelmät voivat olla keltaisia, violetteja, punaisia, valkoisia tai vihreitä. Niiden sisällä on mehukas ja koostumukseltaan kiinteä hedelmäliha sekä syömäkelvoton kivi eli siemen. Ulkopuolella on sileä ja pehmeä kuori. Yleensä keltaiset luumut erottuvat happamuudellaan, punaisen ja violetin sävyiset makeudellaan ja vihreät kitkeryydellään.

Jotkut luumulajikkeet ovat violetteja
Luumuja on useita eri lajeja ja lajikkeita, jotka kaikki ovat peräisin luumupuusta.

Luumulajit

Argentiinan valvonta- ja tuholaistarkkailujärjestelmän mukaan tunnetuimmat luumulajit ovat eurooppalaiset ja japanilaiset. Näitä taas on useita eri lajikkeita. Yksi luokittelun muoto voi kuitenkin olla myös värin mukaan.

Kerromme tarkemmin lisää alla.

Eurooppalaiset luumut (Prunus domestica)

Eurooppalainen luumupuu on kaikkein yleisin. Sen hedelmät ovat yleensä vaaleanvihreitä (kuten Claudia-lajike) tai violetteja. Ne eivät sisällä merkittävää määrää vettä, joten ne sopivat hyvin kuivattamiseen.

Niitä voi tietysti syödä myös tuoreena tai käyttää makeisten, hillokkeiden, hillojen ja säilykkeiden valmistukseen. Niitä kasvatetaan Ranskassa, Englannissa, Belgiassa ja Espanjassa. Tähän ryhmään kuuluvia lajikkeita ovat erityisesti Claudiat, Stanley, President, Giant ja Ana Apath.

Japaninluumut (Prunus salicina)

Näitä luumuja syödään yleensä tuoreina. Niiden kuori on punertava tai musta, vaikkakin myös vaaleankeltaisia lajikkeita on olemassa. Japaninluumut ovat tyypillisiä lauhkean vyöhykkeen alueella. Sen lajikkeita ovat seuraavat: Red Beauty, Golden Japan, Menthey, Formosa ja Santa Rosa.

Keltaiset luumut

Tämä Amerikan mantereen ja Länsi-Intian kotoperäinen luumu on Hobo-, Jobo- tai Yuplon-puun hedelmä.

Se on pienikokoinen verrattuna muihin luumuihin, sillä on kiinteä hedelmäliha, ja sen sisä- ja ulkopuoli ovat väriltään keltaiset. Siitä valmistetaan jälkiruokaleivonnaisia, hilloja, mehuja, hedelmäsäilykkeitä ja luumubrandya.

Eri luumulajikkeet

Näihin lajeihin kuuluu siis erilaisia luumulajikkeita. Alla esittelemme muutamat luumulajikkeet tarkemmin.

Keltaluumu Sungold 

Tämä on japaninluumuihin kuuluva lajike, joka on alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, mutta kasvaa useissa maissa. Se on iso ja tuoksuva luumu, jolla on keltainen kuori, ja kypsyttyään se voi saada voimakkaan punaisen värin.

Sen hedelmäliha on keltainen tai oranssi ja huomattavan makea. Sen voi syödä tuoreena, mutta se sopii myös hillojen valmistukseen.

Punainen Red Beauty

Tämä on toinen japaninluumuihin kuuluva lajike, ja se on muodoltaan pyöreä. Sen kuori on punainen ja voi muuttua tummaksikin riippuen kypsyysasteesta. Sisältä se on keltainen ja kova, ja sopii tästä syystä käsittelyyn ja kuljetukseen.

Erilaiset luumulajikkeet: Golden Japan

Tämä on vaaleankeltainen hedelmä, jolla on kirkas ja kestävä kuori. Sillä on mehukas hedelmäliha, ja aiempien luumujen tavoin sekin on japanilainen lajike. Sitä kasvatetaan tavallisesti Ranskassa, Italiassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa.

Black Amber

Tällä hedelmällä on musta kuori ja pyöreä, hieman litistynyt muoto. Hedelmäliha on meripihkan värinen ja kiinteä. Kiinteydestään johtuen tämä lajike kestää hyvin käsittelyä. Se on sopeutunut lämpimille seuduille.

Erilaiset luumulajikkeet: Santa Rosa

Tämä luumu erottuu pyöreällä ja sydämenmuotoisella muodollaan. Sillä on syvänpunainen kuori ja sisältä se on meripihkan keltainen tai vaalean karmiinin värinen. Sen hedelmäliha on mehukas ja maku muistuttaa mansikkaa.

Vihreä Queen Claudia

Queen Claudia on eurooppalainen luumulajike. Se on keskikokoinen, pyöreä luumu. Ulkoa se on vihreä ja sillä on hieno ja mehukas hedelmäliha. Se sopii ihanteellisesti syötäväksi tuoreena tai hillokkeiden, säilykkeiden ja hillojen valmistukseen.

Erilaiset luumulajikkeet: terveyshyödyt

Useiden tutkimusten mukaan luumujen syöminen hyödyttää terveyttä, erityisesti koska niistä saa antioksidantteja, fytokemikaaleja (monimuotoinen ryhmä kasveissa olevia yhdisteitä), vitamiineja ja kivennäisaineita.

Selvennyksen vuoksi, kaikki nämä luumulajit ja -lajikkeet, vaikka ne ovatkin erivärisiä ja -makuisia, voivat hyödyttää terveyttä. Tämän hedelmän säännöllinen syönti edistää seuraavia:

  • Ihon kunnon ja näkökyvyn paraneminen, A-vitamiinin ansiosta.
  • Ummetuksen ehkäisy: Luumut parantavat ruoansulatusta johtuen niiden sisältämästä kuidusta ja sorbitolista, luontaisesta makeutusaineesta.
  • Nesteturvotuksen lievitys: Luumujen suuri kaliumpitoisuus poistaa nestettä kehosta niin, että se ei kerry pehmytkudoksiin. Tämä on suotavaa ihmisillä, joilla on korkea verenpaine.
  • Kolesterolin ja verensokerin hallinta: Tämäkin vaikutus tapahtuu kuidun välityksellä, joka estää runsasta rasvan imeytymistä.
  • Immuunijärjestelmän vahvistaminen: Tämä johtuu siitä, että luumuista saa vitamiineja ja kivennäisaineita, joita elimistö tarvitsee valkosolujen aineenvaihdunnan kannalta normaaliin toimintaan.
Jotkut luumulajikkeet sopivat paremmin kuivattamiseen kuin toiset
Jotkut luumulajikkeet kestävät kuivattamista paremmin kuin toiset.

Luumulajikkeita löytyy jokaiseen makuun

Kuten näe, luumuista löytyy valinnanvaraa, niiden tavanomaisten violettien tai punaisten lisäksi. Myös niiden maku, veden määrä ja ravintoaineinepitoisuus voivat vaihdella.

Tästä huolimatta kaikenlaisten luumujen syöminen katsotaan terveydelle hyödylliseksi. Niiden sisältämä kuitu säätelee suoliston toimintaa, niiden kivennäisaineet ovat hyödyksi immuunijärjestelmälle ja niiden kalium auttaa hallitsemaan verenpainetta.

It might interest you...
Kuivatut luumut estävät luumassan menetystä
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Kuivatut luumut estävät luumassan menetystä

Kuivatut luumut ovat mahtava elimistön pH-arvon tasapainottaja, sillä niillä on alkalisoiva vaikutus. Kuivatut luumut estävät myös luumassan katoa.



  • Parra-Coronado, A., Hernández-Hernández, J. E., & Camacho-Tamayo, J. H. (2007). Estudio de algunas propiedades fisicas y fisiológicas precosecha de la ciruela variedad horvin. Revista Brasileira de Fruticultura29(3), 431-437.
  • Vargas-Simón, G., Hernández-Cupil, R., & Moguel-Ordoñez, E. (2011). Caracterización morfológica de ciruela (Spondias purpurea L.) en tres municipios del estado de Tabasco, México. Bioagro23(2), 141-149.
  • Caballero-Gutiérrez, L., & Gonzáles, G. F. (2016). Alimentos con efecto anti-inflamatorio. Acta Médica Peruana33(1), 50-64.
  • Prunus domestica y P. salicina. Sistema de Vigilancia Argentino y monitoreo de plagas. Disponible en: https://www.sinavimo.gov.ar/cultivo/prunus-domestica-y-p-salicina.
  • González-Flores, D., Velardo, B., Garrido, M., González-Gómez, D., Lozano, M., Ayuso, M. C., … & Rodríguez, A. B. (2011). Ingestion of Japanese plums (Prunus salicina Lindl. cv. Crimson Globe) increases the urinary 6-sulfatoxymelatonin and total antioxidant capacity levels in young, middle-aged and elderly humans: Nutritional and functional characterization of their content. Journal of Food & Nutrition Research50(4).
  • Vilcanqui-Pérez, Fulgencio, and Carlos Vílchez-Perales. “Fibra dietaria: nuevas definiciones, propiedades funcionales y beneficios para la salud. Revisión.” Archivos Latinoamericanos de Nutrición 67.2 (2017): 146-156.
  • Villanueva-Flores, Rafael Mauricio. “Fibra dietaria: una alternativa para la alimentación.” Ingeniería Industrial 037 (2019): 229-242.
  • Ortega Anta, Rosa M., et al. “Pautas nutricionales en prevención y control de la hipertensión arterial.” Nutrición Hospitalaria 33 (2016): 53-58.