Canesten: käyttötavat ja sivuvaikutukset

Canestenin aktiivinen aine on klotrimatsoli. Se on tarkoitettu pinnallisten sieni-infektioiden hoitoon, mukaan lukien emättimen hiivatulehdukseen. Tässä artikkelissa kerromme sen käyttötavoista ja mahdollisista haitoista.

Kirjoittanut ja tarkastanut farmaseutti Fabiola Marín Aguilar.

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Canesten on pinnallisten sieni-infektioiden hoitoon tarkoitettu lääke, jota myydään ihovoiteina tai -jauheina, pehmeinä kapseleina ja myös emätintabletteina. Sen aktiivinen aine on klotrimatsoli. Jatka lukemista – käymme tässä artikkelissa läpi Canestenin käyttötavat ja sivuvaikutukset.

Canestenin käyttötavat

Canestenia käytetään paikallisesti dermatofyyttien, sienten ja hiivojen aiheuttamiin pinnallisiin sieni-infektioihin, kuten:

• Dermatofyytti-infektioihin: silsaan (jalkojen, käsien, nivusten ja muun kehon)
• Savipuoleen (pityriasis versicolor)
• Emättimen ja ulkosynnyttimien hiivatulehdukseen
• Esinahan hiivatulehdukseen

Kuinka Canesten toimii

Klotrimatsoli on imidatsolijohdannaisiin kuuluva sienilääke, joka estää sienen kasvua. Se vaikuttaa siis ergostelorin eli sienten ja joidenkin hiivojen solukalvon sterolin synteesiin.

Ergosterolisynteesin estäminen aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sytoplasmisessa solukalvossa. Tämä muuttaa solukalvon läpäisevyyttä, mikä lopulta aiheuttaa solun repeytymisen.

Kuinka Canestenia käytetään?

Lääkettä käytetään tavallisesti suoraan iholla tai ulkosynnyttimissä. Hoidon kesto riippuu sieni-infektion sijainnista ja levinneisyydestä. Yleensä lääkärit suosittelevat seuraavaa:

• Dermatofyytti-infektiot: 3–4 viikkoa
• Pityriasis versicolor: 1–3 viikkoa
• Emättimen/ulkosynnyttimien tai esinahan hiivatulehdus: 1–2 viikkoa

Kuten artikkelin alussa mainitsimme, tätä lääkettä myydään myös muissa muodoissa. Osa niistä on tarkoitettu emätintulehduksen hoitoon, ja niitä saa joko tabletteina tai voiteina. Käyttö riippuu infektion sijainnista.

Canestenin ohjeissa neuvotaan puhdistamaan ja kuivaamaan hoitoa vaativat alueet hyvin ennen lääkkeen käyttöä. Voidetta tulisi levittää ohut kerros hoidettavalle ja sitä ympäröiville ihoalueille. Voide tulee hieroa kevyesti niin, että se imeytyy kokonaan ihoon. Sitä tulee käyttää 2–3 kertaa päivässä.

Huomaa, että pieni määrä voidetta, noin 2 cm pitkä nokare, riittää hoitamaan kämmenen kokoisen alueen (kämmenen ja kämmenselän). 2 cm vastaa suunnilleen etusormen ylimmän sormiluun pituutta.

Käytön esteet

Älä käytä Canestenia, mikäli olet yliherkkä klotrimatsolille, millekään lääkkeen apuaineille tai muille imidatsolien ryhmään kuuluville sienilääkkeille.

Canestenin mahdolliset sivuvaikutukset

Canestenin yleisimpiin haittavaikutuksiin kuuluvat:

• Immuunijärjestelmän ongelmat, kuten allergiset reaktiot (synkopee, verenpaineen lasku, hengenahdistus, nokkosihottuma).
• Ihon ja ihonalaiskudoksen ongelmat, kuten rakot, nesteturvotus, ihon punoitus, kutina, polttelu, ärsytys, ihottuma ja niin edelleen.

Nämä oireet eivät yleensä merkitse sitä, että hoito tulisi lopettaa, ja ne ovat yleisempiä hoidon ensimmäisinä päivinä.

Onko Canesten turvallinen hiivatulehduksen hoitoon raskauden aikana?

Hiivatulehdus ei yleensä aiheuta riskiä raskauden aikana eikä häiritse sikiön kehitystä toisin kuin monet sukupuolitaudit ja muut infektiot. Klotrimatsoli on yksi niistä lääkkeistä, joita raskaana olevat naiset yleisesti käyttävät.

Kokeelliset ja markkinoinnin jälkeiset tutkimukset osoittavat, että Canestenin käyttö raskauden aikana ei aiheuta haittaa odottavalle äidille tai sikiölle. Raskauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana on kuitenkin arvioitava tarkoin lääkkeen käytön tarve.

Lisäksi tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että ennenaikaisen syntymän ja keskosen saamisen riski on korkeampi silloin, kun naisella on hiivatulehdus raskauden toisella kolmanneksella verrattuna siihen, jos nainen kärsii hiivatulehduksesta raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Vaikka hiivatulehdus ei ole vaarallinen syntymättömälle vauvalle, se voi tarttua vauvaan synnytyksen aikana. Hiivatulehdus siirtyy äidiltä vauvalle tämän ollessa kosketuksissa äitinsä emättimeen alatiesynnytyksessä. Jos siis uskot kärsiväsi emättimen hiivatulehduksesta raskaana ollessasi, siitä on mainittava lääkärille.