Logo image
Logo image

Autistinen lapsi: 4 tärkeää harjoitusta

4 minuuttia
Lapsuusiän autismi on kehityshäiriö, joka koskee noin yhtä sadasta lapsesta. Stimuloivien työkalujen ja harjoitusten avulla autistinen lapsi voi onnistua rakentamaan sosiaalista integraatiotaan ja emotionaalista kehitystään.
Autistinen lapsi: 4 tärkeää harjoitusta
María Belén del Río

Tarkistanut ja hyväksynyt: biologi, lääkäri María Belén del Río

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Autismikirjoon (autistic spectrum disorders eli ASD) kuuluva lapsuusiän autismi (diagnoosinumero F84.0) on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, jolla on selkeä geneettinen perusta ja krooninen luonne, mikä vaikuttaa sekä hermoston kokoonpanoon että aivojen toimintaan. Oletko tietoinen siitä, millaisilla harjoituksilla ja motivoinnilla autistinen lapsi voidaan saada rakentamaan niin sosiaalista integraatiotaan kuin emotionaalista kehitystään?

Autismikirjon oireet liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja viestintään, samoin kuin sopeutuvuuden puuttumiseen järkeilyssä sekä kiinnostuksen ja käyttäytymisen rajoittamisessa.

Yksikään ihminen, jolla on tämä neuropsykiatrinen oireyhtymä, ei näytä samoja havaittavissa olevia ominaisuuksia kuin toinen. Tämän vuoksi on olemassa erilaisia ​​diagnoosinumeroita, jotka riippuvat oireiden voimakkuudesta ja esiintyvyyden muodosta.

Seuraavaksi esittelemme sarjan erilaisia harjoituksia ja aktiviteetteja, jotka edistävät autistisen lapsen kognitiivisten kykyjen stimulaatiota.

4 tärkeää harjoitusta autistiselle lapselle

1. Numeroilla suoritettavat harjoitukset

Some figure

Erityyppisillä leikeillä voimme pyrkiä lisäämään lapsen kiinnostusta ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Autistisen lapsen kiinnostuksenkohteet ovat yleensä rajoittuneita, mutta monet näistä lapsista ovat erityisen kiinnostuneita numeroista. Nuoren ikänsä takia he eivät usein kykene ymmärtämään laskelmien perusteluja, mutta yleensä he nauttivat leikkimisestä samalla määrällä esineitä.

Lisäksi autistisella lapsella on tapana osoittaa suurta kiinnostusta silmiinpistäviin esineisiin, joten voit tukeutua houkutteleviin leluihin sen kiinnostuksen edistämiseksi, jota autistinen lapsi luonnollisesti tuntee numeroita kohtaan. Esimerkkinä voimme ottaa vaikkapa saippuakuplien puhaltamisen ja niiden laskemisen.

Voit myös teetättää lapsella erilaisia luokitteluleikkejä, joissa lapsen on luokiteltava eri esineitä tai leluja niiden muotojen tai värien mukaan. Tällä tapaa autistinen lapsi voi oppia rakentamaan erilaisia kategorioita ja luettelemaan esineitä. Tätä varten voit tukeutua esimerkiksi suuriin legopalikoihin, maalauksiin, pieniin pehmoleluihin tai palloihin.

Tämäntyyppinen toiminta laajentaa lapsen kiinnostusta ja suosii vuorovaikutusta muiden heidän ympärillään olevien ihmisten kanssa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Elohopeaa sisältävän kalan syönti raskauden aikana on yhdistetty autismiin

2. Musiikkiterapiaa autistiselle lapselle

Some figure

Soittimen soittaminen vaatii kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, joista voi olla hyötyä autistiselle lapselle.

Musiikkiterapia on taiteenala, joka voi suosia niin lapsen kuin aikuisenkin käyttäytymisen kehittymistä. Musiikillinen ilmaisu toimii ei-sanallisen kielen tasolla sekä edistää erilaisia viestintäkanavia, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ilmaisulliset toiminnot ovat osoittautuneet haasteellisiksi, kuten esimerkiksi niillä lapsilla, joilla on todettu lapsuusiän autismi.

Musiikilliset aktiviteetit ovat keskittyneet emotionaalisen kehityksen ja yksilön ilmaisun edistämiseen. Tällä tapaa voitte leikkiä esimerkiksi tunnistaaksenne lapsen kehon eri ääniä, kuten naurua, taputuksia tai haukotuksia. Tunnistaminen on ensimmäinen askel hallitsemiseen, joten istu alas yhdessä lapsesi kanssa ja toista ääntä aiheuttavat eleet selittäen lapselle samalla, mikä niiden nimi ja merkitys on.

Toinen mielenkiintoinen musiikillinen aktiviteetti autistiselle lapselle on leikki, jossa lapsi oppii kanssasi lyhyen ja toistuvan kappaleen, joka sisältää kehon eri eleitä. Tavoitteena on, että lapsi kiinnostuu aktiviteetista ja ottaa haasteen vastaan oppiakseen laulun, mutta samalla nauttien leikkimisestä harjoituksen aikana.

3. Imitaatioleikit

Some figure

Imitoimalla ja toistamalla lapset oppivat ymmärtämään heitä ympäröivää maailmaa.

Tietyn käytöksen toistaminen tai imitoiminen voi antaa lapselle mahdollisuuden ymmärtää paremmin häntä ympäröivää maailmaa sekä kehittää hänen sosiaalisia taitojaan. On lisäksi tärkeää, että toimintaan liittyy positiivinen vahvistus, ja että olemme kärsivällisiä emmekä odota heidän ymmärtävän kaikkea heti aluksi.

Autistiselle lapselle mielenkiintoa herättävä imitaatioleikki voi olla esimerkiksi sellainen, missä lapsi piirtää jokapäiväisiä rutiineja, kuten hiusten harjaamista, hampaiden harjausta tai syömistä, jonka jälkeen suoritat leikin niin, että lapsi joutuu matkimaan näitä eleitä. Lisäksi voit piirtää erilaisia eläimiä ja opettaa lapselle, miten kukin eläin ääntelee. Tämän harjoituksen jälkeen näytät lapselle jokaisen piirretyn eläimen yksi kerrallaan ja lapsen on puolestaan toistettava jokaisen eläimen äänet ja eleet.

Kaikki sellaiset aktiviteetit, joihin liittyy toistamista, ovat autistiselle lapselle sopivia harjoituksia. Voit lisäksi keksiä muita imitaatioleikkejä lapsellesi sen perusteella, mitkä asiat herättävät hänessä eniten kiinnostusta ja tällä tapaa tehdä harjoituksesta entistä houkuttelevamman.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 5 tapaa opetella kirjoittamista lapsesi kanssa

4. Fyysiset harjoitukset

Some figure

Liikunta kehittää myös autistisen lapsen motorisia taitoja ja kykyjä.

Fyysiset aktiviteetit suosivat lapsen psykomotorisia taitoja ja hänen suhdettaan ympäristöönsä. Ihanteellisinta olisi, että lapsi leikkisi ja pelaisi ulkona, ja yhdessä muiden lasten kanssa, mutta jos tämä ei ole syystä tai toisesta mahdollista, voit valmistella yhtä hyvin lapselle leikkiradan kotona esimerkiksi pehmeiden lelujen avulla. Lisäksi voit kokeilla monen lapsen rakastamaa aarteenmetsästystä, johon sisältyy mahdollisimman paljon erilaisia aktiviteetteja, kuten juoksemista, hyppäämistä, kyykistymistä, konttaamista ja ryömimistä.

On tärkeää, että lapsen mielenkiinto harjoitusta kohtaan herätetään, jotta hän ei menettäisi motivaatiotaan ja kiinnostustaan. Pyri siis mukauttamaan leikit ja harjoitukset mahdollisuuksiesi mukaan niin, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin lapsen omia mielenkiinnon kohteita ja tarpeita. Muista lisäksi, että tärkeintä näiden harjoitusten aikana on kärsivällisyys ja positiivisuus; lapsi voi ottaa oman aikansa harjoitusten oppimiseksi, mutta prosessin aikana tulet huomaamaan, kuinka lapsi hiljalleen rakentaa sosiaalisia taitojaan ja emotionaalista kehitystään.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Baldares, M. J. V. & Orozco, W. N. (2012). Autismo infantil. Revista cúpula, 26(2), 44-58. Disponible en: https://www.binasss.sa.cr/bibliotecas/bhp/cupula/v26n2/art5.pdf 
  • Bahrami, F., Movahedi, A., Marandi, S. M. & Abedi, A. (2012). Kata techniques training consistently decreases stereotypy in children with autism spectrum disorder. Research in developmental disabilities33(4), 1183-1193. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22502844/
  • Bahrami, F., Movahedi, A., Marandi, S. M. & Sorensen, C. (2016). The effect of karate techniques training on communication deficit of children with autism spectrum disorders. Journal of autism and developmental disorders46, 978-986. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26577688/
  • Cuesta, J. L., Vidriales, R., Layna, H., et al. (2017). Bienestar físico, dimensión clave de la calidad de vida en las personas con autismo. International Journal of Developmental and Educational Psychology, 4(1), 33-44. https://investigacion.ubu.es/documentos/5db18065299952477238adc1
  • Christensen, D., Braun, K., Baio, J., et al. (2018). Prevalence and characteristics of autism spectrum disorder among children aged 8 years—autism and developmental disabilities monitoring network, 11 sites, United States, 2012. MMWR Surveillance Summaries65(13), 1-28. Disponible en: https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/65/ss/ss6503a1.htm
  • Díaz, C. (2021). Efecto de intervenciones mediadas con ejercicio físico para personas con trastorno del espectro autista [Tesis de Grado, Institución Universitaria Escuela Colombiana de Rehabilitación]. Archivo digital. Disponible en: https://repositorio.ecr.edu.co/handle/001/382
  • Gold, C., Wigram, T. y Elefant, C. (2007). Musicoterapia para el trastorno de espectro autista. la biblioteca Cochrane Plus4, 1-22.Disponible en: http://www.cristinaorozbajo.com/wp-content/uploads/2016/07/Musicoterapia_para_el_transtorno_de_espe.pdf
  • González, C. X. (2018). Intervención en un niño con autismo mediante el juego. Revista de la Facultad de Medicina66(3), 365-374. Disponible en: http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0120-00112018000300365&lng=en&nrm=iso&tlng=es
  • Gómez, J. L. C., de la Fuente Anuncibay, R., Fernández, R. V., et al. (2017). Bienestar físico, dimensión clave de la calidad de vida en las personas con autismo. Revista INFAD de Psicología. International Journal of Developmental and Educational Psychology., 4(1), 33-44. Disponible en: https://riubu.ubu.es/handle/10259/4824
  • Li, D., Larsen, L., Yang, Y., et al. (2019). Exposure to nature for children with autism spectrum disorder: Benefits, caveats, and barriers. Health & Place55, 71-79. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30503683/#:~:text=Results%20showed%20that%20exposure%20to,benefits%20also%20come%20with%20concerns.
  • Martínez, Á. y Guaimara, E. (2019). Entender y comprender el autismo en la familia. Relato de vida de Ángel Martínez. Revista Ecuatoriana de Psicología2(2), 5-12. Disponible en: https://repsi.org/index.php/repsi/article/view/11
  • Nadal, C. y Alves, A. (2015). El desarrollo de las emociones en los niños con TEA [Tesis de grado, Universidad de Zaragoza]. Archivo digital. Disponible en: https://zaguan.unizar.es/record/47478
  • Rodríguez, M. G., Pastor, G., Tijeras, A., & Fernández, M. I. (2019). Efectividad de las historias sociales en la intervención en el trastorno del espectro autista: una revisión. Papeles del psicólogo40(3), 217-225. Disponible en: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7169378
  • Ruiz, M. (2018). TEA y educación emocional: diseño de un programa de intervención [Tesis de grado, Universidad de Sevilla]. Archivo digital. Disponible en: https://idus.us.es/handle/11441/80864

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.