Elohopeaa sisältävän kalan syönti raskauden aikana on yhdistetty autismiin

joulukuu 23, 2018
Elohopean vaikutus lasten autismin syntyyn on yhä ilmeisempää. Tässä artikkelissa kerromme tuoreimmat tutkimustiedot tästä aiheesta.

Vuosikymmenten tutkimusten jälkeen kysymys siitä, miksi niin monella lapsella on autismi, on edelleen auki. Tämä johtuu siitä, ettei autismin syntyyn vaikuta vain yksi tekijä.

Mitä autismi on?

Autismi, joka tunnetaan myös autismikirjon häiriönä, on neurobiologinen kehityshäiriö, joka alkaa kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja kestää läpi elämän. Kaiken kaikkiaan autismiin liittyy kaksi peruspiirrettä:

  • Pysyvät puutteet kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
  • Rajalliset ja toistuvat kuviot käytöksen, mielenkiinnonkohteiden ja aktiviteettien suhteen.

Sinua saattaa kiinnostaa: 6 merkkiä siitä, että lapsi ei saa riittävästi hellyyttä

Lapsen autismin ja äidin kalansyönnin välillä raskauden aikana on löydetty yhteys

Nämä merkit voivat viitata autismiin lapsella:

  • Kommunikoinnin puute muiden lasten kanssa tarhassa tai peruskoulussa.
  • Symbolisen leikin puuttuminen (lapsi leikkii nukeilla, kotia tai autoilla kuin ne olisivat oikeita jne.)
  • Vähäinen katsekontakti, eivätkä he huomaa muutoksia toisen ilmeissä kun kumpikin katsoo jotain kummallista. Autistiset lapset eivät hymyile normaaliin tapaan ollessaan tekemisissä muiden kanssa.
  • Heidän kielensä, silloin kun ne puhuvat, on kirjaimellista (he eivät ymmärrä vitsejä, sarkasmia, kaksoismerkityksiä eivätkä kielikuvia).

Monet tiedemiehet ovat yleensä sitä mieltä, että perintötekijöillä on vaikutusta autismin synnyssä.

Lue myös: 6 harjoitusta kielellisiä vaikeuksia omaaville lapsille

Mikä on yhteys autismin ja elohopean välillä?

Tutkimukset osoittavat, että monet metallit kuten elohopea voivat vaikuttaa autismin syntyyn, jos naiset altistuvat niille raskauden aikana.

Elohopea on metallinen alkuaihe, jonka tunnus on Hg ja järjestysluku 80. Muinaisessa kirjallisuudessa siihen viitattiin usein nestemäisenä hopeana. Hopeaa muistuttava elohopea on raskasmetalli, joka kuuluu alkuaineiden jaksollisen järjestelmän d-lohkoon. Elohopea on ainoa metalli, joka on nestemäisessä muodossa standardeissa laboratorio-olosuhteissa.

Bristolin yliopiston tekemässä tutkimuksessa tiedemiehet analysoivat dataa yli neljästätuhannesta raskaudesta. He havaitsivat yhteyden äidin veren elohopean määrän ja alle 11-vuotiaiden lasten autismin välillä. He uskovat näin löytäneensä korrelaation lasten autismin puhkeamisen ja raskauden aikaisen elohopeaa sisältävän kalan syömisen välillä.

Tutkimuksen johtopäätös

Tutkimus keskittyi vastasyntyneisiin lapsiin entisessä Avonin kreivikunnassa Englannissa vuosina 1991-1992. Tällä hetkellä tutkimusta johtaa George Davey Smith. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin 15 247 raskaana olevaa naista, joiden arvioidut lasketut ajat olivat vuoden 1991 huhtikuun ja vuoden 1992 joulukuun välisenä aikana. Tämän jälkeen osallistujien vanhemmat, sisarukset ja lapset ovat myös olleet osa tutkimusta.

Kalan elohopea on yhdistetty autismiin

Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että 4 484 naisella veren elohopean määrä oli korkea. Näiden naisten mukaan kala oli heidän pääasiallinen lihanlähteensä raskauden aikana. Tuosta kokonaismäärästä 177 naisella oli autistinen lapsi. Vastasyntyneistä vain 45:llä oli elohopeaa veressään.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että monet muista lapsista kuuluivat alempaan sosioekonomiseen luokkaan. Näin ollen heidän äitinsä eivät syöneet paljonkaan kalaa raskauden aikana, joten he altistuivat vähemmän tälle riskitekijälle.

Lisäksi tutkijoiden mukaan autismia esiintyi enemmän niiden naisten kohdalla, joiden veren elohopeapitoisuus oli korkea raskauden ensimmäisen puolikkaan aikana.

Tutkimuksesta tehtiin se johtopäätös, että runsas kalansyönti raskauden ensimmäisen puolikkaan aikana lisää lapsen todennäköisyyttä kärsiä autismikirjon häiriöstä.

  • Kakita A, Inenaga C, Sakamoto M, et al. Neuronal migration disturbance and consequent cytoarchitecture in the cerebral cortex following transplacental administration of methylmercury. Acta Neuropathol (Berl) 2002;104:409–417.
  • Harada M. Minamata disease: methylmercury poisoning in Japan caused by environmental pollution. Crit Rev Toxicol. 1995;25:1–24
  • Amin-Zaki L, Elhassani S, Majeed MA, et al. Intra-uterine methylmercury poisoning in Iraq. 1974;54:587–595.
  • Kraepiel AM, Keller K, Chin HB, et al. Sources and variations of mercury in tuna. Environ Sci Technol. 2003;37:5551–5558.
  • Grandjean P, Weihe P, White RF, et al. Cognitive deficit in 7-year-old children with prenatal exposure to methylmercury. Neurotoxicol Teratol. 1997;19:417–428.