Logo image
Logo image

6 merkkiä siitä, että lapsi ei saa riittävästi hellyyttä

3 minuuttia
Kuvittele, että et saisi rakkautta elämäsi tärkeimmiltä ihmisiltä. Tältä lapsista tuntuu, kun he eivät saa tarpeeksi hellyyttä. Ole rakastava vanhempi ja anna lastesi tuntea, kuinka tärkeitä he ovat sinulle.
6 merkkiä siitä, että lapsi ei saa riittävästi hellyyttä
Kirjoittanut Daniela Colmenares
Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Suukot, halaukset, hyväilyt ja neuvot ovat hellyydenosoituksia, joita vanhempien on annettava lapsilleen, jotta lapsi ei kärsisi hellyydenpuutteesta. Hellyyden osoittaminen lapselle edistää hänen tervettä psykososiaalista kehitystään.

Lasten kehitys riippuu lähes täysin vanhemmista tai muista huoltajista. Näin ei ole ainoastaan taloudellisesta tai kasvatuksellisesta näkökulmasta, vaan myös psyykkisestä ja tunne-elämän näkökulmasta.

Ei ole mitään palkitsevampaa kuin vanhempi, joka osoittaa hellyyttä, rakkautta ja ymmärrystä lastansa kohtaan. Näin lapsi voi kasvaa terveessä ympäristössä ja omaksua hyviä tapoja, jotka matkivat kotona opittua.

Mutta monet lapset eivät saa hellyyttä osakseen. Tämä johtuu joko heidän perheestään tai välittömästä ympäristöstään. Hellyydenpuute aiheuttaa lapsessa seurauksia, jotka vaikuttavat suoraan hänen käytökseensä.

Mitä hellyydenpuute aiheuttaa lapsissa?

Lapsuuden aikana lapset tarvitsevat hellyyttä kaikkein lähimmiltä ihmisiltään tunteakseen saavansa rakkautta ja turvaa. Kun lapsi kasvaa, vanhemmat antavat hänelle yleensä vähemmän hellyyttä.

Some figure

Toisinaan pitkät työpäivät ja kiireinen elämä saa aikuiset unohtamaan kodin velvollisuudet, mukaan lukien lapsille suunnatut rakkaudenosoitukset, jotka muistuttavat lapsia heidän tärkeydestään.

Hellyydenpuute saa aikaan sen, että lapsi tuntee olonsa jatkuvasti yksinäiseksi tai hylätyksi. Se heikentää myös vanhempien ja lasten välistä kommunikaatiota, ja sillä voi olla seurauksia lasten itsetunnolle.

Kannattaa ehdottomasti lukea: Mitä tehdä, kun lapsi ei kuuntele?

Saadaksesi tietää, kaipaako lapsesi sinulta enemmän hellyydenosoituksia, kiinnitä huomiota seuraaviin ongelmiin.

  • Lapsi on “ongelmalapsi” ja hänellä on vaikeuksia kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
  • Lapsi on jatkuvasti puolustuskannalla ja varuillaan.
  • Hän kärsii lapsuuden stressistä.
  • Hänellä on heikko vastustuskyky johtuen suuresta stressin määrästä.

Katsotaan tarkemmin joitakin näistä oireista.

1. Tottelemattomuus

Some figure

Hellyydenpuute saa aikaan sen, että lapsi alkaa kaivata huomiota. Ollakseen huomion keskipisteenä lapsi ei yleensä tottele vanhempiaan ja käyttäytyy muutoinkin sopimattomasti saaden esimerkiksi kiukkukohtauksia ja itkien julkisilla paikoilla.

Lapset jotka kaipaavat rakkautta ja huomiota vanhemmiltaan, nostavat usein metelin, ja jos he eivät saavuta päämääräänsä, kohtausten voimakkuus ja määrä lisääntyvät. Tottelemattomuus ilmenee tyypillisesti seuraavilla tavoilla:

  • Väsynyt nauru
  • Aggressiivisuus
  • Raivo
  • Impulsiivisuus
  • Äkilliset mielialanvaihtelut

2. Aggressiivisuus

Some figure

Kun lapsi on aggressiivinen, on parasta kuunnella häntä ja pitää hänen sanomisiaan tärkeänä. Näin lapsi kokee tulevansa arvostetuksi ja hänellä on riittävästi itseluottamusta ilmaista huolensa.

3. Epävarmuus

Some figure

Kun lapsi ei saa hellyyttä, hän tuntee olonsa usein turvattomaksi. Tämän takia lapsi voi pelätä ollessaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

Koska lapsi ei tunne oloaan turvalliseksi ja pelkää jatkuvasti fyysisen hyvinvointinsa puolesta, hän on jatkuvasti puolustuskannalla ja varuillaan. Epäluottamus onkin selkeä merkki siitä, että jotakin on pielessä.

4. Pelko

Some figure

Lapsen kokema hellyydenpuute, jota ei käsitellä asiantuntijan luona, voi luoda tyhjyyden ja epäluottamuksen tunteen lapsessa. Valitettavasti tämä näkyy lapsen ihmissuhteissa vanhempana, ellei siihen puututa oikealla tavalla.

Lapsille kehittyy hylätyksi tulemisen pelko, jos he eivät saa kaipaamaansa hellyyttä vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan. Tätä kuviota on vaikea jättää taakse.

Yleensä lapsi on tarpeen viedä perhepsykologin tai -terapeutin luo. Tämä auttaa lasta pääsemään yli pelostaan ja vahvistamaan vanhempien ja lasten välistä suhdetta.

Sinua saattaa kiinnostaa: On tärkeää näyttää rakkaus, ei pelkästään tuntea sitä

5. Huono koulumenestys

Some figure

Hellyyden ja huomion puute voi johtaa oppimisvaikeuksiin ja motivaationpuutteeseen kotiläksyjä tehdessä. Useiden psykologien mukaan hellyydenpuutteesta kärsivillä lapsilla on kielellisiä vaikeuksia ja he suoriutuvat heikosti koulussa.

Heillä kestää yleensä pidempään kuin muilla lapsilla oppia kieli, ja heidän sosiaaliset taitonsa ovat heikot. He “sensuroivat” tunteensa ja välttävät tavallisesti kaikenlaista läheisyyttä ympärillään olevien ihmisten kanssa.

6. Kiintymys elektronisiin laitteisiin

Jotkut vanhemmat antavat “digitaalisen lastenhoitajan” huolehtia lapsistaan. Tämä taipumus sallia lasten uppoutua elektronisten laitteiden pariin tai katsoa televisiota luo persoonattoman kasvatusmenetelmän.

Valitettavasti lapset usein kääriytyvät eräänlaiseen “teknologiakuplaan”, jossa vuorovaikutus ihmisten kanssa jää sivuun.

Some figure

Lopuksi

Lasten kokema hellyydenpuute aiheuttaa heissä valtavan läheisten menettämisen pelon. Valitettavasti tämä tekee lapsesta jatkuvasti varautuneen.

Lapsena vaille hellyyttä jääneet lapset pysyvät jatkuvassa ahdistuksen tilassa. Aikuisena he etsivät jatkuvasti sellaisia parisuhteita, jotka voisivat tyydyttää heidän tarpeensa tuntea olevansa rakastettuja ja turvassa.

On tarpeen muistaa, että lapset vaativat jatkuvia hellyyden- ja huomionosoituksia. Hellyydenosoitukset ovat ratkaisevia heidän persoonallisuutensa muodostumisen kannalta ja hyödyttävät heidän aivojensa kehitystä.

Hellyydenpuute voi saada aikaan epävarman yksilön, jolle on ominaista psyykkinen epäkypsyys, itsekkyys ja identiteettiongelmat. Kun lapset kasvavat rakkaudettomassa ympäristössä, heidän on vaikea ylläpitää vakaita ihmissuhteita ja heillä on usein suuria konflikteja suhteissaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bielsa. A. Carencia afectiva. http://www.centrelondres94.com/files/carencia_afectiva_1.pdf
  • Jaar H, Eduardo, & Córdova V, Mariana. (2017). Prevención de la carencia afectiva crónica: nuevos paradigmas en el modelo de familia de acogida temporal. Revista chilena de neuro-psiquiatría55(1), 44- 51. https://dx.doi.org/10.4067/S0717-92272017000100006
  • Roldan Cornejo, Mercedes Estefanía. (2019). Carencia afectiva por padres ausentes y sus efectos en el comportamiento de un niño. BABAHOYO: UTB, 2019. http://dspace.utb.edu.ec/handle/49000/6273

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.