6 harjoitusta kielellisiä vaikeuksia omaaville lapsille

· huhtikuu 17, 2019
Joillakin lapsilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia, mutta se ei välttämättä johda pysyviin puheongelmiin aikuisiällä. Muutamien harjoitusten avulla lapset pääsevät näiden vaikeuksien yli. Lue lisää artikkelistamme.

Kielellisiä vaikeuksia omaavien lasten tulee saada apua ammattilaiselta sekä vanhemmilta. Tämä on ainoa tapa päästä vaikeuksien yli ajan mittaan. Älä anna lapsesi joutua kiusatuksi kielellisten vaikeuksien takia.

On tärkeää huomioida, että lapsen myöhäinen puhekyvyn alkaminen ei ole yhteydessä lapsen muuhun kehitykseen. 

Jos lapsella on vaikeuksia aloittaa puhumaan, se ei tarkoita etteikö hän olisi älykäs tai että hän olisi kyvytön. Nämä vaikeudet ilmenevät todennäköisesti vain lapsuuden aikana.

Näillä lapsilla voi nuorina aikuisina ja kypsempinä aikuisina olla erinomaiset puhekyvyt, vaikka heillä olisikin ollut kielellisiä vaikeuksia lapsena. Vaikeuksien ei tarvitse hidastaa kehitystä tai estää viettämästä tavallista lapsuutta.

Tärkeintä tässä on tiedostaa se, kuinka lasta voi auttaa.

Mitkä harjoitukset auttavat kielellisiä vaikeuksia omaavia lapsia?

1. Kortit

Kuvakortit voivat auttaa kielellisiä vaikeuksia omaavaa lasta.

Lapsille tarkoitetut kuvakortit auttavat yhdistämään äänen ja kuvan, mikä auttaa lasta oppimaan ääntämään sanat ja tavut oikein.

  • Lapsen kannalta parasta on tehdä harjoituksesta leikkiä tai peliä, ja palkita lapsi aina jokaisen oikein äännetyn sanan jälkeen.

Suosittelemme lukemaan: Hellyys on tehokkain lääke lapsillesi

2. Peiliharjoitus

Peiliharjoitus sopii etenkin niille lapsille, joilla on vaikeuksia ääntää sanoja ja äänteitä. Peilin avulla lapsi oppii käyttämään suun lihaksia ja ääntämään oikein.

3. Toistaminen

Sanojen toistaminen on yksi parhaiten toimivista tavoista auttaa lasta, jolla on kielellisiä vaikeuksia.

  • Sanojen toistaminen tulee tehdä hitaasti.
  • Näin lapsi pystyy kuulemaan sanat ja erottamaan äänteitä.

4. Puhu lapselle

Sanojen ja lauseiden toistaminen auttaa lasta oppimaan puhumaan.

 

Lapselle on hyväksi kuunnella vanhempien ja muiden perheenjäsenten puhetta. Lapsi saa mahdollisuuden kuulla uusia sanoja ja oppia niitä. Se kehittää verbaalista kommunikointia.

Lue tämä: Näin kasvatat henkisesti kypsiä ja onnellisia lapsia

5. Vahvista puhetaitoa

Kun lapsi pyytää jotain ja käyttää oikeaa sanaa elekielen sijasta, on tärkeää antaa lapselle se, mitä hän pyysi. Tämä motivoi lasta käyttämään puhekieltä saadakseen haluamansa.

6. Lukeminen

Lukeminen vahvistaa lapsen kielellisiä taitoja.

 

Lukeminen on oivallinen tapa vahvistaa lapsen kielellisiä taitoja. Lukeminen kehittää sanavarastoa. Lapsi oppii muodostamaan lauseita ja ääntämään ne sanat oikein, joiden kanssa heillä on vaikeuksia. Tarinat kehittävät luovuutta ja mielikuvitusta.

Miten kielellisiä vaikeuksia diagnosoidaan?

Vanhemmille voi olla vaikeaa havaita oman lapsen kielellisiä vaikeuksia, siksi he tarvitsevat ammattilaisen apua havainnoimaan ja diagnosoimaan lasta. Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisella on oma kielellinen kehitystapa ja -vauhti.

Tässä muutamia tilanteita, joiden mukaan voit tunnistaa, onko lapsella kielellisiä vaikeuksia:

  • 1,5-vuotias: Lapsi ei ole sanonut yhtään sanaa, ei osoita objekteja eikä näytä kiinnostusta tai aikomusta kommunikoida. Lapsi ei ymmärrä helppoja, kolmen sanan pituisia ohjeita.
  • 2-vuotias: Lapsi toistaa vain, mitä hän kuulee, etkä ymmärrä mitä hän sanoo.
  • 3-vuotias: Lapsi ei osaa muodostaa monikkoa tai käyttää pronomineja.
  • 4-vuotias: Lapsi ääntää konsonantit väärin, tekee nasaaliäänteitä tai ei osaa verbejä puhuessa.

Suosituksia vanhemmille, joiden lapsella on kielellisiä vaikeuksia

Vanhempien on hyvä muistaa, että lapset oppivat puhumaan matkimalla ja kuuntelemalla muita ihmisiä heidän ympärillään. Siksi on tärkeää puhua paljon lapsille. Puhu selkeästi ja hitaasti.

Äidin on jo imettämisen aikana hyvä puhua vauvalle ja leikitellä sanoilla ja laulaa. Jo tässä vaiheessa on hyvä aloittaa opettamaan lapselle elekieltä, äänteitä ja kieltä.

Samoin jo puolivuotiaalle on hyvä alkaa lukemaan tarinoita ja näyttää kuvia, sillä ne ovat virikkeitä lapselle ja kehittävät lapsen kielellisiä taitoja.

Käytä vauvan kylpyaika ja vaatteidenvaihtoaika hyväksi ja vahvista lapsen puhekykyjä. Näissä tilanteissa on hyvä nimetä tavaroita ja asioita, kuten kehonosia ja vaatteita.

Vanhempien tai muidenkaan ihmisten ei tulisi nauraa lapsen virheille. Lapsen kiusaaminen hänen kielellisistä vaikeuksista voi aiheuttaa psyko-emotionaalisia traumoja.

  • Fernández Martín F.. Escuchemos el lenguaje del niño: normalidad versus signos de alerta. Rev Pediatr Aten Primaria  [Internet]. 2013  Jun [citado  2018  Nov  09] ;  15( Suppl 23 ): 117-126. Disponible en: http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&;pid=S1139-76322013000300014&lng=es.  http://dx.doi.org/10.4321/S1139-76322013000300014.
  • Lara-Díaz María Fernanda, Gómez-Fonseca Ángela María, García Milena, Niño Lina, Guerrero Yeison. RELACIONES ENTRE LAS DIFICULTADES DEL LENGUAJE ORAL A LOS 5 Y 6 AÑOS Y LOS PROCESOS DE LECTURA A LOS 8 Y 9 AÑOS. rev.fac.med.  [Internet]. 2010  July [cited  2018  Nov  09] ;  58( 3 ): 191-203. Available from: http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&;pid=S0120-00112010000300004&lng=en.
  • Medina Alva María del Pilar, Kahn Inés Caro, Muñoz Huerta Pamela, Leyva Sánchez Janette, Moreno Calixto José, Vega Sánchez Sarah María. Neurodesarrollo infantil: características normales y signos de alarma en el niño menor de cinco años. Rev. perú. med. exp. salud publica  [Internet]. 2015  Jul [citado  2018  Nov  09] ;  32( 3 ): 565-573. Disponible en: http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&;pid=S1726-46342015000300022&lng=es.