Aspiriinin päivittäinen käyttö: tarkoitus ja riskit

Aspiriinin päivittäinen käyttö voi pelastaa monen ihmisen hengen. Sitä suositellaan kuitenkin vain tietyille potilaille.
Aspiriinin päivittäinen käyttö: tarkoitus ja riskit
Franciele Rohor de Souza

Tarkistanut ja hyväksynyt: farmaseutti Franciele Rohor de Souza.

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 20 huhtikuuta, 2023

Aspiriinin päivittäinen käyttö on mahdollisesti hyödyllinen tapa pienentää sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riskiä. Sitä ei kuitenkaan suositella kaikille, sillä joissakin tapauksissa siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Hoidon tulisi olla lääkärin määräämä. Vaikka yhden aspiriinitabletin ottaminen silloin tällöin on yleensä turvallista, sen päivittäinen käyttö voi aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia.

Aspiriinihoidon tarkoitus on ehkäistä veritulppien muodostumista sydämeen tai aivoihinerityisesti niille alttiilla ihmisillä. Lääkkeen tarpeeton käyttö taas voi johtaa verenvuotoon ja muihin komplikaatioihin. Jos haluat tietää aiheesta lisää, jatka lukemista.

Aspiriinin päivittäinen käyttö

Aspiriinia määrätään päivittäiseen käyttöön ihmisille, joilla on kohonnut veritulppariski. Ohjeistettu annos on pieni: 81-325 milligrammaa. Siinä huomioidaan aina potilaan sairaus, terveydentila ja mahdolliset muut käytetyt lääkkeet.

Aspiriini ehkäisee veren hyytymistä. Toisinaan valtimoissa on rasvakertymiä, jotka voivat johtaa veritulppien muodostumiseen. Tällöin veren normaali kulku lakkaa ja seurauksena voi olla sydänkohtaus tai aivohalvaus.

Aspiriinihoidon tarkoituksena on vähentää tällaisia riskejä. Se voidaan toteuttaa kahdella tavalla.

  • Primaarinen ehkäisy. Kun potilaalla ei ole aiemmin ilmennyt sydänongelmia tai aivohalvauksia. Tällainen käyttö on kiistanalaista.
  • Sekundaarinen ehkäisy. Kun potilas on aiemmin kärsinyt sydänongelmista tai aivohalvauksesta. Tällaisesta käytöstä vallitsee yksimielisyys.
Aspiriinin päivittäinen käyttö voi auttaa vähentämään verihyytymien muodostumista niille alttiilla potilailla.

Milloin aspiriinin päivittäinen käyttö on suositeltavaa?

Aspiriinin päivittäiseen käyttöön tulee olla lääkärin määräys. Lääkkeen säännöllinen käyttö voi aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, vaikka sitä saakin apteekista ilman reseptiä. Lääkärin tulee siksi punnita hoidon haitat ja hyödyt.

Yleisesti ottaen aspiriinihoitoa suositellaan seuraavissa tilanteissa:

  • 40–59-vuotiaat henkilöt, joilla on yli 10 %:n riski saada sydänkohtaus seuraavien 10 vuoden aikana.
  • Potilaat, jolle on tehty sepelvaltimoiden ohitusleikkaus.
  • Henkilöt, joille on asennettu sepelvaltimoon stentti.
  • Henkilöt, joilla on sepelvaltimotaudin tai muun sydäntaudin oireita, joihin aspiriini voi auttaa.
  • Alle 60-vuotiaat henkilöt, joilla on diabetes tai vähintään yksi muu riskitekijä, kuten korkea verenpaine tai tupakanpoltto.
  • Potilaat, jotka ovat aiemmin saaneet sydänkohtauksen tai aivohalvauksen ja joilla ei ole allergioita tai verenvuototaipumusta.

Yleisesti ottaen aspiriinihoitoa pidetään tehokkaana 50–59-vuotiailla henkilöillä, joilla on ollut aiemmin sydänongelmia. Sitä käytetään myös ehkäisevänä menetelmänä 50–70-vuotiailla ihmisillä, joilla on vähäinen sisäisen verenvuodon riski.

Terveiden alle 50- ja yli 70-vuotiaiden ihmisten ei tulisi käyttää aspiriinihoitoa.

Mahdolliset riskit ja sivuvaikutukset

Terveillä henkilöillä aspiriinin päivittäinen käyttö aiheuttaa enemmän riskejä kuin hyötyjä. American College of Cardiology on julkaissut artikkelin, jossa kyseistä hoitoa ei suositella vähäriskisille ihmisille.

Verenvuoto- tai hyytymishäiriöistä kärsivien ihmisten ei tulisi käyttää aspiriinihoitoa. Sitä ei tulisi käyttää myöskään siinä tapauksessa, jos kärsii vuotavista mahahaavoista tai on joskus kärsinyt suoliston verenvuodosta. Luonnollisestikin myös aspiriinille allergisten ihmisten tulisi olla käyttämättä sitä.

Mahdollisia sivuvaikutuksia tai haittaseurauksia ovat seuraavat:

Aspiriinin päivittäisen käytön mahdolliset yhteisvaikutukset

Yksi aspiriinin päivittäiseen käyttöön liittyvä näkökohta on sen mahdollinen yhteisvaikutus muiden lääkkeiden kanssa. Sen käyttö erityisesti muiden ei-steroidisten tulehduskipulääkkeiden (NSAID) kanssa saattaa kasvattaa verenvuodon riskiä.

Jos henkilö joutuu syömään NSAID-lääkkeitä yhden annoksen päivässä, annos tulisi ottaa kahdeksan tuntia ennen aspiriinin ottamista tai puoli tuntia sen jälkeen. Jos annos on suurempi tai henkilö käyttää muitakin lääkkeitä, siitä tulisi kertoa lääkärille.

Aspiriinin ja hyytymisenestolääkkeiden yhtäaikaisen käytön kanssa tulisi olla erittäin varovainen. Yhteisvaikutus on mahdollinen myös muiden lääkkeiden, kuten kortikosteroidien, klopidogreelin ja joidenkin masennuslääkkeiden, kanssa. Siksi tarvitaan aina lääkärin arviota.

Vinkkejä ja suosituksia

Myös alkoholilla on veren hyytymistä ehkäisevä vaikutus, minkä vuoksi sen käyttöä ei suositella aspiriinikuurin aikana. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa siitä, kuinka paljon alkoholia lääkkeen käytön aikana voi nauttia ilman riskejä.

Aspiriinihoitoa ei tulisi koskaan lopettaa äkillisesti. Tämä voi aiheuttaa niin kutsutun rebound-ilmiön ja kasvattaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riskiä. Hoito tulisi saattaa loppuun lääkärin ohjeistuksen mukaan.

Jos henkilö ei halua tai pysty käyttämään aspiriinihoitoa, mutta on riskiryhmään kuuluva potilas, hän voi kysyä lääkäriltä statiinihoidon mahdollisuudesta. Vuoden 2016 tutkimuksessa todetaan, että statiinit ovat hyvä vaihtoehto näissä tapauksissa.

Aspiriini estää veren hyytymistä.
Päivittäistä aspiriinihoitoa ei pidä lopettaa äkillisesti, ellei lääkäri niin määrää.

Vielä muutamia suosituksia

Aspiriinia päivittäin käyttävän henkilön tulisi kertoa lääkärille mahdollisesta tulevasta hammastoimenpiteestä tai -leikkauksesta. Muussa tapauksessa riskinä on runsas verenvuoto.

Aspiriini kannattaa ottaa aina enteropäällysteisinä tabletteina. Ne on suunniteltu liukenemaan vasta ohutsuolessa. Tämä saattaa vähentää vatsaongelmien riskiä, joskaan tämän vahvistamiseksi ei ole tutkimusnäyttöä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ittaman SV, VanWormer JJ, Rezkalla SH. The role of aspirin in the prevention of cardiovascular disease. Clin Med Res. 2014 Dec;12(3-4):147-54. doi: 10.3121/cmr.2013.1197. Epub 2014 Feb 26. PMID: 24573704; PMCID: PMC4317158.
  • Arnett, D. K., Blumenthal, R. S., Albert, M. A., Buroker, A. B., Goldberger, Z. D., Hahn, E. J., … & Ziaeian, B. (2019). 2019 ACC/AHA guideline on the primary prevention of cardiovascular disease: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Clinical Practice Guidelines. Circulation, 140(11), e596-e646.
  • Millard MA, Hernandez-Vila EA. What Do the Guidelines Really Say About Aspirin? Tex Heart Inst J. 2018 Aug 1;45(4):228-230. doi: 10.14503/THIJ-18-6673. PMID: 30374231; PMCID: PMC6183648.
  • Maiello M, Cecere A, Zito A, Ciccone MM, Palmiero P. Low-dose Aspirin for Primary Prevention of Cardiovascular Events in Postmenopausal Women with Type-2 Diabetes: The Prescriptive Approach in the Real World. Int J Prev Med. 2021 Oct 26;12:140. doi: 10.4103/ijpvm.IJPVM_365_19. PMID: 34912516; PMCID: PMC8631123.
  • Díaz-Rodríguez, Y. L. (2021). Valor de la aspirina (ácido acetilsalicílico) en la prevención de eventos cardiovasculares. CorSalud, 13(2), 256-257.
  • He J, Whelton PK, Vu B, Klag MJ. Aspirin and risk of hemorrhagic stroke: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA. 1998 Dec 9;280(22):1930-5. doi: 10.1001/jama.280.22.1930. PMID: 9851479.
  • Cryer B, Mahaffey KW. Gastrointestinal ulcers, role of aspirin, and clinical outcomes: pathobiology, diagnosis, and treatment. J Multidiscip Healthc. 2014 Mar 3;7:137-46. doi: 10.2147/JMDH.S54324. PMID: 24741318; PMCID: PMC3970722.
  • Sheppard A, Hayes SH, Chen GD, Ralli M, Salvi R. Review of salicylate-induced hearing loss, neurotoxicity, tinnitus and neuropathophysiology. Acta Otorhinolaryngol Ital. 2014 Apr;34(2):79-93. PMID: 24843217; PMCID: PMC4025186.
  • Makowska J, Lewandowska-Polak A, Kowalski ML. Hypersensitivity to Aspirin and other NSAIDs: Diagnostic Approach in Patients with Chronic Rhinosinusitis. Curr Allergy Asthma Rep. 2015 Aug;15(8):47. doi: 10.1007/s11882-015-0552-y. PMID: 26149590; PMCID: PMC4493793.
  • Saxena A, Balaramnavar VM, Hohlfeld T, Saxena AK. Drug/drug interaction of common NSAIDs with antiplatelet effect of aspirin in human platelets. Eur J Pharmacol. 2013 Dec 5;721(1-3):215-24. doi: 10.1016/j.ejphar.2013.09.032. Epub 2013 Sep 25. PMID: 24075938.
  • Russo NW, Petrucci G, Rocca B. Aspirin, stroke and drug-drug interactions. Vascul Pharmacol. 2016 Dec;87:14-22. doi: 10.1016/j.vph.2016.10.006. Epub 2016 Oct 17. PMID: 27765537.
  • Ziaeian B, Fonarow GC. Statins and the Prevention of Heart Disease. JAMA Cardiol. 2017;2(4):464. doi:10.1001/jamacardio.2016.4320

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.