Amygdaliini: käyttö, ominaisuudet ja riskit
Amygdaliini tunnetaan myös laetriilina tai B17-vitamiinina. Tästä viimeisestä nimityksestä ei kuitenkaan olla yksimielisiä, sillä kyseessä on puhdasta amygdaliinia sisältävä lääke, jota saadaan Amygdaloideae-alaheimoon kuuluvien kasvien siemenistä.
Kuten lääketieteellisen kirjaston National Library of Medicine artikkelissa todetaan, amygdaliinia on pääasiassa raaoissa pähkinöissä, siemenissä, vihanneksissa ja hedelmien kivissä, esimerkkinä luumut, aprikoosit ja kirsikat. Vaikka sillä sanotaan olevan lääkitseviä ominaisuuksia, vahvan näytön puutteesta johtuen sen käyttö on kuitenkin kiistanalaista. Mitä amygdaliinista siis tulee tietää?
Amygdaliini
Amygdaliini on lääke, jonka keksi tohtori Ernst T. Krebs Jr. 1950-luvulla. Lääketieteellisen CA: A Cancer Journal for Clinicians -lehden katsauksessa todetaan, että Krebs uskoi tämän aineen “tappavan syöpäsoluja”.
Amygdaliinista tuli suosittu 1970-luvulla, mutta se kiellettiin monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa tutkimusten kyseenalaistaessa sen turvallisuuden ja tehon. Sen raportoitiin jopa aiheuttavan vakavaa syanidimyrkytystä.
Luonnossa puhdasta amygdaliinia löytyy seuraavista ruoka-aineista:
- Siemenet: hirssi, pellavansiemen ja tattari.
- Raa’at pähkinät: karvasmantelit, raa’at mantelit ja makadamiapähkinät.
- Vihannekset: muun muassa porkkanat, selleri, pavunversot, pavut.
- Hedelmien kivet: aprikoosien, kirsikoiden, päärynöiden ja luumujen.
Vaikka Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) ei ole antanut amygdaliinille hyväksyntäänsä, sitä on saatavana tabletteina ja suonensisäisenä tai lihaksensisäisenä injektiona. Monilla verkkosivuilla on menestystarinoita tällaisesta hoidosta, mutta todellisuudessa niiden tueksi ei ole tieteellistä näyttöä. Sivuvaikutusten riski on kaikissa tapauksissa korkea.
Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Kuivatut hedelmät ja pähkinät voivat auttaa painonpudotuksessa
Amygdaliinin pääasialliset käyttötarkoitukset
Amygdaliinin tunnetuin käyttötarkoitus liittyy sen oletettuun antikarsinogeeniseen potentiaaliin. Sen kannattajien mukaan se edistää apoptoosiksi kutsuttua mekanismia, joka estää syöpäsolujen kasvua.
Elimistö hajottaa amygdaliinin kolmeen aineeseen: vetysyanidi, bentsaldehydi ja prunasiini. Cochrane Database of Systematic Reviews -tietokannassa olevan julkaisun mukaan vetysyanidi on amygdaliinin merkittävin kasvaimen vastainen yhdiste.
Tutkijat ovat nostaneet esiin kolme mahdollista amygdaliinin toimintamekanismia syöpää vastaan:
- Ensiksi syöpäsolujen ajateltiin sisältävän entsyymejä, jotka voisivat muuttaa amygdaliinin syanidiksi, mikä pysäyttäisi syöpäsolujen kasvun. Näyttö kuitenkin kaatoi tämän hypoteesin.
- Jotkut ehdottivat, että B17-vitamiinin (amygdaliini) puutos voisi vaikuttaa syövän syntyyn. Tämäkin hypoteesi kumottiin tutkimuksissa, sillä amygdaliini ei ole vitamiini eikä sitä esiinny luontaisesti kehossa.
- Viimeinen hypoteesi ehdotti, että vetysyanidi saisi syöpäsolut muuttumaan happamammiksi, mikä johtaisi niiden kuolemaan. Tutkimuksissa havaittiin, että tämä aine tuhoaa sekä terveitä että pahanlaatuisia soluja.
Nykyään tutkimuksia on rajallisesti ja niitä on tehty ainoastaan laboratorio-olosuhteissa eläimillä. Tulokset ovat lisäksi sekalaisia ja ristiriitaisia. Toistaiseksi amygdaliinin ei katsota kelpaavan syövän hoitoon.
Muita mahdollisia hyötyjä
Monissa amygdaliinista tehdyissä tutkimuksissa pohditaan sen mahdollisia kasvaimenvastaisia vaikutuksia. Toisissa tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että sillä saattaa olla muunlaisia terveyshyötyjä. On joka tapauksessa tärkeää tietää, että tätä kaikkea tukeva näyttö on melko heikkoa.
Verenpaineen alentaminen
Journal of Al-Ma’moon College –lehden tutkimuksessa raportoitiin, että amygdaliini auttoi alentamaan systolista verenpainetta jopa 28,5 %:lla ja diastolista verenpainetta jopa 25 %:lla. Näin ollen amygdaliinilla olisi suotuisa vaikutus sydämen terveyteen.
Kivunlievitys
Biological and Pharmaceutical Bulletin raportoi, että amygdaliinilla on tulehduksenvastainen ja kipua lievittävä vaikutus. Tämä merkitsee sitä, että se kykenee vähentämään esimerkiksi niveltulehduksen aiheuttamaa kipua. Tutkimuksia on tehty eläimillä, mutta kokeita ihmisillä tarvitaan vielä.
Immunomodulattori
Amygdaliinin uskotaan stimuloivan immuunijärjestelmän toimintoja. The Journal of Microbiology, Biotechnology, and Food Sciences -lehdessä raportoidussa tutkimuksessa tämä aine tehosti puolustussolujen kykyä kiinnittyä eturauhassyöpäsoluihin.
Hiljattaisia tutkimuksia amygdaliinista
Useat viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat keskittyneet amygdaliinin antikarsinogeenisiin vaikutuksiin. Yhdessä tutkimuksessa, josta raportoitiin International Journal of Nanomedicine -lehdessä vuonna 2020, selvisi, että amygdaliinin ja beetaglukosidaasi-nimisen (ß-glu) entsyymin yhdistelmä auttoi nitistämään eturauhassyöpäsoluja.
Samana vuonna Current Molecular Pharmacology -lehden tutkimuksessa raportoitiin, että amygdaliini pystyy tappamaan tiettyjä rintasyövän solulinjoja ja täten ehkäisemään niiden leviämistä elimistöön.
Kaikkein tuoreimmassa tutkimuksessa, joka julkaistiin maaliskuussa 2021 Journal of Biomolecular Structure & Dynamics -lehdessä, havaittiin, että amygdaliini aiheuttaa apoptoosia ja sillä on potentiaalia syöpähoitona. Tulokset eivät kuitenkaan olleet lopullisia.
Lue myös: 5 vinkkiä eturauhassyövän ehkäisyyn
Mahdolliset sivuvaikutukset
On myös saatu todisteita mahdollisista amygdaliinin sivuvaikutuksista, joista vakavin on vetysyanidimyrkytys. Tällaisen myrkytyksen kliinisiä oireita ovat muun muassa seuraavat:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Päänsärky
- Huimaus
- Ihon sinertäminen hapenpuutteesta johtuen
- Maksavaurio
- Epänormaalin alhainen verenpaine
- Roikkuva ylempi silmäluomi (ptosis)
Nämä oireet yleensä pahenevat, jos amygdaliinia otetaan suun kautta tai yhdessä C-vitamiinin kanssa. Myös tätä ainetta luontaisesti sisältävien hedelmien, vihannesten tai muiden ruoka-aineiden syöminen voi vaikuttaa asiaan.
Mitä amygdaliinista tulisi muistaa?
Amygdaliinia on ehdotettu vaihtoehtoiseksi hoidoksi syöpään. Sen vaikutuksista ihmisten terveyteen ei kuitenkaan ole vankkaa näyttöä. Tästä syystä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) eivätkä muutkaan viralliset säätelyelimet ole antaneet sille hyväksyntäänsä. Sen sijaan ne varoittavat, että amygdaliinin syömiseen voi liittyä vakavia terveysriskejä, ja suosittelevat välttämään sitä.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- National Center for Biotechnology Information (2021). PubChem Compound Summary for CID 656516, Amygdalin. Retrieved July 15, 2021 from https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/Amygdalin.
-
Unproven methods of cancer management. Laetrile. CA Cancer J Clin. 1991 May-Jun;41(3):187-92. doi: 10.3322/canjclin.41.3.187. PMID: 1902140.
- Bolarinwa, I. F., Orfila, C., & Morgan, M. R. A. (2014). Amygdalin content of seeds, kernels and food products commercially-available in the UK. Food Chemistry, 152, 133–139. https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2013.11.002
- Milazzo, S., Ernst, E., Lejeune, S., & Schmidt, K. (2005). Laetrile treatment for cancer. In Stefania Milazzo (Ed.), Cochrane Database of Systematic Reviews. John Wiley & Sons, Ltd. https://doi.org/10.1002/14651858.cd005476
- GAL EM, FUNG FH, GREENBERG DM. Studies on the biological action of malononitriles. II. Distribution of rhodanese (transulfurase) in the tissues of normal and tumor-bearing animals and the effect of malononitriles thereon. Cancer Res. 1952 Aug;12(8):574-9. PMID: 14945048.
-
Biaglow, J. E., & Durand, R. E. (1978). The Enhanced Radiation Response of anin VitroTumour Model by Cyanide Released from Hydrolysed Amygdalin. International Journal of Radiation Biology and Related Studies in Physics, Chemistry and Medicine, 33(4), 397–401. https://doi.org/10.1080/09553007814550311
-
Greenberg DM. The case against laetrile: the fraudulent cancer remedy. Cancer. 1980 Feb 15;45(4):799-807. doi: 10.1002/1097-0142(19800215)45:4<799::aid-cncr2820450432>3.0.co;2-6. PMID: 6986971.
-
Hwang HJ, Kim P, Kim CJ, Lee HJ, Shim I, Yin CS, Yang Y, Hahm DH. Antinociceptive effect of amygdalin isolated from Prunus armeniaca on formalin-induced pain in rats. Biol Pharm Bull. 2008 Aug;31(8):1559-64. doi: 10.1248/bpb.31.1559. PMID: 18670089.
-
Halenár, M., Medveďová, M., Maruniaková, N., & Kolesárová, A. (2013). AMYGDALIN AND ITS EFFECTS ON ANIMAL CELLS. The Journal of Microbiology, Biotechnology and Food Sciences, 2, 2217-2226.
- Zhou J, Hou J, Rao J, Zhou C, Liu Y, Gao W. Magnetically Directed Enzyme/Prodrug Prostate Cancer Therapy Based on β-Glucosidase/Amygdalin. Int J Nanomedicine. 2020;15:4639-4657. Published 2020 Jun 29. doi:10.2147/IJN.S242359
- Al-Khafaji K, Taskin Tok T. Understanding the mechanism of amygdalin’s multifunctional anti-cancer action using computational approach. J Biomol Struct Dyn. 2021;39(5):1600-1610. doi:10.1080/07391102.2020.1736159
- Akyildiz BN, Kurtoğlu S, Kondolot M, Tunç A. Cyanide poisoning caused by ingestion of apricot seeds. Ann Trop Paediatr. 2010;30(1):39-43. doi: 10.1179/146532810X12637745451951. PMID: 20196932.
- Bromley J, Hughes BG, Leong DC, Buckley NA. Life-threatening interaction between complementary medicines: cyanide toxicity following ingestion of amygdalin and vitamin C. Ann Pharmacother. 2005 Sep;39(9):1566-9. doi: 10.1345/aph.1E634. Epub 2005 Jul 12. PMID: 16014371.
