Aivo- ja selkäydinkalvot: mitä ne ovat ja mikä tehtävä niillä on?
Aivo- ja selkäydinkalvot ovat keskeinen osa keskushermostoa. Ne koostuvat joukosta erilaisia kalvoja, jotka peittävät sekä selkäytimen että aivot. Tämän rakenteen päätehtävänä on suojata selkäydintä ja aivoja monilta niihin kohdistuvilta vammoilta.
Aivo- ja selkäydinkalvon latinankielinen nimi meninx pohjautuu kreikan kielen sanaan, jossa mēninx tarkoittaa kalvoa. Keskushermosto onkin yksi niistä kehonosista, jotka tarvitsevat eniten suojaa, sillä sen ansiosta kykenemme suorittamaan monia elintärkeitä toimintoja, kuten hengittämään.
Aivo- ja selkäydinkalvot koostuvat kolmesta eri osasta: pehmeäkalvo (pia mater), lukinkalvo (arachnoid mater) ja kovakalvo (dura mater). Tässä artikkelissa haluammekin kertoa tarkemmin, miten aivo- ja selkäydinkalvot jakautuvat, mikä kunkin kalvon tehtävä on sekä mitkä niiden pääominaisuudet ovat. Lisäksi uppoudumme tarkemmin myös aivokalvontulehdukseen ja kerromme, miksi se on aivojen kannalta niin vaarallinen patologia.
Mitä ovat aivo- ja selkäydinkalvot?
Kuten olemme jo totesimme, keskushermosto tarvitsee erilaisia suojamekanismeja, joiden avulla se kykenee ylläpitämään elämää. Ensinnäkin sitä suojaavat monet luiset rakenteet, kuten kallo ja selkäranka.
Näiden lisäksi keskushermosto koostuu sarjasta erilaisia kalvoja, jotka suojaavat elimistöämme ennen kaikkea kemiallisilta hyökkäyksiltä sekä infektioilta: aivo- ja selkäydinkalvot. Aivo- ja selkäydinkalvot koostuvat kolmesta eri kalvosta eli kerroksesta, jotka erotetaan toisistaan pienillä välitiloilla, joita kutsutaan aivokalvojen välisiksi tiloiksi. Nämä tilat puolestaan pitävät sisällään monia tärkeitä rakenteita.
Jos aloitamme kaikkein uloimmasta kalvosta, joka on kosketuksessa kalloon, löydämme sieltä kovakalvon. Kovakalvo on kiinnittyneenä luuhun ja siitä lähtee eräänlaisia väliseiniä, jotka jakavat kallo-ontelon eri osiin. Tällä tavalla kovakalvo pitää aivojen eri osat omilla paikoillaan. Lisäksi kovakalvo pitää sisällään myös laskimo-ontelot.
Lukinkalvo on seuraava aivokalvo, joka sijaitsee pehmeäkalvon ja kovakalvon keskellä. Se on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa rakenteeltaan hämähäkinverkkoa. Se on aivokalvoista kaikkein herkin ja haurain kerros. Lukinkalvon alapuolella puolestaan sijaitsee niin kutsuttu lukinkalvonontelo eli subaraknoidaalitila, joka pitää sisällään aivo-selkäydinnesteen.
Pehmeäkalvo taas on aivojen ja sisin aivokalvo, joka on kosketuksissa aivojen ja selkäytimen kanssa. Sen tehtävänä on peittää aivot ja myötäilee tarkasti aivojen uurteita ja poimuja ikään kuin se olisi ohut lakana, joka peittää aivot.
Aivokalvojen väliset tilat
Olemme jo maininneet subaraknoidaalitilan, joka sijaitsee lukinkalvon ja pehmeäkalvon välissä. Tiedämme nyt myös sen, että se pitää sisällään aivo-selkäydinnesteen. Tämä neste suojaa keskushermostoa, vaimentaa iskuja ja myötäilee painon muutoksia kallon sisällä.
Kovakalvon ja lukinkalvon väliltä voimme löytää subduraalitilan. Kovakalvosta taas löydämme paljon puhutun epiduraalitilan, joka on tullut varmasti monille synnyttäville naisille tuttuna tilana, koska joitakin puudutusaineita ruiskutetaan juuri tähän tilaan esimerkiksi synnytyksen aikana. Tämä tila sijaitsee selkäytimessä, mutta ei itse aivoissa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mitä aivojen neuroplastisuus tarkoittaa?
Mitä toimintoja aivo- ja selkäydinkalvoilla on?
Kuten hyvin tiedämme, aivo- ja selkäydinkalvojen pääasiallisena tehtävänä on suojata hermostoa vammoilta, kuten siihen kohdistuvilta iskuilta. Toisin sanoen ne vastaavat sellaisten iskujen vaimentamisesta, joita hermosto voi tietyissä tilanteissa joutua vastaanottamaan. Ne toimivat samalla tapaa myös tietynlaisena suodattimena kemiallisia hyökkäyksiä vastaan.
Lisäksi aivo- ja selkäydinkalvot sallivat aivo-selkäydinnesteen kiertää koko hermoston läpi. Tämä neste auttaa fyysisen elimistön suojaamisen lisäksi poistamaan aivoissa syntyvää jätettä sekä tasapainottaa kallonsisäistä painetta.
Aivo- ja selkäydinkalvot muodostavat tällä tavoin elimistön tuki- ja suojausmekanismin. Toisaalta ne kuljettavat myös aivoille tietoa tietyistä paineen muutoksista sekä jännityksestä tai kivusta, jotka voivat johtua esimerkiksi päähän kohdistuneesta vammasta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Aivojen etäpesäkkeet: määritelmä ja hoito
Mikä on aivokalvontulehdus?
Aivokalvontulehdus on patologia, joka koostuu nimensä mukaisesti aivokalvossa sijaitsevasta tulehduksesta. Suurin osa tapauksista johtuu viruksen aiheuttamasta infektiosta, vaikka tulehduksen voi aiheuttaa myös bakteeri tai sieni. Aivokalvontulehdus voi lisäksi syntyä jopa syöpää aiheuttavista prosesseista tai monista muista syistä.
Aivokalvontulehduksen ongelmana on se, että tämä tulehdus voi monissa tapauksissa aiheuttaa aivovaurioita. Monissa tapauksissa tulehdus jättääkin potilaalle vakavia jälkiseurauksia, kuten kuuroutta tai muihin aisteihin vaikuttavia häiriöitä. Monissa tapauksissa se voi olla myös tappava.
Yhteenvetona voimme todeta, että aivo- ja selkäydinkalvot ovat keskushermoston perusteellisia suojarakenteita. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että ne pysyvät terveinä, koska niihin kohdistuva vamma, kuten isku tai tulehdus, voi vaarantaa tämän järjestelmän eheyden ja tätä kautta koko elimistön hyvinvoinnin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Las meninges. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from http://www7.uc.cl/sw_educ/neurociencias/html/030.html
Duramadre – EcuRed. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from https://www.ecured.cu/Duramadre - ¿Qué son las meninges? – Glosario de ciencias | Ambientech. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from https://ambientech.org/meninges
-
Ghannam JY, Al Kharazi KA. Neuroanatomy, Cranial Meninges. [Updated 2019 Mar 21]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK539882/
-
Purves D, Augustine GJ, Fitzpatrick D, et al., editors. Neuroscience. 2nd edition. Sunderland (MA): Sinauer Associates; 2001. The Meninges. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK10877/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.