Mitä aivojen neuroplastisuus tarkoittaa?

02 elokuu, 2020
Aivojen ominaisuus nimeltä neuroplastisuus voi auttaa hoitamaan aivovaurioita ja palauttamaan aivojen toiminnallisuuden. Jatka lukemista, niin saat tietää lisää tästä mielenkiintoisesta aiheesta.

Aivojen neuroplastisuus, tai aivojen muovautuvuus, on yksi merkittävimmistä viimeaikaisista löydöistä ihmiskehossa. Se on aivojen kykyä muokata itseään ja sopeutua uusiin käyttäytymismalleihin tai kokemuksiin.

Viime aikoihin saakka tutkijat uskoivat, että hermopiirit muodostuvat ja muuttuvat vain lapsuuden aikana. Toisin sanoen sitä ajatusta pidettiin mahdottomana, että ne voisivat vielä aikuisiälläkin muuttua tai luoda uusia yhteyksiä kokemuksien tai oppimisen perusteella.

Sitten tutkijat kuitenkin havaitsivat, että aivojemme hermosolut voivat uudistua jatkuvasti. Ne tekevät tämän anatomisesti, mutta lisäksi ne voivat muodostaa uusiakin yhteyksiä. Tämä on se käsite, joka tunnetaan yleisesti nimellä “aivojen neuroplastisuus”. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa se on melko ihmeellinen kyky: neuroplastisuuden ansiosta aivot voivat jopa toipua tietyistä vammoista tai häiriöistä.

Kiinnostaako sinua saada tietää enemmän aivojen neuroplastisuudesta? Jos kiinnostaa, lue eteenpäin!

Mitä aivojen neuroplastisuus on?

Aikaisemmin yleinen uskomus siis oli, että hermokudos voi muuttua vain elämän alkuvaiheessa. Näin ollen uskottiin, että jos aivokudokseen olisi kohdistunut jokin vamma, siitä olisi mahdoton toipua. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että tämä ei olekaan totta.

Aivojen neuroplastisuus on neuronien kykyä uudistua. Ne tekevät tämän sekä anatomisesti että toiminnallisesti. Se on prosessi, johon liittyy monia biokemiallisia ja aineenvaihdunnallisia reaktioita. Se tarkoittaa myös sitä, että neuroneilla on erinomainen kyky mukautua.

Neuroplastisuus viittaa siihen tapaan, jolla hermostomme muodostaa uusia yhteyksiä. Se tekee tämän vastauksena uusille ärsykkeille, uudelle tiedolle tai jopa parantaakseen vaurioita vanhoissa yhteyksissä.

Tutkijat alkoivat kiinnittää tähän huomiota 1960-luvulla. He tutkivat erityisesti lukuisia aivoinfarktitapauksia aikuisten potilaiden kohdalla, ja yllättäen huomasivat, että monet näyttivätkin toipuvan vamman jälkeen. Tämän jälkeen aloitettiin erilaisia ​​kuvantamis- ja stimulaatiokokeita, joiden avulla pystyttiin todistamaan että aivojen neuroplastisuus todellakin on olemassa, ja vielä aikuisiälläkin.

Vaikka tutkimuksissa ollaan päästy pitkälle sitten 1960-luvun, ne jatkuvat edelleen. Aiheeseen liittyy monia eri näkökohtia ja uutta tutkimustietoa saadaan selville koko ajan.

Saatat pitää tästäkin: 6 keinoa neuronien uudistamiseksi

Kuinka aivojen neuroplastisuus toimii?

Synapsi eli hermoliitos on se alue, jossa neuronit kommunikoivat keskenään. Kun syntymme, aivokuoressamme on vain rajallinen määrä synapseja jokaista neuronia kohti. Asiantuntijat arvioivat, että syntymähetkellä synapseja on noin 2 500. Vuosien mittaan tämä luku sitten nousee, kunnes se on lähes 10 000 synapsia jokaista neuronia kohti.

Synapsien lukumäärä kasvaa siksi, että kasvaessamme me koemme ja opimme erilaisia ​​käyttäytymismalleja. Kaikki tämä aiheuttaa uusien aivoyhteyksien muodostumista ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteyksiä. Se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että ne joita emme käytä, kuolevat.

Aivojen neuroplastisuuden ansiosta uusia synapseja voi muodostua tai jo olemassa olevat synapsit voivat uudistua – ei vain lapsuudessa, vaan koko elämämme ajan. Tämä tapahtuu erilaisten molekyylimekanismien ja kemiallisten mekanismien kautta. Aina kun opimme jotain uutta, synapsit vahvistuvat tai niitä muodostuu jopa lisää.

Neuroplastisuuden päämekanismit ovat seuraavat:

  • Neuronin eli hermosolun herkkyys palautuu entiselleen. Tämä tapahtuu siksi, että ionien välinen tasapaino neuronien sisä- ja ulkopuolella korjaantuu.
  • Hermosolujen vaurioituneet osat uudistuvat, etenkin aksoni eli viejähaarake.
  • Piirit, jotka eivät ole olleet aktiivisia, palautuvat toimintakuntoon.

Nämä mekanismit ovat monimutkaisia, mutta niiden tuloksena aivoissa on siis enemmän synapseja eli hermoliitoksia.

Lue tämäkin artikkeli: Aivolohkot: osien jakautuminen ja toiminnot

Tämän löydön merkitys

Aivojen neuroplastisuus on ensisijaisen tärkeää hoidon kannalta. Kun saatiin selville että tämä prosessi on todellakin olemassa, tutkijat havaitsivat, että monet aivovammat ovatkin hoidettavissa. Kun aivot voivat luoda uusia yhteyksiä, palautuvat niiden menetetyt tai heikentyneet toiminnot.

Tätä ilmiötä tutkitaan pääasiassa ihmisillä, jotka ovat kärsineet jostain vammasta. On kuitenkin joitakin sairauksiakin, joita voitaisiin mahdollisesti parantaa tai lieventää tämän tiedon avulla. Näitä sairauksia ovat mm.:

  • Pakko-oireinen häiriö
  • Tietyntyyppiset skitsofreniat
  • Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
  • Ahdistus ja masennus

Toivomme tietenkin, että tutkijat oppivat nauroplastisuudesta jatkossa vieläkin enemmän. Mitä enemmän meillä on tietoa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on parantaa ja lieventää erilaisia sairauksia tulevaisuudessa.

  • ¿Qué es la neuroplasticidad? (n.d.). Retrieved December 20, 2019, from https://www.benitezrafa.es/que-es-la-neuroplasticidad-cerebral/
  • Virginia Garcés-vieira, M., & Camilo Suárez-escudero, J. (2014). Neuroplasticidad: aspectos bioquímicos y neurofisiológicos Neuroplasticity: Biochemical and neurophysiological aspects. Rev CES Med (Vol. 28).
  • Press, E. (n.d.). 9 apuntes sobre la neuroplasticidad del cerebro o su capacidad de cambiar. Plasticidad Cerebral y Neuronal, Neurogénesis. Neuroplasticidad ejercicios mentales. (n.d.). Retrieved December 20, 2019, from https://www.cognifit.com/es/plasticidad-cerebral