Logo image
Logo image

Aikuisten raivokohtaukset

3 minuuttia
Alhainen turhautumistoleranssi ja stressi voivat aiheuttaa raivokohtauksia aikuisilla. Tässä artikkelissa annamme vinkkejä tilanteen käsittelemiseksi.
Aikuisten raivokohtaukset
Viimeisin päivitys: 15 heinäkuuta, 2022

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, kun kuulet sanan “kiukkukohtaus” tai “raivokohtaus”? Ehkä kuvittelet sen kuuluvan vain lapsuuteen. Yleisesti ottaen kiukkukohtaukset kuuluvatkin varhaislapsuuteen ja siihen on hyvä syy: ne liittyvät pienten lasten aivojen kehitykseen. Eli rakenteet, joiden avulla he voivat säädellä tunteitaan sekä tunteisiin liittyviä reaktioita, eivät ole vielä täysin kehittyneet.

Tämän vuoksi tunteenpurkaukset liittyvät tiiviisti varhaislapsuuteen. Myös aikuiset osaavat kiukutella, mutta muista syistä. Tässä artikkelissa tarkastelemme mistä aikuisten raivokohtaukset johtuvat, sekä annamme vinkkejä joilla hallita näitä tunteenpurkauksia.

Mitä raivokohtaukset ovat?

Vaikka olemme tottuneet näkemään vain lasten raivokohtauksia, niitä esiintyy myös aikuisten elämässä. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen puutteesta.

Aikuisten raivokohtaus kertoo henkilön kyvyttömyydestä hallita turhautumisen, raivon tai vihan tunteita. Näin ollen reagoimme tavalla, joka ei sovellu tilanteeseen.

Toisin sanoen kyse ei ole tuntemamme tunteen kieltämisestä tai välttämisestä, vaan siitä, että tunne osataan kanavoida ja ilmaista asiaankuuluvalla tavalla.

Ymmärtääksemme aikuisten raivokohtausten syitä on meidän kuitenkin katsottava hieman pintaa syvemmälle. Tärkeintä on selvittää, mitkä taustalla piilevät ongelmat voivat vaikuttaa tähän.

Some figure

Lue myös: Emotionaalinen hyvinvointi: kuinka sitä voi parantaa?

Millainen on aikuisten kiukkukohtaus?

Tämä ilmiö voidaan luokitella erinäisiin kategorioihin. Yleisimpiä ovat seuraavat:

  • Mykkäkoulu: Kun henkilölle antaa negatiivista palautetta, kiukkureaktio on ehdoton hiljaisuus. Henkilölle voidaan yrittää puhua, mutta hän ei vastaa, katsoo pois päin ja jättää toisen täysin huomiotta.
  • Räjähdys: Henkilö menettää täysin malttinsa vaikeassa tilanteessa. Tähän voi liittyä jopa fyysisiä muutoksia, kuten kasvojen punoitusta. Se, joka tarkkailee tilannetta, havaitsee draamaa ja liioittelua, sillä kiukku kiihtyy nopeasti. Pahimmassa tapauksessa raivokohtaus voi kärjistyä loukkauksiksi ja fyysiseksi väkivallaksi toista henkilöä tai esineitä kohtaan.
  • Passiivinen aggressiivisuus: Joskus henkilön tyyli on vähemmän vastakkainen, mutta yhtä aggressiivinen. Joten hän päättää esittää tiettyjä loukkaavia kommentteja.

Aikuisten raivokohtausten syyt

Aikuisten raivokohtaukset voivat johtua monista eri syistä. Jotkut niistä ovat seuraavat:

  • Matala turhautumistoleranssi: Emme kestä, kun asiat eivät mene tai niitä ei tehdä haluamallamme tavalla.
  • Tunteiden väärä hallinta: Tunteet ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Ne ovat synnynnäisiä. Meidän on kuitenkin opittava ilmaisemaan niitä asiaankuuluvalla tavalla. Usein nämä vihanpurkaukset johtuvat siitä, että olet tukahduttanut tunteesi pitkään.
  • Monimutkaisempi mielialaongelma: Viha ja turhautuminen ovat yleisiä masennuksen oireita.

Vinkkejä aikuisten raivokohtausten hallintaan

Keskustelemme nyt joistakin strategioista, joita voimme harjoitella välttääksemme raivokohtauksia. Yritä soveltaa niitä omassa elämässäsi niin hyvin kuin voit.

Aseta rajat

Konfliktien välttämiseksi meidän tulee pyrkiä hallitsemaan mitä meille tapahtuu tai mikä provosoi meitä tietyssä tilanteessa. Silti tippa pisaralta lasi täyttyy ja tulee päivä, jolloin se vuotaa yli. Se päivä on kiukun päivä.

Opi tunnistamaan laukaisevat tekijät

Tilanteet tai kommentit eivät vaikuta meihin kaikkiin samalla tavalla. Jotta voimme hallita itseämme, on tärkeää selvittää, mikä meitä niin paljon vaivaa.

Sitten voimme välttää nämä ongelmat, valmistautua käsittelemään niitä tai käyttää muita strategioita auttaaksemme meitä reagoimaan tilanteeseen paremmin. Milloin sinulla oli tapana saada raivokohtauksia? Tämä voi olla ohjaava kysymys.

Opi samalla tunnistamaan, mitkä ovat raivokohtaukseen liittyvät fyysiset oireet. Tunnetko jännitystä kehossasi, sydämentykytystä tai narskutteletko hampaita? Tällä tavalla osaat tunnistaa raivokohtauksen fyysiset oireet.

Löydä rentouttava harrastus

On tärkeää, että pystyt irrottautumaan velvollisuuksistasi ja rutiineistasi rentouttavan harrastuksen parissa. Stressaantuneena saat todennäköisemmin raivokohtauksen.

Erilaisten hengitystekniikoiden hyödyntäminen tunnereaktioiden hallinnassa on varsin toimiva ratkaisu. Mindfulness ja jooga ovat myös hyviä vaihtoehtoja.

Some figure

Lue myös: Miksi itkemme, kun olemme vihaisia?

Pyydä ammattiapua raivokohtausten hallintaan

Joskus vihan ja turhautumisen tunteiden hallinta vaatii ammattilaisen apua sekä paljon työtä, koska nämä tunteet saattavat liittyä tiettyyn hetkeen tai muistoon menneisyydessä.

Tunteet ovat tärkeä osa elämää

Aikuisten raivokohtaukset nähdään usein varsin nolona asiana. Joskus aliarvioimme raivokohtausten syitä tai piilottelemme niitä. Joskus tunteet ovat ainoa tapa oppia, mitä puolia haluamme kehittää itsessämme.

Tunteiden hallinta sekä asianmukainen ilmaisu ovat tärkeitä tekijöitä tasapainoisen elämänlaadun saavuttamisessa. Ja siksi meidän on opittava kuuntelemaan ja hallitsemaan tunteitamme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bonet, José, & Suárez-Bagnasco, Mariana (2011). Revisión Breve: Diagnóstico clínico de los ataques de ira y la hostilidad en pacientes con enfermedad coronaria. Revista Argentina de Clínica Psicológica, XX(3),231-237.[fecha de Consulta 6 de Abril de 2022]. ISSN: 0327-6716. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=281922826005
  • Páez, D., Bilbao, M. A., & Javaloy, F. (2008). Del trauma a la felicidad. Los hechos negativos extremos pueden generar creencias positivas y crecimiento personal. Prácticas en psicología positiva, 159-202.
  • García Andrade, Adriana. (2019). Neurociencia de las emociones: la sociedad vista desde el individuo. Una aproximación a la vinculación sociología-neurociencia. Sociológica (México)34(96), 39-71. Recuperado en 07 de abril de 2022, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0187-01732019000100039&lng=es&tlng=es.
  • Zea Jiménez, Marcela , & Cano Murcia, Sandra Rocío (2012). Manejar las emociones, factor importante en el mejoramiento de la calidad de vida. Revista Logos, Ciencia & Tecnología, 4(1),58-67.[fecha de Consulta 6 de Abril de 2022]. ISSN: 2145-549X. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=517751763003

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.