Emotionaalisesti etäiset ihmiset: mitä tulee tietää

Emotionaalisesti etäiset ihmiset rakentavat muurin itsensä ja muiden väliin ja välttävät läheisyyttä. Tästä artikkelista voit lukea, miksi he saattavat tehdä näin ja mitä asialle voi tehdä.
Emotionaalisesti etäiset ihmiset: mitä tulee tietää

Viimeisin päivitys: 11 kesäkuuta, 2022

Mikään ei näytä liikuttavan heitä tai vaikuttavan heihin. He ovat kuin jäävuori. Tällainen mielikuva meillä on emotionaalisesti etäisistä ihmisistä: aivan kuin heillä olisi suojakilpi, joka ei anna minkään koskettaa heitä.

On kuitenkin tärkeää korostaa, että tämä on vain puolustusmekanismi: he pitävät tunteensa tiukasti kurissa, mikä on seurausta aiemmista kokemuksista. Katsotaanpa, mistä siinä oikein on kyse.

Millaisia emotionaalisesti etäiset ihmiset ovat?

Emotionaalisesti etäiset ihmiset pystyttävät muurin itsensä ja muiden väliin. Kun olemme emotionaalisesti etäisten ihmisten lähettyvillä, meistä tuntuu aina siltä, että voimme keskustella vain tietyistä aiheista ja tiettyyn pisteeseen, koska kun juttelu näyttää muuttuvan syvällisemmäksi, he sulkeutuvat kertomatta mitään tarkemmin tai kysymättä kysymyksiä.

Yleensä he puhuvat vähäpätöisistä aiheista, joilla ei ole juurikaan merkitystä. Kun mietimme, miten paljon henkilöstä tiedämme, tajuamme, että erittäin vähän, sillä hän ei koskaan avaudu.

Emotionaalisesti etäiset ihmiset vaikuttavat kylmiltä ja he ilmaisevat itseään varovasti, sillä he eivät halua tuntea itseään suojattomiksi ja haavoittuvaisiksi. Heidän pystyttämänsä muuri toimii näin ollen suojana. He eivät hae läheisyyttä suhteissaan.

Emotionaalisesti etäisten ihmisten elämästä puuttuvat tunnevivahteet. Mikään ei liikuta heitä ja vaikuta heihin, eivät positiiviset eikä negatiiviset kokemukset.

Emotionaalisesti etäiset ihmiset välttävät läheisyyttä.

Saattaisit olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: 4 vinkkiä tunnesyömisen voittamiseksi

Emotionaalisen etäisyyden mahdolliset syyt

Henkilön voi olla vaikea ilmaista tunteitaan monista eri syistä. Niitä ovat seuraavat:

  • Kokemuksista oppiminen: Tunne-elämämme laajenee tai kutistuu tilaisuuksista päästä kosketuksiin tunteidemme kanssa. Yksi näistä ensimmäisistä kokemuksista on peräisin varhaislapsuudesta. Kun aikuiset ja muut läheiset ihmiset ottavat ajatuksemme, tunteemme ja mieltymyksemme huomioon, opimme, että niillä on väliä. Muussa tapauksessa, kun tunteille ei ole sijaa tai kun ne kaikki ilmaisevat samaa asiaa, tunnekokemuksemme köyhtyvät. Näin ollen alamme peitellä ja vaimentaa tunteitamme puolustaaksemme itseämme ja välttääksemme epämukavuuden.
  • Tunteiden ja tuntemusten mitätöiminen: Tätä saattaa tapahtua pitkissä ihmissuhteissa tai varhaisessa iässä. Lauseet kuten “älä itke” tai “ei se ole iso juttu” ovat voineet olla se laukaiseva tekijä, josta nämä ihmiset ovat oppineet, että heille tapahtuvat asiat eivät ole merkityksellisiä tai että heidän tulisi ratkaista ne itse. Tätä tapahtuu usein lapsuudessa.
  • Henkilö on ollut pilkan kohteena: Tämä kulkee käsi kädessä edellisen kohdan kanssa. Tässä tapauksessa henkilö saattaa muuttua etäiseksi ihmisten kiusoiteltua häntä siitä, että hän ilmaisi tunteitaan. Näin ollen hän pitää tunteet mieluummin salassa eikä halua paljastaa niitä.

Miten lähestyä emotionaalisesti etäistä ihmistä

Emotionaalisesti etäisen ihmisen lähestyminen voi olla varsin vaivalloista, ja se aiheuttaa usein turhautumista. Voimme kuitenkin ottaa huomioon muutamia suosituksia:

  • Vältä painostamasta häntä: Vaikka miten kovasti vaatisimme, henkilö avautuu vasta kun se tuntuu hänestä hyvältä, hänellä on luottavainen mieli eikä hän enää tunne oloaan uhatuksi. Kannattaa siis välttää henkilön painostamista, sillä se aiheuttaa vain enemmän epäluuloa.
  • Aika ja kärsivällisyys: Luottamukseen perustuvat ihmissuhteet kehittyvät ja vahvistuvat ajan myötä. Vasta tällöin henkilö voi tuntea olonsa turvalliseksi ja avautua. Tämä on hyvä pitää mielessä.
  • Hyväksy, että kaikki meistä eivät pysty ilmaisemaan itseään yhtä helposti: On erittäin tärkeää olla pyrkimättä muuttamaan henkilöä, vaan hyväksyä se, että hänellä on rajoituksensa ja oma ainutlaatuinen tapansa muodostaa ihmissuhteita. Tämä antaa sinulle itsevarmuutta ilmaista itseäsi halutessasi.
  • Aloita vähäpätöisistä aiheista: Vaikka tietäisit henkilön tilanteen, aloita vähäpätöisillä aiheilla, joilla ei ole suurta merkitystä. Kommunikoi kertomalla omista tunteistasi ja kuulumisistasi. Vähitellen pääset häntä lähemmäs ja luot läheisemmän ilmapiirin.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Vakuuttava viestintä ja sen käyttäminen

Tunteiden ilmaiseminen on tervettä

Tunteet ovat läsnä elämässämme työkalupakkina eri tilanteiden käsittelemiseksi. Pelko varoittaa meitä vaarasta ja kehottaa meitä tekemään varotoimia selviytymisemme turvaamiseksi. Ilo puolestaan kertoo meille, mikä saa olomme rennoksi.

Niiden kieltäminen merkitsee työkalujen loppumista, vaikka tunteita herättäviä tilanteita edelleen syntyy. Toisin sanoen voimme kyllä olla näyttämättä tunteitamme, mutta emme koskaan voi välttää niiden vaikutusta meihin. Tämän tekeminen maksaa kalliisti.

Vaikka henkilö uskoo, että tunteiden piilottaminen tekee hänestä vähemmän haavoittuvaisen, asia on itse asiassa juuri päinvastoin. Koska emotionaalisesti etäiset ihmiset ovat sokeita tunteilleen, he ovat niiden vankeja, koska he eivät tiedosta niitä. Kun he kokevat niitä, he eivät osaa käsitellä niitä.

Hyvä lähtökohta on analysoida omia uskomuksiaan siitä, mitä merkitsee ilmaista tunteita tai olla tunteellinen. Usein rajoitamme itseämme siksi, että uskomme sen saavan meidät näyttämään herkiltä, haavoittuvaisilta tai satuttavan meitä. Näiden alla piilevien uskomusten tunnistaminen auttaa meitä ymmärtämään eri käytösmalleja ja muuttamaan niitä toimivimmaksi.

On siis terveempää hyväksyä tunteettyöstää niitä, kokea niitä ja löytää keino elää kolikon kaikkien puolien kanssa. Elämässä tulee vastaan hyviä ja huonoja asioita, ja taito hyväksyä omat tunteemme voi auttaa meitä käymään ne kaikki läpi parhaalla mahdollisella tavalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernandez, Ana María, & Dufey, Michele, & Mourgues, Catalina (2007). Expresión y reconocimiento de emociones: un punto de encuentro entre evolución, psicofisiología y neurociencias. Revista Chilena de Neuropsicología, 2(1),8-20.[fecha de Consulta 17 de Marzo de 2022]. ISSN: 0718-0551. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=179317882002
  • Heras Sevilla, D., Cepa Serrano, A., & Lara Ortega, F. (2016). Desarrollo emocional en la infancia. Un estudio sobre las competencias emocionales de niños y niñas. International Journal of Developmental and Educational Psychology. Revista INFAD de Psicología.1(1), 67.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.