Aamupahoinvoinnin syyt ja ehkäisykeinot
Aamupahoinvointi, kuten nimikin viittaa, on huonovointisuuden tunnetta päivän ensimmäisinä tunteina. Se on yksi tavallisimpia oireita raskauden alussa. Tässä artikkelissa käymme läpi aamupahoinvoinnin syyt ja ehkäisykeinot.
Arviolta 50–70 % raskaana olevista naisista potee aamupahoinvointia. Raskaus ei kuitenkaan ole sen ainoa syy, sillä myös tietyt sairaudet tai huonot tottumukset voivat aiheuttaa sitä.
Oiretta voi olla vaikea hallita. Jatka lukemista niin saat tietää, mistä aamupahoinvointi johtuu ja millä toimenpiteillä sitä voi joko ehkäistä kokonaan tai helpottaa mahdollisimman paljon.
Aamupahoinvoinnin syyt
Kuten yllä mainittiin, raskaus on yksi pääasiallisista syistä aamupahoinvointiin ja sitä esiintyy yleensä ensimmäisellä kolmanneksella. Valtaosassa tapauksia oire katoaa kokonaan raskauden toiseen kolmannekseen mennessä.
Jotkut uskovat, että raskauspahoinvoinnin syynä on istukan tuottama hormoni: ihmisen koriongonadotropiini (hCG). Tämä hormoni mahdollistaa raskauden.
Muillakin tekijöillä, kuten stressillä, väsymyksellä tai alhaisella verensokerilla, voi olla merkittävä rooli pahoinvoinnin synnyssä. Aamupahoivoinnin yhteydessä esiintyy yleensä myös oksentelua raskaana olevilla naisilla.
Todellisuudessa tämä oire on melko ennalta arvaamaton odottavilla äideillä. Näyttää siltä, että pahoinvointi aiemmassa raskaudessa tai monisikiöraskaus ovat sen kehittymisen riskitekijöitä.
Pahoinvointi ja oksentelu voi olla hyvin runsasta ja toistuvaa joillakin naisilla. Tällöin kyseessä voi olla tila nimeltä hyperemesis gravidarum. Tämän seurauksena odottava äiti saattaa kuivua ja laihtua liikaa. Tässä tapauksessa raskaus voi vaarantua.
Käy lukemassa myös: Oksenteluoireyhtymä: oireet ja hoito
Aamupahoinvoinnin muut mahdolliset syyt
Huomaa, että aamupahoinvointi on melko epäspesifinen oire, jota voi esiintyä muissakin tilanteissa kuin raskaudessa. Esimerkiksi maha-suolikanavan infektiossa.
Yksi pahoinvointia aiheuttava tekijä on liian myöhäinen syöminen illalla tai liian varhainen syöminen aamulla. Myös huono ruoansulatus ja kofeiinin tai muiden piristeiden käyttö voivat laukaista sen.
Lisäksi aamupahoinvoinnin ja esimerkiksi diabeteksen ja lantiotulehduksen välillä on yhteys. Huomaa myös, että stressi ja ahdistus ovat yksi sen merkittävimmistä riskitekijöistä.
Pahoinvointi ja oksentelu mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös aamulla, voi lisäksi olla lääkehoidon sivuvaikutus. Kuten jo kenties tiedätkin, kemoterapiahoidot ja monet muut lääkkeet aiheuttavat usein pahoinvointia.
Lue myös: Mitä raskausaikana tulisi syödä
Miten aamupahoinvointia voi ehkäistä?
Joidenkin naisten on vaikea saada aamupahoinvointia hallintaan. Sama koskee niitä ihmisiä, joilla pahoinvointi johtuu jostakin muusta syystä kuin raskaudesta. Tämän vuoksi on tärkeää noudattaa tiettyjä suosituksia sen vähentämiseksi tai lievittämiseksi.
Kiinnitä erityistä huomiota ruokaan. Asiantuntijat suosittelevat syömään viisi pienempää ateriaa päivän aikana ja jättämään raskaammat ilta-ateriat väliin. Myös tulisten ja rasvaisten ruokien syöntiä on vähennettävä, kuten myös kofeiinia ja alkoholia.
Tähän oireeseen vaikuttavat myös hajut ja maut. Vältä siis kaikkea mielestäsi epämiellyttävää tai pahoinvointia aiheuttavaa. Se voi olla vaikkapa vain hampaiden harjaaminen, joten ole varovainen.
Jotkut ihmiset saavat apua rentoutus- ja hengitystekniikoista oksentamisen ehkäisyyn. Tästäkin huolimatta kannattaa pitää yllä riittävää nestetasapainoa ja kääntyä lääkärin puoleen, mikäli pahoinvoinnista tulee jatkuvaa ja siihen liittyy oksentelua. Lääkäri selvittää arvioinnin jälkeen, tarvitaanko muita hoitoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Flaxman SM, Sherman PW. Morning sickness: a mechanism for protecting mother and embryo. Q Rev Biol. 2000;75(2):113‐148. doi:10.1086/393377
- Lee NM, Saha S. Nausea and vomiting of pregnancy. Gastroenterol Clin North Am. 2011;40(2):309‐vii. doi:10.1016/j.gtc.2011.03.009
- Bustos M, Venkataramanan R, Caritis S. Nausea and vomiting of pregnancy – What’s new?. Auton Neurosci. 2017;202:62‐72. doi:10.1016/j.autneu.2016.05.002
-
Maltepe C. Surviving morning sickness successfully: from patient’s perception to rational management. J Popul Ther Clin Pharmacol. 2014;21(3):e555‐e564.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.