9 ruoka-ainetta, jotka saavat kehon haisemaan
Tarkistanut ja hyväksynyt: ravitsemusterapeutti Eliana Delgado Villanueva
Pahaa hajua aiheuttavat ruoka-aineet saavat monet ajattelemaan esimerkiksi valkosipulia. Hikirauhasten kautta iholta haihtuvat yhdisteet sekä bakteerien toiminta aiheuttavat hajua. Tämän prosessin laukaisevat yleensä hormonitoiminnan ja aineenvaihdunnan ongelmat, vaikkakin sen voivat aiheuttaa myös tietyn tyyppiset sairaudet tai joidenkin lääkkeiden syöminen.
Vaikka moni ihminen luulee, että hiki on hajun pääsyy, oikeasti sen aiheuttajina voivat toimia monen tyyppiset bakteerit, lika sekä tietyt pahaa hajua aiheuttavat ruoka-aineet. Viimeksi mainittu tekijä voi muuttaa elimistön pH-arvoa aiheuttaen liiallista happamuutta, mikä vaikeuttaa myrkkyjen poistumista elimistöstä ja saa näin aikaan pahaa hajua.
Tämän lisäksi jotkin ruoka-aineet sisältävät vahvoja yhdisteitä, jotka erittyvät pois hien mukana tai jotka voidaan helposti haistaa hengityksestä.
Tiedätkö, mitkä yleisimmät pahaa hajua aiheuttavat ruoka-aineet ovat?
1. Valkosipuli
On monia ihmisiä, jotka mieluummin välttävät valkosipulin syömistä, koska sen vahva haju pysyy hengityksessä useita tunteja.
Tämän lisäksi valkosipulista haihtuvat rikkiyhdisteet voivat saada myös hien haisemaan pahalle. Nämä yhdisteet imeytyvät keuhkoihin ja verenkiertoon pilkkouduttuaan, mistä syystä hengityksessäsi ja ihossasi on se tyypillinen haju.
Katso myös: 4 keittoa elimistön puhdistamiseen
2. Valkoinen sokeri
Karkit ja mikä tahansa valkoista sokeria sisältävä ruoka voi aiheuttaa muutoksia elimistön happamuudessa, muuttaa sen lämpötilaa ja synnyttää epämiellyttävää hajua.
Bakteerit elävät sokerista, joten niiden liiallisesta kasvusta johtuen huomaat myös lisääntynyttä käymistä ja voimakkaampaa hajua.
3. Mausteet
Mausteet, kuten curry ja kumina, aiheuttavat tavallisesti pahanhajuisen hengityksen lisäksi myös hienhajua, sillä niitä nauttiessasi sulattamasi rikkipitoiset kaasut poistuvat ihohuokostesi kautta.
Vaikka ne suurimmaksi osaksi sulautuvatkin kunnolla elimistöön, osa niistä pysyy verenkierrossasi ja vapautuu myöhemmin.
4. Kovetetut öljyt
Kovetetut öljyt ovat niitä, joita käytetään roskaruoan, paistetun ruoan, leivonnaisten yms. valmistamiseen. Ne eivät ainoastaan ole liikalihavuuden suurin syy, vaan ne liittyvät myös hajun syntymiseen.
Näyttää siltä, että tämän tyyppinen rasva vaikeuttaa ruoansulatusta, ja näin ollen sillä on negatiivinen vaikutus muihin suolistossasi sulamassa oleviin ruokiin.
5. Sianliha
Patee, makkara, pekoni ja muut suolatut lihatuotteet voivat lisätä mahalaukun happamuutta ja aiheuttaa ilmavaivoja.
Ne sulavat hitaasti ruoansulatusjärjestelmässä, ja suuresta rasva- ja kemikaalipitoisuudestaan johtuen ne häiritsevät aineenvaihduntasi toimintoja, jotka huolehtivat myrkkyjen poistamisesta elimistöstä.
6. Punainen liha
Punaisessa lihassa olevien proteiinien pilkkominen on elimistölle vaikeampaa, ja koska ne tästä syystä voivat viipyä suolistossa useita päiviä, ne alkavat suuremmalla todennäköisyydellä käymään ja aiheuttavat pahaa hajua.
Ihmisillä, jotka syövät vain vähän punaista lihaa on vähemmän voimakas hienhaju kuin niillä, jotka syövät sitä säännöllisesti. Lisäksi punaisen lihan vähentäminen ruokavaliosta auttaa ehkäisemään kaasunmuodostusta, vatsan tulehdusta ja ummetusta.
7. Parsa
Vaikka parsa onkin erittäin terveellinen ruoka-aine, se voi saada virtsaan vahvan ja happaman hajun luonnollisen pilkkoutumisensa seurauksena. Tämä tapahtuu kuitenkin vain sellaisilla ihmisillä, joilla on tietty geeni näiden hajujen synnyttämiseen ja niiden haistamiseen.
8. Alkoholi
Runsaasti alkoholia juovilla ihmisillä on epämiellyttävämpi haju ihossa ja hengityksessä. Elimistö käsittelee alkoholia kuin myrkkyä, joten maksa vastaa sen polttamisesta.
Melkein 90 % alkoholista muuttuu etikkahapoksi, myrkyttömäksi aineeksi, joka poistuu elimistöstä yhdessä muiden ylimääräisten nesteiden ja suolojen kanssa. Loppu, joka jää verenkiertoon, poistuu keuhkojen kautta normaalissa uloshengityksessä tai ihohuokosten kautta hikenä.
Suosittelemme lukemaan: Alkoholin liikakäyttö – mitä aivoille voi tapahtua?
9. Sipuli
Bakteerit pilkkovat sipuleiden sisältämiä rikkipitoisia aminohappoja, mikä synnyttää haisevia, haihtuvia yhdisteitä, kuten rikkivetyä, metyylimerkaptaania ja dimetyylisulfidia.
Nämä rikkiyhdisteet imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat suuhun, vatsalaukkuun, suolistoon ja maksaan. Ne kulkeutuvat myös keuhkoihin, jossa ne voivat saada aikaan voimakkaan hajun uloshengittäessä, jos niitä kertyy suuria määriä.
Jos kehosi haisee hyvästä hygieniasta ja terveydestä huolimatta, on todennäköistä, että syy löytyy joistakin syömistäsi ruoka-aineista.
Kokeile vähentää niitä!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Yaegaki K, Coil JM. Examination, classification and treatment of halitosis; clinical perspectives. J Can Dent Assoc 2000; 66: 257-61.
- A. Allevato Miguel. Mal olor corporal. (2006) atdermae.com/pdfs/atd_29_01_06.pdf
- Biblioteca Nacional de Medicina de los EE.UU. Hiperdidrosis. medlineplus.gov/spanish/ency/article/007259.htm
- The Ohio State University. 5 foods and drinks that affect body odor. (2019). recuperado el 1 de septiembre de 2020. https://wexnermedical.osu.edu/blog/5-foods-and-drinks-that-affect-body-odor#:~:text=Our%20bodies%20metabolize%20alcohol%20into,also%20gets%20secreted%20into%20sweat.
- Jan Havlicek, Pavlina Lenochova, The Effect of Meat Consumption on Body Odor Attractiveness, Chemical Senses, Volume 31, Issue 8, October 2006, Pages 747–752, https://doi.org/10.1093/chemse/bjl017
- Clínica Mayo. Sudoración y olor corporal. (2020). Recuperado el 1 de septiembre de 2020. https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/sweating-and-body-odor/diagnosis-treatment/drc-20353898
- Morales-González, J. A., Madrigal-Bujaidar, E., Sánchez-Gutiérrez, M., Izquierdo-Vega, J. A., Valadez-Vega, M., Álvarez-González, I., Morales-González, Á., & Madrigal-Santillán, E. (2019). Garlic (Allium sativum L.): A Brief Review of Its Antigenotoxic Effects. Foods (Basel, Switzerland), 8(8), 343. https://doi.org/10.3390/foods8080343
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.