6 merkkiä korkeasta kortisolitasosta
Hydrokortisoni eli kortisoli on lisämunuaisten tuottama hormoni. Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa terveyteen, sillä kortisoli nostaa verensokeria ja voi myös vähentää luiden muodostumista sekä aiheuttaa sairauksia, kuten liikalihavuutta.
Korkea kortisolitaso tunnetaan nimellä hyperkortisolismi tai Cushingin oireyhtymä. Tämä sairaus johtaa rasvan kertymiseen, korkeaan verenpaineeseen ja suureen kehon stressiin.
Seuraavat merkit auttavat tunnistamaan, onko elimistössä liikaa kortisolia:
1. Äkillinen painonnousu
Painonnousu on yksi ensimmäisistä korkean kortisolitason merkeistä. Lihominen on erityisen huomattavaa ylävartalossa, sillä rasva alkaa kerääntyä mm. hartioihin, rintaan ja selkään.
Oudointa tässä on se, että henkilön käsivarret ja jalat pysyvät siitäkin huolimatta hoikkina.
2. Iho-oireet
Kortisolin liikatuotanto vaikuttaa myös ihoon. Se voi aiheuttaa seuraavaa:
- Aknea
- Violetteja viiruja rintoihin, vatsaan ja reisiin
- Mustelmia
- Lisääntynyttä karvoitusta kasvoissa ja muualla kehossa
3. Luiden ja lihasten oireet
Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa myös lihaksiin ja luihin. Luusto heikkenee, mikä johtaa kohonneeseen murtumariskiin, erityisesti kylkiluissa ja selkärangassa.
4. Immuunijärjestelmän ongelmat
Ihmiselimistön immuunijärjestelmää säätelevä kateenkorva kärsii myös korkean kortisolin vaikutuksesta.
Korkea kortisoli voi aiheuttaa solujen kuoleman ja saada immuunijärjestelmän hyökkäämään elimistön omia kudoksia vastaan viruksen sijaan.
- Immuunijärjestelmän ongelmien yleisimmät oireet ovat astma ja allergiat.
- Ongelma voi kuitenkin pahentua: se voi aiheuttaa punahukkaa, Crohnin tautia tai fibromyalgiaa.
5. Masennus ja mielialanvaihtelut
Ahdistus on yksi tavallisimmista oireista, joka ilmenee silloin kun joku on kovan stressin alaisena. Tähän liittyy jatkuvia ja äkillisiä mielialanvaihteluita pitkin päivää, ja joissakin tapauksissa voi olla nähtävissä merkkejä vakavasta masennuksesta.
Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeat kortisolitasot vähentävät verenkiertoa ja aivojen glukoosivaroja. Tämä häiritsee aivosolujen kykyä imeä glukoosia ja voi aiheuttaa joidenkin solujen kuoleman.
6. Väsymys ja unettomuus
Kortisolin antama energia voi olla haitallista elimistölle. Tällöin elimistö on liian aktiivinen päivällä, kun taas yöllä liialliset hormonit eivät anna henkilön levätä, ja hänellä on vaikeuksia nukahtaa.
- Normaalissa olosuhteissa kehon kortisolitasot kohoavat noin kello kahdeksalta aamulla antaakseen energiaa.
- Mutta kortisolin liikatuotannossa tilanne on päinvastainen: hormoni on aktiivinen yöaikaan ja aamuisin kulunut loppuun.
Kuinka alentaa kortisolitasoja elimistössä?
Seuraavaksi esittelemme joitakin vinkkejä kortisolitasojen alentamiseksi elimistössä, jotta voit elää terveempää elämää.
Sano hyvästit kahville
Kofeiinilla on taipumusta nostaa kortisolitasoja veressä vähintään 30 % tunnin sisällä. Joissakin tapauksissa vaikutus voi kestää 18 tuntia.
Jos tarkoituksenasi on vähentää hajottavaa aineenvaihduntaa (kataboliaa) ja lisätä rakennusaineenvaihduntaa (anaboliaa), älä juo enää kahvia.
Pyri nukkumaan enemmän
Paranna unisykliäsi juomalla haudukkeita, kuten kamomilla- tai valeriaanateetä, ennen nukkumaanmenoa. Tämä nopeuttaa nukahtamista ja pidentää unen kestoa.
Kortisolitasojen alenemisen lisäksi näytät nuoremmalta ja terveemmältä sekä minimoit kuluvien vuosien jättämät vaikutukset.
Harrasta liikuntaa
Säännöllisen liikuntarutiinin tunnetut hyödyt, jotka saavutetaan lihasmassan sekä serotoniini- ja dopamiinituotannon lisääntymisen kautta, alentavat riskiä saada ahdistusta tai masennusta.
Tämän lisäksi liikunnan avulla poltat enemmän tuota ylimääräistä energiaa, estäen sitä kerääntymästä elimistöön ja ehkäisten kortisolitasojen villiintymistä.
Pidä verensokeri tasaisena
Syö täysipainoisia aterioita, jotka koostuvat hiilihydraateista, proteiinista ja kuidusta, pitääksesi verensokerin hallinnassa.
On myös suositeltavaa syödä ravintolisiä, kuten B-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kromia, sinkkiä, C-vitamiinia ja alfalipoiinihappoa.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Abraham, S. B., Rubino, D., Sinaii, N., Ramsey, S., & Nieman, L. K. (2013). Cortisol, obesity, and the metabolic syndrome: A cross-sectional study of obese subjects and review of the literature. Obesity. https://doi.org/10.1002/oby.20083
- Alava, L. A. R., Cantos, I. D. B., MacÃas, E. I. P., & Pico, U. C. D. (2018). El estrés y su impacto en la salud mental de los docentes universitarios. Revista Caribeña de Ciencias Sociales, 3.
- Brown, E. S., Varghese, F. P., & McEwen, B. S. (2004). Association of depression with medical illness: Does cortisol play a role? Biological Psychiatry. https://doi.org/10.1016/S0006-3223(03)00473-6
- Björntorp, P., & Rosmond, R. (2000). Obesity and cortisol. In Nutrition. https://doi.org/10.1016/S0899-9007(00)00422-6
- Cortés Romero, Celso Enrique, Escobar Noriega, Alejandra, Cebada Ruiz, Jorge, Soto Rodríguez, Guadalupe, Bilbao Reboredo, Tania, & Vélez Pliego, Marcela. (2018). Estrés y cortisol: implicaciones en la ingesta de alimento. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas, 37(3), 1-15. Recuperado en 02 de enero de 2022, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-03002018000300013&lng=es&tlng=es.
- Polo Llerena, L., Martínez Aguilar, L. M., Bermúdez Daza, A. M., & Villamizar De La Hoz, E. (2021). Papel del ritmo circadiano en el infarto agudo de miocardio. Biociencias, 87-104.