5 tapaa selvittää kärsitkö iskiaksesta
Jotkut terveysongelmat voidaan diagnosoida helposti. Toisiin ongelmiin, kuten iskiakseen, liittyy kuitenkin oireita, jotka saatetaan toisinaan sekoittaa muihin sairauksiin. Jatka lukemista saadaksesi tietää, saattaisitko kärsiä iskiaksesta.
Mistä tiedät kärsiväsi iskiaksesta?
Sinulla saattaa olla jalkakipua väsymyksen takia. Ei kuitenkaan tulisi jättää huomiotta sitä tosiasiaa, että kyseessä saattaa myös olla iskiaksen oire, sillä vain tietämällä mistä on kyse voit päihittää kyseisen terveysongelman.
Jos jalkasi takaosassa tuntuu kipua, huolestu siitä. Se saattaa vaikuttaa pelkältä krampilta, mutta ei välttämättä ole sitä, erityisesti jos sinulla on muitakin oireita, kuten jalkaterään ulottuvaa puutuneisuutta tai kihelmöintiä. Lisäksi sinun tulisi huolestua, jos jalkakipusi pahenee yskiessäsi tai aivastaessasi.
Ensimmäinen asia, joka sinun tulee tietää on se, että iskias ei ole sairaus vaan terveysongelma. Sitä ei myöskään voida todeta helposti, ellei kipusi ole 80-prosenttisesti yhdessä jalassasi ja selässäsi.
Mutta mistä voit tietää, että sinulla on iskias?
1. Sinulla on heikot polvet
Kärsiessäsi tästä terveysongelmasta yhdessä polvessasi tuntuu kipua, joka ulottuu koko jalkaan. Jos tämä tapahtuu molemmissa jaloissa, se vaatii välitöntä hoitoa.
Jos kärsit jälkimmäisestä oireesta, sinulle on ehkä tehtävä hätäleikkaus. On kuitenkin paljon tavallisempaa tuntea kipua vain yhdessä jalassa. Kipu johtuu iskiashermon puristumisesta.
Kyseinen hermo alkaa selkärangasta ja päättyy jalkaterään. Hermon ollessa puristuksissa kärsit iskiaksesta. Ongelmat johtuvat iskiashermon toiminnan muutoksista. Tässä vaiheessa alat kokea erilaisia epämiellyttäviä tuntemuksia: kipua, lihasheikkoutta ja kihelmöintiä.
Pelkkä kipu on hyvin tavallista. Huolestuttavaa on se, jos kipuun liittyy heikkoutta polvessa tai jalassa.
Kun lääkärit näkevät tämän ongelman esiintyvän vain toisessa jalassa, he tietävät sen olevan merkki jostakin terveysongelmasta. Sen tulisi siis olla varoitusmerkkinä myös sinulle.
2. Et pysty enää juoksemaan
On hankalaa tietää, onko urheilijan jalassaan kokema kipu merkki juuri iskiaksesta. Tämä johtuu siitä, että iskiaksen ja piriformis-syndrooman oireet ovat melkein samat. Näistä jälkimmäinen on kuitenkin paljon tavallisempi.
Jalkaan ulottuva kihelmöinti, kipu ja puutuminen ovat merkkejä molemmista terveysongelmista. Sinulla saattaa näistä oireista kärsiessäsi olla myös jokin toinen sairaus. Siksi sinun tulisi mennä heti lääkäriin, jos koet joitakin edellä mainituista oireista.
Elimistösi antamien varoitusmerkkien huomiotta jättäminen voi pahentaa tilannetta.
Vaikka me kaikki uskommekin urheilijoiden olevan terveitä, älä ikinä jätä huomioimatta mitään kipua tai epämukavuutta, vaikka kuuluisitkin tähän ihmisryhmään. On parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä kaikkein vähäpätöisimmätkin jutut, kuin joutua keskeyttämään lempilajiensa harrastaminen.
3. Kärsit kivuista
Olemme jo maininneet, että kipu on hyvin tavallinen oire monissa terveysongelmissa, vaikka se onkin myös erittäin merkittävä iskiaksen oire. Mennessäsi lääkäriin sinun tulisi ilmaista selkeästi ja tarkasti, minkä tyyppistä kipua tunnet. Ei riitä vain sanoa, että kärsii kivusta.
Tämä johtuu siitä, että lääkärit voivat hoitaa kipua monella eri tavalla ja eri terveysongelmissa, jotka eivät välttämättä ole iskiasta.
Lääkäri Jacob Teitelbaum (esimerkiksi teoksen “Real Cause, Real Cure: The 9 Root Causes of the Most Common Health Problems and How to Solve Them!” kirjoittaja) esittelee muutamia tärkeimpiä tekniikoita, joiden avulla voit selvittää, kärsitkö iskiaksesta:
- Käytä peukaloa sormiesi tukemiseen ja paina sormillasi alaselän lihaksia, kuten yllä olevassa kuvassa.
- Yritä löytää selästäsi ne pisteet, jotka aiheuttavat kipua.
- Jos kipu aiheuttaa painellessa lievän “kipuaallon” joka kulkee alas varpaisiisi asti, kärsit hyvin todennäköisesti iskiaksesta.
4. Jos läpäiset tämän testin
Tämä testi kertoo, kärsitkö iskiaksesta. Sinun täytyy käydä makuulle ja ojentaa varpaasi.
Seuraavaksi sinun tulisi toisen henkilön avustuksella nostaa yksi jalkasi ilmaan ja koukistaa sitä 30 ja 70 asteen kulmien välillä. Sinua avustavan henkilön täytyisi nostaa jalkasi ilmaan ja tarkistaa, teetkö testin oikein.
Jos tämän harjoituksen tehtyäsi tunnet kipua koko jalassasi sekä polvesi takana, ja tämä kipu ulottuu varpaisiisi asti, sinulla on iskias.
Suosittelemme, että käyt fysioterapeutin tai lääkärin luona tekemässä tämän testin. Pidä mielessä, että liikkeiden tekeminen väärin tai riuhtoen voi pahentaa oireita.
5. Kehossasi tapahtuu muutakin
Selkä-, polvi- ja jalkakivun lisäksi iskiaksen yksi oire voi olla muutokset kehossasi. Ehkäpä esimerkiksi suolesi tai rakkosi hallinta on vaikeutunut. Lääkärien mukaan tämä voi olla merkki siitä, että sinut on leikattava nopeasti.
Alan Hilibrand, American Academy of Orthopedic Surgeons (AAOS) -yhdistyksen edustaja toteaa, että tämä on kuitenkin epätavallista.
Jos tunnet että selkärankasi painaa liiaksi hermoa, mikä saattaa vaikuttaa rakkoosi ja suolistoosi, kysy neuvoa lääkäriltä, sillä tämä vaurio voi muuten muuttua pysyväksi.
Hyvä uutinen: iskias häviää
Hyvä uutinen on se, että iskias häviää 80 %:ssa tapauksia. Vieläkään ei kuitenkaan tiedetä johtuuko paraneminen siitä, että selkärangan välilevy on liikkunut takaisin paikalleen vai siitä, että iskiashermo ei ole enää puristuksissa.
Voit iskiaksesta kärsiessäsi minimoida epämukavuuden ottamalla tulehdusta lievittäviä lääkkeitä. Sinun tulisi myös suorittaa lääkärin määräämä fysioterapiajakso.
Valitettavasti on kuitenkin niin, että vaikka iskias onkin yleensä väliaikainen vaiva, oireet kestävät luultavasti pidempään kuin kolme kuukautta.
Joka tapauksessa on tärkeää käydä lääkärissä ja noudattaa siellä annettuja ohjeita, vaikka kipu katoaisikin väliaikaisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ropper, A. H., & Zafonte, R. D. (2015). Sciatica. New England Journal of Medicine. https://doi.org/10.1056/NEJMra1410151
- Wagner, C. J. (1949). Low back pain and sciatica. The American Journal of Surgery. https://doi.org/10.1016/0002-9610(49)90329-3
- Koes, B. W., Van Tulder, M. W., & Peul, W. C. (2007). Diagnosis and treatment of sciatica. British Medical Journal. https://doi.org/10.1136/bmj.39223.428495.BE
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.