Voiko lauriinihappoa käyttää aknen hoitoon?

Lauriinihappoa voidaan käyttää aknen hoitoon. Lue ja opi lisää tästä kookoksessa olevasta yhdisteestä.
Voiko lauriinihappoa käyttää aknen hoitoon?

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Kookosöljyn erilaiset käyttömahdollisuudet ja sovellukset tunnetaan hyvin. Sitä käytetään niin ruoanlaitossa kuin kosmetiikassa. Mutta kaikki eivät tiedä, että yhtä sen tärkeimmistä vaikuttavista ainesosista, lauriinihappoa, käytetään myös aknen hoitoon.

Sen lisäksi, että kookosöljy kosteuttaa ihoa tehokkaasti ja ravitsee hiuksia, se voi auttaa hoitamaan myös tiettyjä ihosairauksia. Mutta kookosöljy ei ole ainoa tämän rasvahapon lähde, sillä tätä ainesosaa voi saada myös palmuöljystä ja tavallisesta lehmänmaidosta.

Mitä on lauriinihappo ja mistä sitä saadaan?

Tunnetaan myös nimellä dodekaanihappo (sen kemiallisen kaavan hiilen lukumäärän vuoksi), mutta yleisemmin lauriinihappona, tämä on keskipitkä tyydyttynyt rasvahappo. Se on luonnollista alkuperää ja sitä esiintyy ihmiskehon kudoksissa kiinteässä ja liukenemattomassa muodossa.

Sitä löytyy myös monista tyydyttyneitä rasvoja sisältävistä elintarvikkeista, sekä eläin- että kasviperäisistä tuotteista. Yleisimpiä lähteitä ovat seuraavat:

  • Kookosöljy: Tämä on yksi rikkaimmista öljyistä, jonka lauriinihappopitoisuus on arviolta 40 %.
  • Palmunydinöljy: Uutettu Elaeis guineensis -palmun ytimestä. Sen osuus on paljon suurempi, lähes 80 prosenttia.
  • Lehmän- tai vuohenmaito: Sisältää noin 0,25 grammaa lauriinihappoa yhtä kupillista kohden; 3 % maidon kokonaisrasvasta on lauriinihappoa.

Lauriinihapon käyttötarkoitukset ja hyödyt

Kookosöljyllä on laaja valikoima käyttötarkoituksia kulinaarisista kosmeettisiin sovelluksiin. Lauriinihapolla puolestaan ​​katsotaan olevan useita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä tehokkaan lääkkeen sairauksien hoidossa. Katsotaanpa tätä hieman tarkemmin.

Lauriinihappoa voi käyttää aknen hoitoon.
Kosmetiikkateollisuudessa kookosöljy on kasvavassa määrin kysytty tuote osittain lauriinihappopitoisuutensa vuoksi.

Elintarvikkeiden säilöntä

Stabiiluutensa ja veteen liukenemattomuutensa vuoksi tätä tyydyttynyttä rasvaa lisätään elintarvikkeisiin, mikä auttaa niitä säilyttämään pidempään. Jalostettuna se kuitenkin menettää osan ominaisuuksistaan.

Kosmeettiset käyttötarkoitukset

Tällä hapolla sanotaan olevan kosteuttavia ominaisuuksia, joten sitä käytetään torjumaan ihon kuivumista, parantamaan ihon lipidiesteen toimintaa ja torjumaan kseroosia.

Se on myös yleinen ainesosa voiteessa ja muissa ikääntymistä estävissä tuotteissa. Sitä käytetään vähentämään tai minimoimaan ajan kulumisen jättämiä jälkiä. Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan pelkkä neitsytkookosöljyn lisääminen ihovoiteeseen parantaa ihon kosteustasapainoa ja joustavuutta.

Ihosairauksien hoito

Kookosöljyä käytetään myös psoriaasin kaltaisten sairauksien hoitoon sen kosteuttavien ja tulehdusta ehkäisevien ominaisuuksien ansiosta. Tässä mielessä se auttaa hallitsemaan tämän patologian aiheuttamia oireita.

Antimikrobinen aktiivisuus

Erilaisten tieteellisten tutkimusten mukaan lauriinihappo on osoittanut kykynsä estää patogeenisten organismien kehittymistä. Siksi se voi auttaa erilaisten infektioiden, mukaan lukien vilustumisen ja flunssan hoidossa sekä ehkäisyssä.

Nieltynä se muuttuu monolauriiniksiseksi yhdisteeksi, jolla on laajakirjoinen antimikrobinen vaikutus. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että lauriinihapolla on kyky estää patogeenisten organismien, kuten Staphylococcus aureuksen, kehittymistä laboratorio-olosuhteissa.

Muita hyötyjä

Tämän rasvahapon käyttöön on yhdistetty muita etuja. Tutkimusten mukaan polynesialaiset, joiden tärkein kalorilähde on kookospähkinä, elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin monet länsimaalaiset ihmiset. Heillä ei juurikaan esiinny liikalihavuutta tai diabetesta.

On myös ehdotettu, että se voi auttaa painonpudotuksessa. Se voi myös olla suojaava tekijä Alzheimerin tautia vastaan. Monet sen sovelluksista ovat kuitenkin edelleen tutkittavana.

Miten lauriinihappoa käytetään aknen hoitoon?

Useat tekijät vaikuttavat aknen esiintymiseen tai kehittymiseen. Näitä ovat liiallinen talintuotanto, talin ja kuolleiden solujen tukkimat ihohuokoset, bakteerit (Cutibacterium acnes) ja ihon krooninen tulehdustila.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut antibakteeriset ja tulehdusta ehkäisevät ominaisuudet, lauriinihappoa voitaisiin käyttää aknen tehokkaaseen hoitoon. Tämän vahvistavat useiden tutkimusten tulokset.

Esimerkiksi vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tämä rasvahappo vähentää sekä tulehdusta että iholla olevien bakteerien määrää. Myös muut vuonna 2016 tehdyt tutkimukset vahvistivat nämä ominaisuudet.

Sitä ei kuitenkaan pidä käyttää suoraan iholle. On suositeltavaa ostaa ja käyttää tätä yhdistettä sisältävää tuotetta. Ihon kosteusongelmien tai psoriaasin tapauksessa riskit ovat pienemmät, joten lauriinihappoa voidaan käyttää vapaammin.

Turvallisuuden lisäämiseksi kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen. Tämä ihon terveydenhuollon ammattilainen voi määrittää sopivan annoksen jokaiselle potilaalle.

Kaikille sopivaa annosta ei ole olemassa.

Voit myös sisällyttää ruokavalioosi ainesosia, kuten kookosöljyä. Tällä tavalla voit hyödyntää lauriinihapon edut paitsi aknen myös normaalin ihon hoidossa. Tietysti tämä riippuu myös henkilön iästä ja elämäntavasta.

Aknea ei voida hoitaa vain yhdellä aineella. Lääkärin konsultaatio määrittää tehokkaimman lähestymistavan aknen nujertamiseen.

Mahdolliset sivuvaikutukset ja vasta-aiheet

Ensinnäkin on huomioitava, että lauriinihappo on aine, joka ärsyttää, joten sitä ei pidä nauttia sellaisenaan. Voit nauttia sitä kookosöljyn muodossa tai tuoreissa kookospähkinöissä.

Sen mahdollisista sivuvaikutuksista ei ole juurikaan tietoa. On suositeltavaa tehdä allergiatesti ennen lauriinihapon käyttöä. Jos reaktioita ei tapahdu, sitä voidaan käyttää kohtuudella.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on puolestaan ​​myöntänyt monolauriinille yleisesti turvallisen yhdisteen statuksen, vaikkakaan ei ole määritelty annostusohjeita.

Henkilöt, joilla on herkkä iho, tulee käyttää lauriinihappoa varauksella. Samoin lauriinihapolle, kookos- tai palmuöljylle tai jollekin sen aineosalle allergisten ei tulisi käyttää sitä.

Lopuksi on syytä muistaa, että kookosöljyllä on joitain vasta-aiheita. Tältä osin sen käyttöä ei suositella ihmisille, joilla on korkea kolesteroli, verenpainetauti tai niille, jotka ovat alttiita ruoansulatushäiriöille

Ota yhteyttä lääkäriisi

Kaikista puoltavista tutkimuksista huolimatta ei osata sanoa, toimiiko lauriinihappo yksinään vai ovatko nämä hyödyt seurausta kaikkien muiden läsnä olevien komponenttien yhteisvaikutuksesta.

Jos pidät hyvänä vaihtoehtona sisällyttää kookos- tai palmuöljyä ruokavalioosi, muista ottaa huomioon syömäsi rasvan kokonaismäärä. Ja käytitpä sitä sitten ruoassa tai iho-ongelmien paikallishoitoon, sinun tulisi ensin neuvotella asiasta ihotautilääkärin kanssa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Dayrit F. The properties of lauric acid and their significance in coconut oil. J Am Oil Chem Soc. 2015; 92: 1–15. https://doi.org/10.1007/s11746-014-2562-7.
  • De Roos N, Schouten E, Katan M. Consumption of a solid fat rich in lauric acid results in a more favorable serum lipid profile in healthy men and women than consumption of a solid fat rich in trans-fatty acids. J Nutr. 2001; 131(2): 242-5.
  • Kabara J, Swieczkowski D, Conley A, Truant J. Fatty acids and derivatives as antimicrobial agents. Antimicrob Agents Chemother. 1972; 2(1): 23-8.
  • Noora N, Aziza A, Sarmidia M, Aziz R. The Effect of Virgin Coconut Oil Loaded Solid Lipid Particles (VCO-SLPs) on Skin Hydration and Skin Elasticity. Jurnal Teknologi. 2013; 62(1): 39-43.
  • Office of Food Additive Safety (HFS-CFSAN). Notification for mixture of monoaylglycerides. FDA, 2016. URL: https://www.fda.gov/media/99218/download.
  • Prior I, Davidson F, Salmond C, Czochanska. Cholesterol, coconuts, and diet on Polynesian atolls: a natural experiment: the Pukapuka and Tokelau Island studies. The American Journal of Clinical Nutrition. 1981; 34(8): 1552–1561.
  • Ruzin A, Novick RP. Equivalence of lauric acid and glycerol monolaurate as inhibitors of signal transduction in Staphylococcus aureus. J Bacteriol. 2000; 182(9): 2668-71.
  • Nakatsuji T, Kao M, Fang J, et al. Antimicrobial Property of Lauric Acid Against Propionibacterium Acnes: Its Therapeutic Potential for Inflammatory Acne Vulgaris. JID. 2009; 129(10): 2480-2488.
  • Thi-Quynh-Mai T, Hsieh M, Chang K, et al. Bactericidal Effect of Lauric Acid-Loaded PCL-PEG-PCL Nano-Sized Micelles on Skin Commensal Propionibacterium acnes. Polymers. 2016; 8(9). https://doi.org/10.3390/polym8090321.
  • Weber TM Kausch M, Rippke F, Schoelermann A, Filbry A. Treatment of xerosis with a topical formulation containing glyceryl glucoside, natural moisturizing factors, and ceramide. J Clin Aesthet Dermatol. 2012; 5(8): 29-39.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.