Logo image
Logo image

Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla: varoitusmerkit ja oireet

3 minuuttia
Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla on vakava sairaus, joka voi hoitamatta olla hengenvaarallinen. Koska erityisesti pienet lapset eivät tiedosta olevansa sairaita, aikuisten on opittava tunnistamaan sen oireet.
Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla: varoitusmerkit ja oireet
Kirjoittanut Edith Sánchez
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla on vakava sairaus, joka voi joissakin tapauksissa johtaa kuolemaan. Se on kiireellistä hoitoa vaativa tilanne, jossa aika ratkaisee. Tästä syystä on erittäin tärkeää tuntea verenmyrkytyksestä kertovat varoitusmerkit.

Henkilöt, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, ovat suurimmassa vaarassa. Tämä vakava tila ilmenee useammin ikääntyneillä, kroonisista sairauksista kärsivillä ja niillä, jotka ovat saaneet merkittävän ruumiinvamman.

Mikä on verenmyrkytys?

Verenmyrkytystä kutsutaan myös lyhenteellä SIRS (systemic inflammatory response syndrome eli elimistön yleistynyt tulehdusreaktio). Se ilmenee elimistön reagoidessa suhteettomasti infektioon. Vaikka kuka tahansa voi saada verenmyrkytyksen, vauvoilla ja pienillä lapsilla siihen liittyy omat erityispiirteensä.

Ensinnäkin siinä vapautuu tavallisesti kemikaaleja verenkiertoon infektion torjumiseksi, mistä seuraa koko elimistön tulehdustila. Tämän seurauksena ilmenee kudos- ja elinvaurioita, mikä voi puolestaan johtaa monielinhäiriöön.

Tämä immuunijärjestelmän epänormaali reaktio vaikuttaa moniin eri toimintoihin: sydämeen ja verisuoniin, hermosoluihin, hormoneihin, aineenvaihduntaan, veren hyytymiseen ja energiantuottoon. Kaikkein äärimmäisimmissä tapauksissa se johtaa kuolemaan.

Some figure
Verenmyrkytys on erittäin vakava tila, joka vaatii välitöntä hoitoa kohtalokkaiden seurauksien välttämiseksi.

Lue lisää täältä: Maailman aivokalvontulehduspäivä – sairaus, johon löytyy rokote

Luokittelu ja ilmenemistavat

Verenmyrkytys luokitellaan sen mukaan, kuinka vakava se on, kuinka moneen elimeen se on vaikuttanut ja kuinka elimistö reagoi lääkärin määräämiin lääkkeisiin. Verenmyrkytyksiä on seuraavanlaisia:

  • Yksinkertainen verenmyrkytys. Sairaus ei ole vaurioittanut yhtään elintä.
  • Vakava verenmyrkytys. Kun vähintään yksi elin on pettämässä tai potilaalla on merkittäviä verenpaineen romahduksia, jotka voidaan korjata lääkkeillä.
  • Septinen sokki. Verenpaineessa on tapahtunut merkittävä romahdus, joka tulee hoitaa välittömästi tähän tarkoitetuilla lääkkeillä.

Vauvojen ja lasten verenmyrkytys luokitellaan kahteen päätyyppiin:

  • Vastasyntyneen verenmyrkytys. Vaikuttaa vauvaan pian syntymän jälkeen, viimeistään 90 päivää syntymästä. Jos se puhkeaa heti ensimmäisinä päivinä, kyseessä on varhainen verenmyrkytys.
  • Vanhempien lasten verenmyrkytys. Ilmenee yli kolmekuukautisilla lapsilla.

Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla: varoitusmerkit

Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla on vakava tila, joka voidaan hoitaa. Tärkeintä on hakeutua sairaalaan mahdollisimman pian – verenmyrkytyksen varhainen havaitseminen on usein elämän ja kuoleman kysymys.

Useimmiten verenmyrkytystä edeltää infektio, joka voi olla paikantunut virtsateihin, ihoon, luihin tai keuhkoihin. Tässä on hyvä huomauttaa, että ennenaikaisesti syntyneet ja alipainoiset vauvat saavat suuremmalla todennäköisyydellä verenmyrkytyksen. Ikä on riskitekijä.

Pääasialliset oireet ovat seuraavat:

  • Kuume tai epänormaalin alhainen ruumiinlämpö
  • Nopea sydämensyke
  • Tiheytynyt hengitys
  • Kylmät kädet ja jalat
  • Nihkeä iho
  • Yleinen sekavuus, huimaus ja hämmennys
  • Hengenahdistus
  • Pahoinvointi ja oksentelu

Samoin tulee kiinnittää huomiota tiettyihin varoitusmerkkeihin, joista kaikki antavat viitteitä vakavasta tilasta, johon tarvitaan mahdollisimman pikaista hoitoa.

Jos useampi kuin yksi näistä merkeistä ja oireista ilmenee yhtä aikaa, sairaalaan tulisi lähteä välittömästi. Kun lapsi on heikko, huonovointinen tai näyttää sairaalta, myös tässä tilanteessa diagnoosi ja hoitoa tulee saada nopeammin.

Yksi vakavasta tilanteesta kertova merkki on se, että vauvan vaippa pysyy kuivana yli 12 tuntia, sillä se kertoo kuivumisesta ja elimistön ponnisteluista pidättää nestettä sisällään. Tämä on yhteydessä verenpaineen romahtamiseen ja vähentyneeseen munuaisten verenkiertoon.

Some figure
Oireet edellyttävät kiireellistä sairaalahoitoa. Ajoissa saatu apu pienentää verenmyrkytykseen liittyvää riskiä.

Kannattaa lukea myös: Munuaispaiseet: oireet, riskitekijät ja hoito

Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla: ehkäisy

Verenmyrkytystä voi ehkäistä kahdella tavalla vauvoilla ja lapsilla:

  • Primaarinen. Immunisaatio rokotteita antamalla.
  • Sekundaarinen. Pitkäaikainen antimikrobiprofylaksi sekä antibioottien, viruslääkkeiden ja sienilääkkeiden anto, erityisesti heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla.

Maailman terveysjärjestö (WHO) on julkaissut joukon suosituksia auttaakseen perheitä ehkäisemään verenmyrkytystä, erityisesti vauvoilla ja lapsilla. On hyvä mainita, että tämä sairaus vaikuttaa kolmeen miljoonaan vastasyntyneeseen ja 1,2 miljoonaan vanhempaan lapseen joka vuosi.

Tärkeimmät ehkäisykeinot ovat seuraavat:

  • Hyvät hygieniatottumukset
  • Puhtaan juomaveden käyttö
  • Ruoan turvallinen valmistus
  • Pakollisen rokotteiden ottaminen oikeassa aikataulussa
  • Asianmukaiset sanitaatiopalvelut

Terveydenhuoltohenkilökuntaa WHO muistuttaa pitämään mielessä viisi sellaista hetkeä, jotka vaativat erityisen hyvää käsihygieniaa. Heidän tulisi pitää myös työympäristö puhtaana, pyytää ajoittain infektionhallintavälineitä ja soveltaa infektioiden ehkäisyprotokollaa aina kun potilasta hoidetaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Alejandro, B. C., Ronald, P. M., & Glenn, H. P. (2011). Manejo del paciente en shock séptico. Revista Médica Clínica Las Condes, 22(3), 293-301.
  • Coronell, W., Pérez, C., Guerrero, C., & Bustamante, H. (2009). Sepsis neonatal. Revista de enfermedades infecciosas en pediatría, 22(90), 57-68.
  • Baique-Sánchez, P. M. (2017, July). Sepsis en pediatría: nuevos conceptos. In Anales de la Facultad de Medicina (Vol. 78, No. 3, pp. 333-342). UNMSM. Facultad de Medicina.
  • Zea-Vera, Alonso, Christie G. Turin, and Theresa J. Ochoa. “Unificar los criterios de sepsis neonatal tardía: propuesta de un algoritmo de vigilancia diagnóstica.” Revista peruana de medicina experimental y salud publica 31 (2014): 358-363.
  • Shimabuku, Roberto, et al. “Etiología y susceptibilidad antimicrobiana de las infecciones neonatales.” Anales de la Facultad de Medicina. Vol. 65. No. 1. UNMSM. Facultad de Medicina, 2004.
  • Rios Valdéz, Claudia Verónica, et al. “Factores de riesgo asociados a sepsis neonatal.” Revista de la Sociedad Boliviana de Pediatría 44.2 (2005): 87-92.
  • Tijerina-Torres, Cinthya Yanet, et al. “Sepsis neonatal intrahospitalaria. Incidencia y factores de riesgo.” Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social 49.6 (2011): 643-648.
  • Tapia, José Luis, et al. “Sepsis neonatal en la era de profilaxis antimicrobiana prenatal.” Revista chilena de infectología 24.2 (2007): 111-116.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.