Mikä on immuunireaktio?

28 lokakuu, 2020
Immuunireaktio on ihmisen immuunijärjestelmän prosessi, jossa keho tunnistaa ulkoiset tekijät ja pitää ne loitolla. Se on monimutkainen mekanismi, josta kerromme tarkemmin tässä artikkelissa.

Immuunireaktio on ihmiskeholle välttämätön mekanismi, jolla suojaamme itseämme terveydelle mahdollisesti haitallisilta ulkoisilta tekijöiltä. Se koostuu eri prosesseista ja soluista. Tässä artikkelissa kerromme siitä kaiken oleellisen.

Mikä immuunireaktio on?

Immuunireaktio on eri ilmiöiden sarja, jonka keho käy läpi tunnistaakseen ja poistaakseen haitallisiksi kokemansa ulkoiset tekijät. Nämä ilmiöt perustuvat tällaisten vieraiden aineiden tunnistamiseen, jotka tunnetaan myös antigeeneinä.

Antigeenejä on yleensä virusten, bakteerien ja sienten pinnoilla. Niitä on myös muissa elottomissa aineissa, kuten kemikaaleissa; myös muut erilaiset materiaalit tai myrkyt voivat toimia antigeeneinä.

Ihmisellä on kaksi erilaista immuunireaktiotyyppiä. Kerromme nyt tarkemmin näistä eri tyypeistä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Ota näitä neljää immuunijärjestelmää tehostavaa vitamiinia

Synnynnäinen immuniteetti

Synnynnäinen immuniteetti ei ole spesifistä. Se on olemassa jo ennen tiettyä antigeeniä ja kuten nimikin jo kertoo, ihmiset syntyvät sen kanssa. Tällainen immuunireaktiotyyppi voidaan jakaa kahteen eri mekanismiin:

  • Esteet voivat olla fyysisiä – kuten iho, joka estää aineiden kulun kehon sisällä – tai kemiallisia. Ihmiskehossa on lukuisia kemiallisia esteitä, kuten esimerkiksi vuotava nenä, kyyneleet, sylki tai valkovuoto. Näillä aineilla on ominaispiirteitä, jotka vaikeuttavat viruksen tai bakteerin selviytymistä. Yksi esimerkki tällaisesta on valkovuodon pH-arvo, jossa monet taudit eivät selviydy.
  • Komplementtijärjestelmästä, tulehdusmekanismista ja fagosyyteistä koostuvat solumekanismit. Kaikkien kolmen mekanismin perustana ovat veressä olevat aineet, jotka kiertävät jatkuvasti verisuonissa. Nämä järjestelmät muuttuvat aktiivisiksi kaikkien kehoon pääsevien vieraiden tekijöiden poistamiseksi.
Immuunireaktio bakteereja ja viruksia vastaan.
Immuunijärjestelmä pystyy tunnistamaan ja taistelemaan bakteereita vastaan.

Spesifinen immuniteetti

Tämä on toinen immuunireaktiotyyppi. Toisin kuin synnynnäinen immuunireaktio, ihmiset eivät synny kehittyneen spesifisen immuniteetin kanssa. Se muodostuu vasta, kun keho joutuu kontaktiin erilaisten antigeenien kanssa. Siitä tulee nopeampi ja tehokkaampi tautien poistamisessa.

Lymfaattinen kudos on vastuussa tällaisesta immuunireaktiotyypistä. Se koostuu elimistä, kuten perna, kateenkorva ja imusuonet. Lymfosyyttien tuotanto tapahtuu tässä kudoksessa. Kyseessä ovat solut, jotka ovat vastuussa tällaisen immuunireaktion suorittamisesta.

Tietyt antigeenien osat, nimeltä epitoopit, tunnistavat hiljattain tunkeutuneet antigeenit. Synnynnäinen immuniteetti aktivoituu nopeammin, kun yksi niistä tunkeutuu sisään kehoon, mutta se on vähemmän tehokas prosessi. Mukautuva immuniteetti on puolestaan hitaampi, mutta paljon tehokkaampi.

Lymfosyytti tunnistaa antigeenin epitoopin. Lymfosyytit ovat vastuussa vasta-aineiden tuottamisesta, jotka ovat puolestaan vastuussa taudin poistamisesta. Tämä lymfosyytti siis aktivoi muita lymfosyytteja, jotka tulevat auttamaan antigeenin poistamisessa. Kyseessä on siis ensisijainen spesifinen immuunireaktio.

Ensisijaisen immuunireaktion lisäksi on olemassa myös muistilymfosyytteja. Nämä muistilymfosyytit saavat aikaan spesifisen immuniteetin, kun ne joutuvat kontaktiin samantyyppisen antigeenin kanssa. Ne aktivoituvat nopeammin haitallisen tekijän poistamiseksi. Tämä tunnetaan toissijaisena immuunireaktiona.

Valkosolut eli leukosyytit saavat aikaan spesifisen immuunireaktion.

Lue myös: Yleisimmät autoimmuunisairaudet

Passiivinen ja aktiivinen immuniteetti

Aktiivinen immuniteetti koostuu siis yllä olevasta kompleksista. Ihmiskeho tekee sen luonnollisesti antigeenin kohdatessaan. Synnynnäinen immuunireaktio aktivoituu ensin, sitten ensisijainen spesifinen immuunireaktio ja lopulta toissijainen immuunireaktio, joka aktivoituu myös peräkkäisten kontaktien yhteydessä.

Samaan aikaan kehossa kiertää jo tiettyjä vasta-aineita, jotka eivät ole olleet kontaktissa antigeenien kanssa. Tällainen passiivinen immuniteetti voi tapahtua vain kahdessa tapauksessa:

  • Vastasyntyneiden vauvojen kohdalla äidin raskauden aikana siirtämien vasta-aineiden välityksellä.
  • Rokotetuilla ihmisillä, koska rokotukset voivat koostua vasta-aineista tai taudin osista, jotka laukaisevat muistilymfosyyttien tuotannon aiheuttamatta kuitenkaan itse sairautta.

Immuunireaktio on puolustusjärjestelmä

Immuniteetti on kehon luonnollinen puolustusjärjestelmä ja sitä voidaan hoitaa ja ylläpitää monella tapaa. Meidän tulee vain huolehtia siitä, että rokotukset ovat kunnossa ja että teemme kaikkemme pitääksemme immuunijärjestelmän hyvässä kunnossa.

  • Brocklehurst P, Brearley S, Haque K, Leslie A, Salt A, Stenson B, et al. The INIS Study. International Neonatal Immunotherapy Study: Non-specific intravenous immunoglobulin therapy for suspected or proven neonatal sepsis: An international, placebo controlled, multicentre randomised trial. BMC Pregnancy Childbirth. 2008 Dec 8;8.
  • Tortora GJ, Derrickson B. Introducción al cuerpo humano. Editorial médica panamericana; 2008.
  • Introducción a la inmunología humana – Leonardo Fainboim, Jorge Geffner – Google Libros [Internet]. [cited 2020 Apr 6]. Available from: https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=V2Bds_6ubMwC&oi=fnd&pg=PA230&dq=sistema+inmune+humano&ots=AQQQS_V5It&sig=4DIw3uOHpDr1OYcfZ_Wo7YJM2jY&redir_esc=y#v=onepage&q=sistema inmune humano&f=false