Vauvan näkökyvyn kehitys
Vauvan näkökyvyn kehittyminen on prosessi, joka etenee isoin harppauksin lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Vaikka jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, totuus on, että me kaikki käymme läpi samat kehityksen vaiheet.
Vauvan näkökyky on hyvin rajoittunut aivan elämän alussa. Itse asiassa näkö on vähiten kehittynyt aisti syntymähetkellä. Vastasyntyneen näöntarkkuus on erittäin alhainen, mutta vain muutamassa viikossa näkökyky kehittyy huimasti.
Lastenlääkäri tarkastaa näkökyvyn kehityksen jokaisella lääkärikäynnillä. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kaikki etenee odotetusti.
Vauvan näön kehittyminen alkaa kohdussa
On tärkeää huomata, että vauvan näkökyvyn kehitys alkaa jo kohdussa. Silmien kautta välittyvä visuaalinen tieto prosessoidaan aivoissa eikä silmässä.
10. raskausviikolla kehittyy ns. vestibulo-okulaarinen refleksi. Tämä mahdollistaa silmien automaattisen reagoinnin, kun pään asento muuttuu. Jos raskaana oleva äiti harjoittaa säännöllistä liikuntaa, hän stimuloi tätä refleksiä sikiössä.
Alhainen syntymäpaino liittyy vauvan näköongelmien riskiin.
Vastasyntyneen näkö
Vastasyntyneen vauvan näkö on edelleen hyvin huono. Verkkokalvon ja aivojen solut eivät ole vielä täysin kehittyneet. Itse asiassa vastasyntyneet vauvat eivät voi nähdä, mutta ajan kuluessa silmän sekä aivojen solut kypsyvät ja näkökyky kehittyy huimin harppauksin.
Tässä vaiheessa silmät eivät voi tarkentaa lähellä oleviin kohteisiin. Myös kaukonäkö on olematon. Silmät ovat usein valoherkät, mutta jo muutaman viikon kuluttua vauva näkee muotoja ja kirkkaita värejä. Näin ollen kehittyy myös lähinäkö, jolloin silmä osaa tarkentaa suoraan edessä oleviin kohteisiin.
Muutaman päivän kuluttua syntymästä vauva katsoo mielummin äidin kuin vieraan ihmisen kasvoja. Siksi on tärkeää, että äiti ja vauva voivat viettää aikaa yhdessä. Uuden äidin ei tulisi muuttaa ulkonäköään liikaa vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana, koska tämä on aikaa, kun hänen pikkuisensa oppii tunnistamaan hänet.
Viikko syntymän jälkeen vauva erottaa keltaisen, punaisen, oranssin ja vihreän värin. Hieman myöhemmin hän voi nähdä sinisen ja violetin eri sävyjä. Lelut, joissa on suuria hahmoja ja kirkkaat värit, stimuloivat vauvan näkökykyä.
2-4 kuukautta
Kahden kuukauden iässä vauvan silmät voivat näyttää hassuilta, ikään kuin hänen silmänsä karsastaisivat. Tämä on normaalia ja korjaantuu itsestään lyhyessä ajassa.
Jos ongelma ei kuitenkaan korjaannu muutamassa viikossa, sinun on otettava yhteyttä lastenlääkäriin. Tässä vaiheessa lapsi pystyy jo seuraamaan katseellaan lähellä olevaa liikkuvaa kohdetta.
Tässä vaiheessa vauvan näkökyvyssä tapahtuu suuria harppauksia. Lapsi yrittää koskettaa käsillään näkemiään esineitä, vaikka ne liikkuisivatkin. Noin 3-4 kuukauden iässä vauvan ei enää tarvitse liikuttaa päätään seuratakseen esinettä katseellaan.
Tässä iässä silmät havaitsevat valoa helpommin, joten on suositeltavaa säätää valojen voimakkuutta hänen nukkuessaan. Näkökyvyn stimuloimiseksi on hyvä vaihtaa pinnasängyn asentoa, jotta lapsi näkee paremmin ympärilleen. Lisäksi äidin tulisi puhua vauvalle, kun hän liikkuu huoneessa.
5-8 kuukautta
Viiden kuukauden iässä vauvan näkökyky on saavuttanut tärkeän kehitysvaiheen. Tässä iässä kehittyy syvyysnäkö, eli kyky havaita kuinka lähellä tai kaukana kohde on. Tässä vaiheessa vauva oppii myös näkemään maailman kolmiulotteisesti.
Koordinaatio silmien ja käsien välillä on parantunut huomattavasti. Vauva paikantaa ja koskettaa esineitä nopeammin.
Nyt vauva pystyy tunnistamaan vanhempansa, vaikka he olisivat toisella puolella huonetta. Vauva muistaa, mikä esine on, vain näkemällä osan siitä.
Kuuden kuukauden iässä vauvan pitäisi käydä silmätutkimuksessa. Lastenlääkäri osaa arvioida, onko vauvasi näkö normaali vai onko hänellä alkavia merkkejä likinäköisyydestä, kaukonäköisyydestä tai astigmatismista. Tätä lääkärikäyntiä ei tulisi jättää väliin.
9-12 kuukautta
Tässä vaiheessa suurin edistysaskel liittyy vauvan kykyyn arvioida etäisyyksiä. Tyypillistä on että, vauva alkaa myös ryömimään ja ottamaan ensi askeleita, joten ei ole harvinaista nähdä hänen poimivan sekä heittelevän esineitä ympäriinsä.
Tässä vaiheessa he myös tulevat tietoisiksi kehostaan. Tämä näkyy siinä, että heidän silmiensä ja liikkeidensä välillä on parempi koordinaatio.
Tämä on myös aikaa, jolloin silmien lopullinen väri näkyy.
Paras tapa stimuloida vauvan näkökykyä tässä vaiheessa on laittaa hänet lattialle ja asettaa hänen ympärilleen paljon erimuotoisia ja -värisiä leluja. Anna hänelle myös leluja, jotka voidaan koota ja purkaa.
Lue myös: Ryömimisen merkitys vauvan kehitykselle
Mistä tietää, onko vauvan näkökyvyn kehitys normaalilla mallilla?
Kun vauvalla on näköongelmia, se vaikuttaa hänen yleiseen kehitykseensä. Siksi on erittäin tärkeää havaita mahdolliset poikkeamat ajoissa.
Sinun tulee käydä säännöllisesti lastenlääkärillä, varsinkin jos huomaat, että lapsen näkökyvyn kehityksessä ilmenee ongelmia.
Sinun tulee tarkkailla miten silmät reagoivat valoon, väreihin ja muotoihin. Mikäli vauva ei pysty näkemään värejä tai muotoja 4 kuukauden jälkeen, sinun tulee kääntyä lastenlääkärin puoleen. Samoin, jos vauvalla on vaikeuksia seurata liikkuvia esineitä katseellaan.
Monet vanhemmat eivät tee täydellistä näöntarkastusta ennen kuin lapsi täyttää vuoden. Tämä on virhe. Kuten olemme jo todenneet, tällainen koe tulisi tehdä 6 kuukauden ikään mennessä.
On hyvä idea kysyä lastenlääkäriltä, mikä on paras tapa stimuloida vauvan näkökykyä. Vaikka kehitys tapahtuu luonnollisesti, on vanhempien oltava tietoisia tämän prosessin eri vaiheista ja siitä miten tukea vauvan näkökyvyn kehitystä. Hyvä näkökyky auttaa vauvaa suoriutumaan paremmin elämän eri osa-aluella.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bates Souza, M. C. (2016). Comparación de habilidades visual-perceptual (visual espacial, análisis visual, visual motor) y persistencia de reflejos primitivos (Moro, T asimétrico de cuello, T simétrico de cuello y T laberíntico) en niños nacidos a término y prematuros.
- Maldonado Chapa, F. (2021). Análisis cuantitativo de acuerdo a la edad de la ganancia del reflejo vestíbulo-ocular (VOR) mediante Video Head Impulse Test (VHIT) en una población sana (Doctoral dissertation, Universidad Autónoma de Nuevo León).
- Schapira, I. T. (2004). Características del desarrollo humano perinatal. Un método para la evaluación del sistema nervioso joven. Revista del Hospital Materno Infantil Ramón Sardá, 23(2), 59-69.