Vauvan karkeamotoriset taidot: 10 stimuloivaa harjoitusta
Vauvan karkeamotorisia taitoja stimuloivat harjoitukset ovat osa sitä huolenpitoa ja huomiota, jota vanhemmat vauvalleen antavat. Leikkien kautta vauvat tulevat tietoisiksi niistä lihaksista, jotka osallistuvat psykomotoriseen ja neurologiseen kehitykseen.
Rutiinit, joihin kuuluu erilaisia aktiviteetteja palloilla ja helistimillä, sekä tietyt liikkeet stimuloivat käsien ja jalkojen näppäryyttä sekä silmän ja käden koordinaatiota. Vauvoilla on syntyessään valmius oppia omaan tahtiinsa ja rytmiinsä.
Varhainen stimulaatio auttaa kuitenkin ruumiillisessa ja tunnetason kehityksessä, mikä näkyy myöhemmin lapsen koulumenestyksessä. Karkeamotoriset taidot, toisin kuin hienomotoriset taidot, vahvistavat jalkoja, keskivartaloa ja käsivarsia, mikä kehittää istumisessa, seisomisessa ja ryömimisessä tarvittavaa tasapainoa.
Mitä ovat karkeamotoriset taidot?
Karkeamotoriset taidot ovat kykyä tehdä liikkeitä useilla lihasryhmillä. Ne auttavat kehoa suorittamaan monia yleisiä liikkeitä koordinoidusti. Näin hallitsemme paremmin tasapainoamme ja asennonmuutoksia.
Vaikka karkeamotoriset taidot ovat selkeämmin havaittavissa johtuen siitä kehollisesta ja spatiaalisesta alasta, jonka ne käsittävät, hienomotoriset taidot täydentävät niitä. Kuten alla näet, kyseessä on periaatteessa lihasryhmä, joka mahdollistaa monenlaisten liikkeiden tekemisen, joita sormet, silmät ja kieli sitten tarkentavat.
Tämä artikkeli voi sinulle olla hyödyksi: Leikit ja harjoitukset, jotka vahvistavat lapsen käsivarsia
Pään liike
Vastasyntyneet vauvat pystyvät kääntämään päätään, mutta eivät osaa hallita vielä niskaansa ja tarvitsevat tukea sen nostamiseen. Silmät ovat yksi ensimmäisistä kehonsosista, joita vauva pystyy liikuttamaan.
Erilaiset äänet voivat saada vauvan liikuttamaan päätään ja suuntaamaan katseensa sinne mistä ääni on peräisin. Toisen elinkuukauden aikana vauva pystyy vatsalla ollessaan nostamaan päätään, erityisesti ärsykkeen seurauksena.
Käsivarsien käyttäminen
Toisella kuulla vauva heiluttaa käsivarsiaan ollessaan innoissaan. Tämä viittaa karkeamotorisiin taitoihin, mutta vauvan voi nähdä myös kiinnostuvan omista käsistään.
Monien yritysten jälkeen vauvan onnistuu lopulta saada kätensä suuhun ja imeä sitä; aluksi koko nyrkkiä, mutta jossain vaiheessa vain yhtä sormea.
Kolmikuukautisena vauva potkii niin voimakkaasti, että hän kykenee kääntymään ympäri ja päätyy vatsamakuulta selälleen. Tällöin onkin vaarallista jättää vauva valvomatta hoitopöydälle tai sängylle.
Tämä onnistuu siksi, että vauva on luonut sensorimotorisen integraation yhdessä toimivista kehonosista. Hän esimerkiksi valmistautuu liikkumaan kohti esinettä, valonsädettä tai äitinsä syliä. Hänen karkeamotoriset taitonsa antavat hänelle impulssin, jota silmät ja kädet täydentävät vestibulaarisen aistin kautta.
Esineen seuraaminen
Tässä liikkeessä vauva hyödyntää kaikkea yllä olevaa: niskan hallintaa, käsivarsien käyttöä ja kehon kääntämistä päästäkseen kontalleen ja edetäkseen kohti houkuttelevaa esinettä silmien korkeudella.
Jos vauva saavuttaa esineen, hän ottaa sen varmasti käsiinsä, ja kahdeksankuukautisesta alkaen hän osaa käydä istumaan tutkiakseen sitä. Kun vauva on riittävän kiinnostunut, hän ottaa käyttöön silmänsä, suunsa, kielensä, ikenensä ja hampaansa. Näin hän arvioi ja oppii tuntemaan maailmaa.
Pallon ottaminen kiinni
Palloa kiinni ottaessa tapahtuvat kaikki kuviteltavissa olevat monimutkaiset prosessit. Tämä taito alkaa ilmetä 24 kuukauden ikäisillä lapsilla. Tasapainon ylläpitäminen käsivarret suorina ja sitten pallon ottaminen kiinni vaatii motorista suunnittelua, silmän ja käden koordinaatiota sekä bilateraalista ajattelua.
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Lasten liikunta: kaikki mitä sinun tulee tietää
Harjoituksia karkeamotoristen taitojen stimuloimiseksi
Harjoitusten tekemiseksi vauvan tulisi olla valpas ja rauhallinen. Harjoitukset tulisi tehdä musiikin soidessa, leikkisässä ja iloisessa ilmapiirissä, minkä tulisi heijastua ilmeissäsi. Jokaista saavutusta tulisi juhlistaa ja sille tulisi taputtaa.
Karkeamotoriset taidot: 0–3 kuukautta
1. Vauvan tulee maata selällään. Anna hänen tarttua sormiisi ja nostaa itseään hitaasti istuma-asentoon muutamaksi sekunniksi. Varmista, että vauva käy jälleen makuulle; vauvaa ei kannata pitää istuma-asennossa. Kahden kuukauden kuluttua vauva yrittää hallita päätään harjoitusta tehdessään.
2. Pidä vauva samassa asennossa selällään ja nosta hänen käsivartensa omalle rinnalleen muutamaksi sekunniksi ja sitten ojenna ne suoriksi. Tämä harjoitus edistää hengitystä ja vahvistaa vauvan yläraajoja.
3. Laita vauva vatsalleen ja anna hänen lepuuttaa leukaansa käsivarsillasi. Tai yksinkertaisesti vain laita hänet tähän asentoon. Kumpikin tapa auttaa vahvistamaan niskan ja hartioiden lihaksia.
4. Kolmikuukautisena laita vauva selälleen ja soita kelloa vastakkaisella puolella, kuin mihin vauva katsoo. Vauvan tulisi kääntää päätään katsoakseen äänen suuntaan.
Karkeamotoriset taidot: 4–7 kuukautta
5. Laita vauva mahalleen ja esittele hänelle ärsyke, joka saa hänet kohottamaan päätään. Vauva yrittää nousta käsivarsiensa varaan ja tukea itseään kämmenillään.
6. Laita vauva selälleen, pidä kiinni hänen sormistaan ja nosta hänet ylös. Tässä vaiheessa vauva pystyy kannattelemaan päätään. 5-kuukautisesta alkaen hän pystyy istumaan pienen tuen avulla, ja kuusikuukautisesta alkaen täysin ilman tukea muutaman sekunnin. Kun vauva osaa istua ilman tukea, hän yrittää liikkua itsenäisesti. Motivoi häntä tähän houkuttelemalla häntä lähestymään kiinnostavia esineitä. Kuuden kuukauden jälkeen, jos pudotat metallisen esineen, vauva katsoo sitä.
Karkeamotoriset taidot: 8 kk – 1 vuosi
7. On tullut aika ottaa ensiaskeleet! Suosittelemme sinua laittamaan vauvan eteesi, pitelemään häntä käsistä ja nostamaan hänet seisoma-asentoon. Liikuta seuraavaksi vuorotellen kumpaakin käsivartta eteenpäin.
8. Tässä vaiheessa vauva yrittää nousta seisomaan tuen varassa. Selän tulee vahvistua. Voit ottaa kiinni vauvan jaloista ja nostaa ne kokonaan ylös kahdeksi tai kolmeksi sekunniksi. Laita vauva selälleen, tartu nilkkoihin ja tee jaloilla polkemisliikettä.
1-vuotiaasta alkaen
9. Tässä vauhdikkaassa vaiheessa tasapaino on oleellisen tärkeää. Yhtenä harjoituksena voi olla kehottaa lasta keräämään leluja lattialta, jolloin haasteena on kumartua ja nousta ylös esine kädessä.
10. Toinen mielenkiintoinen harjoitus ja peli on pallon vieritys. Ideana on, että vauva ottaa pallon vastaan, katsoo sen vierimistä, vierittää sen itse ja seuraa sitä kehollaan ja katseellaan. Tämä interaktiivinen sykli täydentyy sillä, että vauva tarttuu palloon ja heittää sen.
Harjoituksia vauvan karkeamotoristen taitojen stimuloimiseen kehitysvaiheiden tukemiseksi
On tärkeää antaa vauvan tuki- ja liikuntaelinten kehittyä omaan tahtiinsa. Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisella on oma oppimisen viitekehyksensä. Suosittelemmekin suhtautumaan järkevästi odotuksiin, tilastoihin ja likiarvoihin. Varmista, että vauva on kaiken kaikkiaan terve ja onnellinen.
Älä hoputa vauvaa kävelemään kävelytelineen kanssa; vauvan kannattaa antaa ryömiä. Pidä vauva lattialla mahdollisimman pitkään ja anna hänen tutkia ja tutustua perheen elintilaan. Ryömiminen auttaa lasta kehittämään riittävät ja tarvittavat taidot koko kehon tasapainoa varten.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Calle Quispe, M. (2020). Intervención de enfermería en la estimulación temprana en el desarrollo psicomotor de niños menores de 3 años que acuden al Centro de Salud Chalhuanca Apurímac 2019. http://repositorio.unac.edu.pe/bitstream/handle/20.500.12952/5964/TA_2ESP_CALLE_FCS_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Carrión Farez, Y. S. (2017). La escala brunet lezine en el desarrollo de la motricidad gruesa en los niños de un año. Disponible en: http://repositorio.utmachala.edu.ec/bitstream/48000/11319/1/E-7324_CARRION%20FAREZ%20YOMARY%20SUSANA.pdf
- Flor Montece, F. N. (2019). Estimulación temprana en el desarrollo de la motricidad gruesa (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad de Filosofía, Letras y Ciencias de la Educación.) Disponible en: http://repositorio.ug.edu.ec/bitstream/redug/42454/1/BFILO-PD-EP1-10-244.pdf
- Kara, S., Yilmaz, A. E., Gümüs Dogan, D., Bilici, M., Turkay, S., Akca, H., & Catal, F. (2013). Actitud de los pediatras sobre el uso de andadores para los bebés. Archivos argentinos de pediatría, 111(6), 0-0. Disponible en: http://www.scielo.org.ar/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0325-00752013000600012
- López, S. (2012). La importancia del Gateo. Psicoactua,(30), 2-1. http://www.psicoactua.com/webcms/usuario/documentos/20121105174143_Importancia%20del%20gateo.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.