Mitä on vestibulaarinen stimulaatio?

Vestibulaarinen stimulaatio tarkoittaa henkilökohtaisia ​​hoito-ohjelmia, joita vestibulaarisista häiriöistä kärsivät henkilöt saavat. Tässä artikkelissa kerromme kaiken oleellisen vestibulaarisesta stimulaatiosta.
Mitä on vestibulaarinen stimulaatio?
Leidy Mora Molina

Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina.

Viimeisin päivitys: 06 tammikuuta, 2023

Vestibulaarinen stimulaatio voi olla tärkeä tekijä ihmisen elämänlaadun parantamiseksi. Vestibulaarinen järjestelmä on kehon osa, joka vastaa silmien liikkeen ja tasapainon ohjaamisesta.

Se sijaitsee sisäkorvassa, ja ympäristötekijät, geneettiset tekijät tai vammat voivat johtaa häiriöihin tällä alueella. On monia tapoja hoitaa tämänkaltaisia häiriöitä, mutta tässä artikkelissa keskitymme vestibulaariseen stimulaatioon.

On olemassa useita tapoja, joilla tämäntyyppiset häiriöt voivat vaikuttaa potilaan elämänlaatuun. Häiriöt vaikuttavat etenkin näkökykyyn, tasapainoon, kognitioon, kuuloon ja psykologiseen puoleen. Hoito-ohjelmat ovat yksilöllisiä ja niiden hyödyt näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Mikä on vestibulaarinen stimulaatio?

Vestibulaarinen stimulaatio, joka tunnetaan myös nimellä vestibulaarinen kuntoutus, on hoitomuoto, jota käytetään potilaille, jotka kärsivät vestibulaarisesta häiriöstä. Se räätälöidään vastaamaan jokaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita, perustuen aiempaan diagnoosiin ja se toteutetaan aina asiantuntijan valvonnassa.

Sen tavoitteena on saavuttaa vestibulaarinen korvaus. Toisin sanoen tämän menetetyn järjestelmän uudelleenjärjestely ja elpyminen sekä aivojen tasapainon löytäminen, visuaalisen kapasiteetin ja kognition saavuttamiseksi. Vaikka täydellinen parantaminen on mahdotonta, sen on osoitettu parantavan potilaan elämänlaatua.

Monet tutkimukset tukevat vestibulaarisen stimulaation käyttöä, varsinkin jos asiantuntija suorittaa hoidon. Tiedämme myös, että vaikutukset ilmenevät vain, jos ne suoritetaan johdonmukaisesti tai jos niitä täydennetään muulla lääkärin suosittelemalla hoidolla.

Ennen vestibulaarisen kuntoutusohjelman aloittamista on tärkeää määrittää potilaan tila, häiriön esiintyvyysaste, pysyvimmät oireet ja mahdolliset syyt. Tutkimukset osoittavat, että tämän häiriön yleisimmät oireet ovat seuraavat:

  • Epävakaus (40,2 %)
  • Huimaus (31 %)
  • Vestibulaarinen migreeni (28,2 %)
  • Ménièren tauti (13,8 %)
  • Verisuonistoon liittyvät ongelmat (5,7 %)
  • Krooninen subjektiivinen huimaus (4,6 %)
  • Vestibulaarinen neuriitti (4 %)

Nämä ovat vain joitakin yleisimmistä oireista, oireita voi esiintyä myös muilla kehon osa-alueilla, kuten kognitiivisissa (sekavuus ja keskittymisvaikeudet), psykologisissa (ahdistuneisuus, masennus ja heikko itsetunto), kuulo (tinnitus, herkkyys ja vääristynyt kuulo) ja monet muut.

Vestibulaarinen stimulaatio ja huimaus.
Erityinen huimauksen muoto on vestibulaarinen huimaus. Se eroaa normaalista huimauksesta.

Vestibulaarinen stimulaatio varhaisessa iässä

Usein lääkärit diagnosoivat vestibulaarisen häiriön varhaisessa iässä. Tässä vaiheessa on tärkeää muistaa, että hermosto saavuttaa kypsyytensä vasta 12-vuotiaana. Mitä aikaisemmin hoito-ohjelmia sovelletaan, sitä enemmän niistä on hyötyä potilaalle.

Lastenlääkärin vastuulla on diagnosoida, onko lapsen vestibulaarisessa järjestelmässä jokin ongelma. Diagnoosi suoritetaan yleensä kuulokokeiden, elektronistagmografian, vestibulaarisen myogeenisen herättämän myogeenisen potentiaalin, tietokoneistetun dynaamisen posturografian tai elektroneurografian avulla.

Oireista riippuen asiantuntija voi käyttää myös muita täydentäviä testejä. Tiedämme, että vestibulaarisen stimulaation käyttö lapsilla edistää tehokkaasti heidän motorista, spatiaalista ja tasapainon kehittymistä.

On tärkeää muistaa, että todisteet osoittavat, että nämä hoidot ovat turvallisia lapsille. Ne voidaan tehdä jopa parin kuukauden ikäisille vauvoille.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vestibulaarista stimulaatiota voidaan käyttää myös aikuisille.

Aktiviteetteja, jotka auttavat

Ennen kuin esittelemme joitain vestibulaarisia stimulaatioharjoituksia, sinun on muistettava, mitä sanoimme alussa: ohjelmia sovelletaan diagnoosin jälkeen ja ne kehitetään aina henkilökohtaisesti. Tämä on tarpeen, jos kärsit häiriöstä, jolla on kroonisia oireita.

Cawthorne-Cooksey -harjoitukset

Nämä harjoitukset suunniteltiin 1940-luvulla tasapainohäiriöisille sotilaille, ja niitä käytetään usein huimauksen hoitoon. Suorita nämä liikkeet turvallisessa paikassa, jossa on tarpeeksi liikkumatilaa.

Pään/silmien liikkeet istuessa

  • Katso ylös ja alas liikuttamatta päätäsi tai kehoasi.
  • Katso puolelta toiselle liikkumatta päätäsi tai kehoasi.
  • Ojenna kätesi osoittamalla etusormella. Kiinnitä katseesi muutaman sekunnin ajaksi vain sormen kärkeen ja nosta se sitten nenääsi kohti ja ojenna sitä toistuvasti.
  • Siirrä päätäsi eri suuntiin silmät auki.

Pään/kehon liikkeet istuessa

  • Aseta esine tuolin eteen lattialle ja kumarru nostaaksesi sen samalla kun pidät katseesi siinä.
  • Aseta esine tuolin viereen lattialle ja kumarru nostaaksesi sen samalla kun pidät katseesi siinä.
  • Nojaa eteenpäin esine kädessäsi ja vie esine pyörivin liikkein pohkeittesi taakse.

Liikkeet seisoessa

  • Heitä palloa kädestä toiseen. Pidä heitot silmänkorkeudella.
  • Istu ja seiso silmät auki ja vuorottele sitten pitäen ne kiinni.
  • Nojaa eteenpäin ja vie pallo kädestä toiseen, kun viet samalla kädet pohkeittesi taakse.

Katseen vakauttamisharjoitukset

Näiden harjoitusten tehtävänä on saavuttaa kyky keskittyä esineeseen paikallaan tai liikkeessä. Esimerkkejä joistakin näistä ovat seuraavat:

  • Aseta kaksi keskikokoista esinettä 30 senttimetrin etäisyydelle toisistaan ​​silmien korkeudelle. Keskitä katseesi yhteen niistä 30 sekunnin ajan ja vuorottele sitten toisen kanssa (liikuttamatta päätäsi).
  • Aseta keskikokoinen esine silmien korkeudelle. Katso sitä 30 sekuntia ja sulje sitten silmäsi. Käännä päätäsi hitaasti 20 astetta, kun keskityt siihen edelleen kuvitteellisella tavalla.
  • Aseta pieni esine silmien korkeudelle. Käännä päätäsi ylös ja alas ja sivuttain pitäen katseesi kohdistettuna siihen.

Voit muuttaa kohteen etäisyyttä, sijaintia ja kokoa sen mukaan, miltä sinusta tuntuu. Toista nämä harjoitukset 4-5 kertaa päivässä.

Vestibulaarinen stimulaatio yhdistettynä terveellisiin elämäntapoihin.
Voit yhdistää vestibulaarisen stimulaation lisääntyneisiin liikkuvuusharjoituksiin koko kehon tasapainon ja vakauden edistämiseksi.

Brandt-Daroffin harjoitukset

Niitä käytetään usein huimauksen sekä vestibulaarisen neuriitin hoitoon ja jopa helpottamaan labyrintiitin oireita. Voit suorittaa ne kotona ilman asiantuntijaa, ja ne koostuvat seuraavista:

  • Istu sängyn reunalla selkä suorana ja käännä pää hitaasti sivulle 45 astetta.
  • Kun teet niin, makaa heti vastakkaiselle puolelle. Eli jos käännät pään oikealle, makaat vasemmalla ja päinvastoin.
  • Pidä tätä asentoa 30 sekuntia.
  • Palaa sängyn reunalla istuma-asentoon ja palauta pääsi luonnolliseen kulmaan. Vaihda tämä kääntämällä toiselle puolelle suorittaaksesi täydellisen sarjan.

Vestibulaarinen stimulaatio on tehokasta

Todisteet osoittavat, että nämä harjoitukset ovat tehokkaita ja turvallisia vestibulaaristen häiriöiden hoitoon. Parannusta voi tapahtua jopa 90 %, jos henkilö tekee päivittäin istuntoja viikoittaisten ohjelmien mukaisesti.

Voit suorittaa nämä yllä kuvatut harjoitukset kotona ilman valvontaa. Epley- tai Semont -liike edellyttää pätevän ammattilaisen osallistumista – ainakin niskan ja selkärangan vammojen vähentämiseksi.

Muista, että hoidon tehokkuus riippuu monista tekijöistä, mukaan lukien emotionaaliset ja fyysiset tekijät. Voit täydentää niitä parantamalla ruokavaliota, psykologista tuella, lääkityksellä ja muilla hoidoilla, jotka lääkäri on määrännyt tapauksestasi riippuen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Blanco Contreras, M. J., Manzo Valenzuela, L., Mondaca Urra, J., & Zapata Mora, F. Creación de un programa de estimulación vestibular para adultos mayores. 2015.
  • Bouccara, D., Sémont, A., & Sterkers, O. Rehabilitación vestibular. EMC-Otorrinolaringología. 2016; 45(1): 1-8.
  • Guerra-Jiménez, G., Rodríguez, A. A., González, J. C. F., Plasencia, D. P., & Macías, Á. R. Epidemiología de los trastornos vestibulares en la consulta de otoneurología. Acta Otorrinolaringológica Española. 2017; 68(6): 317-322.
  • Han, B. I., Song, H. S., & Kim, J. S. Vestibular rehabilitation therapy: review of indications, mechanisms, and key exercises. Journal of clinical neurology (Seoul, Korea). 2011; 7(4): 184.
  • Herdman, S. J. Vestibular rehabilitation. Current opinion in neurology. 2013; 26(1): 96-101.
  • López, O. A., Fernández, N. P., & Sánchez, N. Rehabilitación vestibular. Revista de Medicina de la Universidad de Navarra. 2003; 72-76.
  • Medeiros, I. R., Bittar, R. S., Pedalini, M. E. B., Lorenzi, M. C., Formigoni, L. G., & Bento, R. F. Vestibular rehabilitation therapy in children. Otology & Neurotology. 2005; 26(4): 699-703.
  • Morera, E. A., Capetillo Rodríguez, Y., Espino Castillo, Y., & López Martínez, H. Efectividad de los ejercicios de Brandt-Daroff en pacientes con vértigo posicional paroxístico benigno. Revista Cubana de Medicina General Integral. 2020; 36(3).
  • Solís-Gutiérrez, C., Monjarás, S. M. C., Morales, V. M. L., Carrillo-Prado, C., & García-Martínez, J. A. Estimulación vestibular en el desarrollo infantil. Lux Médica. 2019; 14(40): 41-51.
  • Tello, G. H. Rehabilitación vestibular en pacientes vertiginosos adultos. 2012.
  • Whitney, S. L., & Rossi, M. M. Efficacy of vestibular rehabilitation. Otolaryngologic Clinics of North America. 2000; 33(3): 659-672.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.