Vaskulaarinen dementia: oireet ja hoito

Kuten kaikki dementian tyypit, myös vaskulaarinen dementia koostuu kognitiivisesta heikentymisestä. Kognitiivinen heikentyminen viittaa joidenkin psyykkisten kykyjen, kuten muistin, järkeilyn tai käytöksen heikentymiseen tai jopa niiden menettämiseen.

Vaskulaarinen dementia johtuu aivoverenkiertoon vaikuttavan sairauden aiheuttamasta aivovauriosta. Aivoverenkiertoon vaikuttavat sairaudet johtavat siihen, että tietyillä aivojen alueilla verenkierto ei ole riittävää, jolloin se lopulta aiheuttaa kyseisen alueen vaurioitumisen. Selvitämme tässä artikkelissa, miten vaskulaarinen dementia syntyy, mitkä sen oireet ovat ja miten sitä hoidetaan.

Mikä on vaskulaarinen dementia?

Vaskulaarisen dementian diagnosoimiseksi potilaan on täytettävä kyseisen sairauden peruskriteerit. Ensimmäiset näistä kriteereistä ovat dementiaa määrittelevät kriteerit. Kuten olemme jo aikaisemmin maininneet, dementian määritelmä perustuu potilaan kognitiivisten kykyjen heikentymiseen. Tätä mitatakseen lääkärit suorittavat potilaalle erilaisia ​​testejä ja kyselylomakkeita.

Tämän lisäksi potilaan aivoverenkiertoon vaikuttavasta sairaudesta on oltava näyttöä. Tällaiset sairaudet voidaan havaita tapauksissa, joissa potilaalla on esiintynyt jo aikaisemmin verisuonitauteja tai lääkärin suorittamassa fyysisessä tutkimuksessa, joissa potilas osoittaa merkkejä aivoverenkiertohäiriöistä.

Mahdollisten aivovaurioiden tarkkailussa voidaan käyttää myös muita tekniikoita, kuten tietokonetomografiaa eli TT-kuvausta tai magneettikuvausta.

Aivohalvaus voi myös aiheuttaa vaskulaarista dementiaa, vaikka se ei automaattisesti johda kyseisen dementian syntyyn. Itse asiassa vaskulaarinen dementia voi ilmetä myös muista verisuonten toimintaa häiritsevistä tekijöistä. Mikä tahansa aivojen verenkiertoa heikentävä patologia, kuten ateroskleroosi eli valtimokovettumatauti, voi johtaa vaskulaarisen dementian syntyyn.

Kaikkien näiden edellä mainittujen syiden ansiosta meidän on mahdollista tunnistaa tiettyjä riskitekijöitä. Muuan muassa diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja tupakointi ovat tilanteita, jotka lisäävät vaskulaarisen dementian riskiä. Tällä tavalla näiden tekijöiden hallinnalla voidaan mahdollisesti myös vähentää vaskulaarisen dementian esiintyvyyttä.

Vaskulaarisen dementian oireet

Vaskulaarisen dementian oireet vaihtelevat pääasiallisesti sen aivojen osan mukaan, jossa verenkierto on heikentynyt. Vaskulaarisen dementian oireet muistuttavat paljolti ​​muiden dementiasairauksien oireita.

Aivan ensimmäiseksi vaskulaarista dementiaa sairastava henkilö voi tuntea olonsa sekavaksi ja hänellä voi olla vaikeuksia keskittyä. Vaskulaarinen dementia vähentää myös kykyä organisoida ajatuksia. Yksi tämän dementiatyypin hälyttävimmistä oireista onkin muistin menettäminen.

Muita vaskulaarisen dementian yleisimmistä oireita ovat:

• Epävakaa kävely.
• Kyvyttömyys hallita virtsarakon toimintaa.
• Vaikeudet suorittaa sellaisia tehtäviä ja askareita, joiden suorittaminen on ollut aikaisemmin helppoa.
• Kieleen ja puhumiseen liittyvät ongelmat.
• Muutokset mielialassa tai persoonallisuudessa.
• Sosiaalisten taitojen menetys.
• Masennus.
• Unihäiriöt.
• Hallusinaatiot tai harhaluulot ovat myös mahdollisia.

Oireet voivat olla ilmeisempiä ja ilmaantua yhtäkkiä silloin, kun vaskulaarinen dementia ilmenee aivohalvauksen jälkeen. Muissa tapauksissa oireet voivat pahentua ilmeisissä vaiheissa. Tämä yleensä mahdollistaa Alzheimerin taudin mahdollisuuden poissulkemisen potilaan diagnoosissa, sillä toisin kuin edellä mainitussa taudissa, vaskulaarisessa dementiassa oireiden voimakkuuden kasvu on yleensä asteittaista.

Vaskulaarinen dementia voi kuitenkin kehittyä myös hienovaraisesti ja vähitellen. Taudin edetessä oireet muuttuvat ilmeisemmiksi ja vakavammiksi. Tämän vuoksi vaskulaarisesta dementiasta kärsivä henkilö ei pysty huolehtimaan itsestään.

Miten vaskulaarista dementiaa voidaan ehkäistä?

Verisuonten terveyden suojaaminen vaskulaarisen dementian ehkäisemiseksi on välttämätöntä. Kuten olemme jo aikaisemmin maininneet, terveen verenpaineen ylläpitämisen tulisi olla yksi ensimmäisistä toimenpiteistä. Lisäksi meidän on ehkäistävä tai hallittava jo olemassa olevan diabeteksen oireita. Myös terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta ja säännöllisesti liikunnasta on huolehdittava.

Toisaalta on myös välttämätöntä lopettaa tupakointi, sillä tupakka on erittäin haitallista verisuonille. Samoin kolesterolin tasoa on ylläpidettävä terveellä tasolla, sillä se voi auttaa vähentämään aivohalvauksen riskiä. Tämän vuoksi juuri ruokavalio näyttelee vaskulaarisen dementian ehkäisyssä tärkeää roolia.

Näihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erittäin tarkkaa huomiota, sillä vaskulaarisen dementian hoitoon ei ole löydetty yhtä tehokkaaksi todistettua menetelmää. Näin ollen vaskulaarisen dementian hoito keskittyy yleensä pelkästään riskitekijöiden hallintaan.

Miten vaskulaarinen dementia diagnosoidaan?

Diagnoosi saadaan sillä todennäköisyydellä, että oireet johtuvat tietystä verisuoniin vaikuttavasta häiriöstä. Tämä todennäköisyys kasvaa silloin, jos potilas on aikaisemmin kärsinyt aivohalvauksesta sekä silloin, jos potilaalla on tai on ollut muita sydämen tai verisuonten toimintaan vaikuttavia häiriöitä.

Diagnoosin ohjaamiseksi lääkäri teetättää potilaalla myös verikokeita. Verikokeiden avulla lääkäri kiinnittää huomiota esimerkiksi potilaan veren kolesteroliin ja sokeripitoisuuksiin sekä siihen, kärsiikö potilas mahdollisesti veren alhaisesta rautapitoisuudesta eli anemiasta. Lisäksi kaulavaltimoiden kuvantamistutkimuksia ja ultraääntä voidaan hyödyntää vaskulaarisen dementian tilan määrittämiseksi.

Lisäksi erilaiset neuropsykologiset testit auttavat erottamaan eri dementian tyypit toisistaan. Ne arvioivat muun muassa potilaan kykyä puhua, kirjoittaa ja työskennellä numeroiden kanssa.

Niillä ihmisillä, jotka kärsivät vaskulaarisesta dementiasta, on yleensä vaikeuksia analysoida ongelmia. Ja toisin kuin Alzheimerin taudissa, vaskulaarista dementiaa sairastavilla ihmisillä on normaalisti vähäisempiä vaikeuksia oppia ja painaa mieleen annettua tietoa.

Lopuksi

Vaskulaarisen dementian välttämiseksi on erittäin tärkeää noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Huomion kiinnittäminen liikunnan säännöllisyyteen ja ruokavalion terveellisyyteen ovat vaskulaarisen dementian ehkäisyn kaksi tärkeintä peruspilaria. Jos kuitenkin tästä huolimatta huomaat itsessäsi tai läheisessäsi tästä sairaudesta varoittavia merkkejä, älä epäröi kääntyä lääkärin puoleen mahdollisimman pian.