Vähähiilihydraattiset dieetit: vaikutukset henkiseen suorituskykyyn ja tunteisiin

6 kesäkuun, 2020
Vähähiilihydraattiset dieetit ovat tänä päivänä yksi yleisimmistä ravitsemukseen liittyvistä strategioista. Samalla on kuitenkin tärkeää kysyä, mitkä ovat tämän dieetin vaikutukset psyykkiseen ja emotionaaliseen suorituskykyyn. Syvennymme aiheeseen alla.

Matalahiilihydraattisten eli vähähiilihydraattisten dieettien fyysiset hyödyt ovat hyvin tiedossa jo lähes kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita painonpudotukseen suunnatusta ruokavaliosta. Mutta tiedämmekö, miten vähähiilihydraattiset dieetit vaikuttavat ihmiseen kognitiivisella ja emotionaalisella tasolla? Ovatko ne todella kestäviä vaihtoehtoja pitkällä aikavälillä?

On totta, että elimistö voi saada glukoosia mistä tahansa makroravinteesta, olivat ne sitten hiilihydraatteja, rasvoja taikka proteiineja. Mutta silloin, kun emme saa tarpeeksi hiilihydraatteja, elimistön kyky imeä glukoosia laskee alhaisemmaksi, ja tällä puolestaan voi olla negatiivisia vaikutuksia aivojen toimintaan.

Vähähiilihydraattiset dieetit

Puhumme vähähiilihydraattisista dieeteistä eli ”karppaamisesta”, jolla viittaamme sellaisiin ruokailutottumuksiin, joissa hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden määrä on vähemmän kuin 30 prosenttia päivän kokonaisvaltaisesta energiankulutuksesta. Viime vuosina vain vähän hiilihydraatteja sisältävistä dieeteistä ja ruokavalioista on tullut yhä yleisimmin hyödynnetty ravintostrategia elimistön rasvan polttamiseksi sekä painon pudottamiseksi.

Syynä niiden massiiviseen käyttöön liikalihavuuden torjumiseksi on hiilihydraattien roolin tärkeys elimistöön kertyneen rasvan suhteen. Meillä on kuitenkin käsissämme muitakin ratkaisuja, joiden avulla hiilihydraattien määrää ja niiden glykeemistä indeksiä pystytään säästelemään ilman, että meidän tulisi kieltää niiden kulutus itseltämme kokonaan.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mitä yhteistä on onnistuneilla dieeteillä?

Vähähiilihydraattiset dieetit ja älyllinen suorituskyky

Ihmisen aivot, vaikka ne edustavatkin vain 2 prosentin osuutta ihmisen kokonaispainosta, käyttävät 20-30 prosenttia kaikesta päivittäin nauttimastamme energiasta. Puhumme toisin sanoen erittäin vaativasta elimestä, joka suuremman energiatehokkuutensa vuoksi käyttää nimenomaan hiilihydraatteja pääasiallisena polttoaineenaan.

Toimintansa monimutkaisuuden takia aivot ovat ihmiskehon vaativin elin.

Tutkimusten mukaan vähähiilihydraattisilla dieeteillä on kielteinen vaikutus muistiin ja oppimiseen, mutta vain lyhyellä aikajaksolla

Edellä mainittujen tietojen pohjalta on olemassa useita tutkimuksia, joiden perusteella vähähiilihydraattisilla dieeteillä on kielteinen vaikutus oppimiseen, huomiokykyyn sekä muistin liittyvien kognitiivisten tehtävien suorittamisessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ​​että tätä tapahtuu vain lyhyellä aikavälillä, vaikka on myös totta, että monet ihmiset eivät edes kykene ylläpitämään vähähiilihydraattista dieettiä pitkiä aikoja.

Pitkällä aikavälillä, kun hiilihydraattien syömättä jättämisestä tulee elämäntapa, näyttää siltä, ​​että elimistössä syntyy joukko muutoksia, joiden ansiosta elimistön kyky saada energiaa proteiinien rakenneyksiköstä aminohapoista sekä rasvahapoista on tehokkaampi. Siksi suurin osa vähähiilihydraattisen dieetin pitkäaikaisiin seurauksiin keskittyneistä tutkimuksesta ei ole löytänyt dieetin ja kognitiivisen toiminnan heikentymien väliltä yhteyttä. 

Toisaalta taas silloin, kun puhumme ihmisistä, joiden kognitiiviset kyvyt ovat jo heikentyneet, näyttäisi siltä, ​​että vähähiilihydraattiset dieetit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi Alzheimerin taudista kärsivien ihmisten aivot menettävät kykynsä käyttää glukoosia pääasiallisena energialähteenään, mikä puolestaan tekee kognitiivisesta heikentymisestä entistäkin merkittävämpää.

Kuitenkin, ainakin taudin varhaisissa vaiheissa, näiden ihmisten aivot kykenevät hyödyntämään vähähiilihydraattisen dieetin tuottamia ketoaineita tuottaakseen energiaa. Ketoaineet puolestaan ovat aineita, jotka ovat peräisin rasvahappojen mobilisaatiosta ja hajoamisesta.

Siten näyttää siltä, ​​että vähähiilihydraattiset dieetit parantavat lievästi heikentyneiden aivojen kognitiivista toimintaa. Tämän faktan ovat muun muassa osoittaneet Alzheimer Disease Magazine -lehden huhtikuussa 2019 julkaiseman alustavan tutkimuksen tulokset. Valitettava tosiasia on kuitenkin samalla se, että tämänkaltaisen dieettien ylläpitäminen pitkällä aikavälillä on usein hyvin haastavaa.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kurkumasta voi olla apua Alzheimeria sairastaville potilaille

Miten vähähiilihydraattiset dieetit vaikuttavat ihmisen emotionaalisen tilaan?

Tässä tapauksessa vähähiilihydraattisen dieetin vaikutukset ovat puolestaan käänteisiä kaikelle sille, mitä olemme jo aikaisemmin maininneet. Toisin kuin älyllisen suorituskyvyn suhteen, lyhyellä aikavälillä näyttäisi siltä, ​​että vähähiilihydraattiset dieetit eivät vaikuta negatiivisesti ihmisen tunnetilaan, mutta päinvastoin tätä tapahtuu taas pitkällä aikavälillä. Tämä puolestaan olisi seurausta aivojen serotoniinitasojen laskemisesta.

Siinä missä hiilihydraatit lisäävät aivojen serotoniinitasoja, proteiinit ja rasvat puolestaan laskevat niitä.

Vähähiilihydraattiset dieetit näyttävät vaikuttavan pitkällä aikavälillä negatiivisesti ihmisen tunnetiloihin

Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden noudattaminen

Vähähiilihydraattiset dieetit tai pidemmän tähtäimen ruokavaliot ovat mahdollisesti juuri niitä ravitsemukseen liittyviä strategioita, joiden noudattaminen tuottaa eniten vaikeuksia. Tämä johtuu useista eri syistä:

  1. Hiilihydraattien syömättä jättäminen tarkoittaa kulkemista vastaan vakiintunutta sosiaalista mallia. Länsimaisessa kulttuurissa vilja, perunat, hedelmät ja palkokasvit ovat ruoan perusta, joten niiden syömättä jättäminen osoittautuu monelle liian vaivalliseksi, mikä puolestaan johtaa vähähiilihydraattisen dieetin hylkäämiseen. Ruoalla on ihmisille merkittävä sosiaalinen tehtävä, jota vähähiilihydraattiset dieetit eivät voi täyttää.
  2. Hiilihydraattien saannin rajoittaminen heikentää saatavilla olevien elintarvikkeiden määrää. Tiukassa vähähiilihydraattisessa dieetissä rajoitukset voivat kasvaa niin suuriksi, että ihminen päätyy monotoniseen ja tylsään ravitsemukseen, mikä puolestaan johtaa lopulta dieetin hylkäämiseen.
  3. Kuten olemme aikaisemmin jo huomanneet, vähähiilihydraattisen dieetin noudattaminen vaikuttaa negatiivisella tavalla ihmisen tunnetiloihin laskemalla serotoniinin tasoja. Lisäksi on normaalia, että monet ihmiset tarvitsevat ruokaa tunnetilojensa säätelemiseksi, ja tämä taas on mahdotonta tämänkaltaisissa dieeteissä ja ruokavalioissa.

Niinpä, tietysti poikkeustapauksia lukuunottamatta ja niiden teoreettisista fyysisistä eduista riippumatta, näyttäisi siltä, ​​että vähähiilihydraattiset dieetit eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä ne vähentävät lyhyellä aikavälillä sekä älyllistä suorituskykyämme että vaikuttavat negatiivisesti tunnetiloihimme, eikä niiden noudattaminen ole helppoa.

Pysy kaukana rajoittavista dieeteistä ja valitse puolestaan terveellinen ruokavalio. Pidä myös mielessä, että riippumatta niistä eduista, joita teoriassa kukin dieetti ja ruokavalio voi tarjota, kehomme tarvitsee kaikkia ravintoaineita toimiakseen optimaalisesti.