Uusi koronavirustartunta paranemisen jälkeen: tuoreimmat löydökset

Mahdollisuus saada uusi koronavirustartunta paranemisen jälkeen on median ja maailman laboratorioiden valokeilassa. Taudin ymmärtäminen on oleellista sen torjumiseksi.

Tieto taudin itämisajasta ja viruksen selviytymisestä eri pinnoilla on yhä selkeämpää ja mahdollistaa erityisten varotoimien toteuttamisen. Vastassamme on kuitenkin edelleen eräs iso pandemiaa koskeva ongelma: voiko taudista toipunut henkilö saada uuden tartunnan?

Tämä kysymys ei ole oleellinen ainoastaan tartunnan ehkäisemiseksi, vaan myös pandemian liikkeiden ennustamiseksi pitkällä aikavälillä. Laajimmin käytetty epidemiologinen malli, CRS-malli, ei pidä mahdollisena uutta koronavirustartuntaa. Se olettaa, että toipunut henkilö on immuuni taudille eikä pysty tartuttamaan sitä muihin terveisiin ihmisiin.

Jos tämä muuttuja vaihtelee ja toipunut henkilö voikin saada uuden koronavirustartunnan lyhyen ajan sisällä, tämänhetkiset ennusteet eivät vastaisi todellista tulevaisuuden skenaariota. Tässä artikkelissa kerromme kaiken mitä tähän asti tiedetään tästä aiheesta.

Uusi koronavirustartunta paranemisen jälkeen vai väärät testitulokset?

Aasiasta kuului vähän aikaa sitten huonoja uutisia: Etelä-Korean viralliset lähteet varoittivat, että huhtikuun 12. päivästä alkaen he olivat joutuneet ottamaan 111 jo parantuneiksi luultua ihmistä uudelleen sairaalaan.

Immuunijärjestelmä tunnistaa elimistöön tunkeutuvat haitalliset antigeenit ja muistaa aiemmat infektiot. Tätä kutsutaan “hankituksi immuniteetiksi”. Kun elimistö muistaa tietyn taudinaiheuttajan, uuden altistumisen samalle patogeenille pitäisi saada elimistö reagoimaan nopeasti sen tuhoamiseksi, ehkäisten uuden infektion.

Muuntyyppisissä koronaviruksissa immuniteetin on havaittu pysyvän kuukausia tai jopa vuosia taudista toipumisen jälkeen. Kuinka siis Etelä-Korean lukemat voivat olla mahdollisia?

Time Magazine -lehden haastattelussa tohtori David Hui, joka on erikoistunut hengityselinsairauksiin kuten SARSiin ja MERSiin, kertoo meille, että tämä voi johtua testausvirheistä. “Näyte ei välttämättä ole oikea, ja testi ei välttämättä ole herkkä taudille”, hän kertoo. Näin ollen tartunnan saanut henkilö saattaisi antaa negatiivisen testituloksen inhimillisen erheen vuoksi.

Lue lisää: Millainen hengityssuojain suojaa parhaiten koronavirukselta?

Viruksen jäänteet

Virukset hyödyntävät ihmiselimistön soluja monistuakseen. Ne kaappaavat replikaatiomekanismimme ja käyttävät sitä itsensä kopioimiseen, moninkertaistaen geneettisen materiaalinsa. Tämän perusteella meillä on toinenkin teoria selittämään “uutta tartuntaa” niin varhaisessa vaiheessa.

Kaikkein herkimmät testit saattaisivat havaita jäänteitä viruksen RNA:sta elimistössämme, vaikka tauti olisi jo voitettu. Tämä jäljellä oleva RNA saattaa kuulostaa hälyttävältä, mutta asiantuntijat pitävät tätä mahdollisuutta niin pienenä, että mitään todellista vaaraa taudin saamisesta uudelleen ei ole.

Kiinalaistutkimuksessa, joka tehtiin yli 250 toipuneella potilaalla, saatiin seuraavat tulokset:

• 15 % potilaista antoi uudelleen positiivisen näytteen jo sairaalasta päästyään.
• Tästä prosenttilukemasta useimmat olivat nuoria, joilla oli ollut lieviä oireita taudin aikana.
• Yleisesti ottaen näillä henkilöillä ei ollut oireita antaessaan toista, positiiviseksi osoittautunutta testiä.

Tämä saattaa tukea yllä kuvailtuja teorioita. Elimistössämme saattaa yhä olla vihollisen geneettistä tietoa, mutta se tarkoita, että olisimme edelleen sairaita.

Lue lisää: Koronaviruksen toteaminen: mikä on PCR-testi?

Olemmeko immuuneja koronavirukselle infektion jälkeen?

Vastaus on karu mutta yksinkertainen: on liian varhaista tietää. Olemme tienneet taudista vasta vähän yli neljä kuukautta, joten vielä ei yksinkertaisesti ole riittävästi tietoa immuniteetin kehittymisestä virukselle.

Tästä huolimatta alustavat tutkimukset ovat antaneet toiveikkaita tuloksia. Yksi apinoilla tehty tutkimus osoitti, että taudista toipumisen jälkeen ja altistuttuaan uudestaan virukselle apinat eivät saaneet uutta tartuntaa. Näitä tuloksia ei kuitenkaan missään tapauksessa tulisi pitää ehdottomana totuutena, sillä ne on saatu eri lajilla eikä niitä ole vielä virallisesti julkaistu.

Kaikista näistä varauksista huolimatta syytä pessimismiin ei ole. Ihmisillä on erinomainen immuunijärjestelmä, joka on jo osoittautunut tehokkaaksi altistuttuaan kerran samankaltaisille taudeille, kuten SARSille.

Ehkäisy on paras lääke

Koska tietoa ei vielä ole riittävästi, ainoa asia jonka voimme tehdä on pyrkiä välttämään tartunnan saamista alun alkaenkaan. Sosiaalisen eristäytymisen, lisääntyneiden etätöiden ja rajojen sulkemisen tarkoituksena on juurikin minimoida altistumista virukselle.

Tämä on keskeistä tämänhetkisessä tilanteessa. Noudattamalla asetettuja toimenpiteitä saamme lisää aikaa, ja tutkijoiden on mahdollista ennustaa viruksen käyttäytymistä ja taistella sitä vastaan helpommin.