Erilaiset testit koronaviruksen tunnistamiseksi

Tällä hetkellä on olemassa periaatteessa kolme erilaista testiä koronaviruksen havaitsemiseksi. Niistä tunnetuin on nopea testi, joka on kätevä mutta vähemmän luotettava. Tutkijat tekevät töitä kellon ympäri tarjotakseen meille nopeampia ja luotettavampia testejä.
Erilaiset testit koronaviruksen tunnistamiseksi

Viimeisin päivitys: 22 toukokuuta, 2020

Nyt maailmalla riehuvassa pandemiassa yksi kaikkein tärkeimmistä asioista on testien kehittäminen koronaviruksen tunnistamiseksi. Osa todisteista viittaa siihen, että tuhansien testien tekeminen päivittäin voisi auttaa ehkäisemään tartuntojen leviämistä. Tässä artikkelissa esittelemme erilaiset testit koronaviruksen tunnistamiseksi.

Tutkijat ovat kuitenkin kohdanneet lukuisia erilaisia ongelmia näiden koronavirustestien kanssa. Kaikkein tunnetuin ongelma on se, että luotettavimmissa testeissä tulosten saaminen kestää pidempään, kun taas nopeimmissa testeissä on useita vikoja.

Tässä on kuitenkin edistytty useilla tavoilla, ja asiantuntijat uskovat suurelta osin ratkaisseensa mainitut ongelmat. Lisäksi he odottavat, että seuraavaan talveen mennessä he ovat kehittäneet hyvin tehokkaan testin, jossa käytetään viimeisintä teknologiaa. Mutta katsotaan nyt, mitä erilaisia testejä koronaviruksen tunnistamiseksi on tällä hetkellä olemassa.

Testit koronaviruksen tunnistamiseksi

RT-PCR

Kaikista tällä hetkillä saatavilla olevista testeistä koronaviruksen havaitsemiseksi tämä on kaikkein täydellisin ja luotettavin. Tähän asti se on antanut määrällisesti vähiten virheitä lopullisessa diagnostiikassa. Tästä samaisesta syystä se on testi, jota Maailman terveysjärjestökin (WHO) on suositellut.

Testissä viedään näytepuikko yleensä potilaan nenään, vaikkakin joskus näyte otetaan nielusta. Tämä näyte viedään sitten laboratorioon. Näytteen ottaminen kestää 10 minuuttia, minkä jälkeen virus inaktivoidaan 10–15 minuutin mittaisessa prosessissa.

Laboratorioteknikot erottavat näytteestä geneettisen materiaalin ja käsittelevät sitä erityisillä välineillä. Koko prosessi kestää arviolta neljä tuntia, ja pitkä kesto onkin tämän testin suurin vika. Tällä hetkellä tutkijat yrittävät löytää menetelmiä, joilla testin kestoa saataisiin lyhennettyä. He uskovat, että pian on saatavilla sellaisia RT-PCR-testejä, joilla tuloksen saa jo tunnissa.

Yhdessä koronavirustestissä näytepuikko viedään nenään tai nieluun
Testin tekemiseksi nenään tai nieluun viedään näytepuikko, jolla näyte otetaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Koronavirus ei WHO:n mukaan leviä ilmassa

Vasta-ainetesti

Koronavirustestien joukossa vasta-ainetesti on nopein ja myös laajimmin käytetty testi maailmalla tällä hetkellä. Tämän testin heikoin puoli on sen luotettavuus. Yhdeltä osin osalla valmistajista on ollut puutteita näiden testien tuotannossa, ja toisaalta ne eivät ole kovinkaan tehokkaita niissä tapauksissa, joissa virus vielä itää henkilössä. Yleensä tarvitaan vielä toista testiä.

Tämä testi toimii samaan tapaan kuin raskaustesti. Kuten RT-PCR-testissä, näytteet otetaan nenästä tai nielusta, mutta tällä kertaa ne asetetaan paperiliuskalle. Sitten täytyy vain odottaa, kunnes paperilla näkyy värikaistaleita, jotka osoittavat onko testi positiivinen, negatiivinen vai tulokseton.

Vasta-ainetesti vie kokonaisuudessaan vain 10–15 minuuttia, alusta loppuun. Se on luotettava testi niillä potilailla, joiden viruskuorma on suuri. Asiantuntijat uskovat, että tämän testin herkkyys on hädin tuskin 30 %, mikä jättää mahdollisuuden monille epäilyksille ja väärille positiivisille tai väärille negatiivisille. Hyvää tässä testissä on se, että sen voi tehdä kotona ilman lääkärin valvontaa.

Seerumitesti koronaviruksen havaitsemiseksi

Tämä testi on samankaltainen kuin se, jolla selvitetään ihmisen veriryhmä. Tässä otetaan verinäyte, mutta sitä tarvitaan vain pieni määrä. Aiemman vasta-ainetestin tavoin näyte asetetaan paperisuikaleelle, joka muuttaa väriä havaitessaan vasta-aineita, joita elimistö tuottaa infektion saaneella ihmisellä torjuakseen virusta.

Tämä on hyvin nopea testi, joka vie vain 10–15 minuuttia. Sen luotettavuus on kuitenkin rajallinen, sillä vasta-aineiden muodostuminen tartunnan saamisesta kestää kuudesta kahdeksaan päivään. Se ei myöskään erota sitä, onko potilailla edelleen tartunta vai ovatko he jo immuuneja virukselle. Tätä testiä käytetään useimmiten epidemiologisissa tutkimuksissa.

Jotkut testit koronaviruksen tunnistamiseksi edellyttävät verinäytettä
Seerumitesti koronaviruksen havaitsemiseksi on nopea, mutta ei sataprosenttisen luotettava.

Nanoteknologiaan pohjautuvat optiset bioanturit

Tämä testi on edelleen kokeiluvaiheessa, mutta se on melko edistyksellinen testi. Se koostuu bioanturista, samankaltaisesta kuin joilla diabeetikot mittaavat verensokeriaan. Tämä bioanturi on noin 3 cm pitkä ja sisältää erityisen sirun.

Tässä testissä potilaan näyte laitetaan menemään sirun kautta. Jos näytteessä on SARS-CoV-2-virusta, laitteen valo-ominaisuudet muuttuvat. Testi vie kokonaisuudessaan tunnin: ensimmäinen puoli tuntia menee diagnoosin muodostamiseen ja toinen puolituntinen tulosten vahvistamiseen.

Yksi tämän testin eduista on se, että sen tekeminen ei vaadi mitään pitkälle erikoistunutta hoitohenkilöstöä. Lisäksi se antaa hyvin luotettavia tuloksia. Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että se on valmis vasta vuoden 2020 loppupuolella.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Plasència, A. (2020). COVID-19: por qué los países deben informar sobre el número de pruebas realizadas. The Conversation, 2020.
  • Corman VM, Landt O, Kaiser M, et al. Detection of 2019 novel coronavirus (2019-nCoV) by real-time RT-PCR. Euro Surveill. 2020;25(3):2000045. doi:10.2807/1560-7917.ES.2020.25.3.2000045
  • Organización Mundial de la Salud. (2015). Pruebas de laboratorio para el coronavirus causante del síndrome respiratorio de Oriente Medio (MERS-CoV). Disponible en https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/188247/WHO_MERS_LAB_15.1_spa.pdf;jsessionid=9552E389F52F9032F650452DC194EFF2?sequence=1
  • Nguyen, Trieu & Duong Bang, Dang & Wolff, Anders. (2020). 2019 Novel Coronavirus Disease (COVID-19): Paving the Road for Rapid Detection and Point-of-Care Diagnostics. Micromachines. 11. 306. 10.3390/mi11030306.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.