Tunnesyöminen: mitä se on ja miten sitä voi estää

· tammikuu 31, 2019
Onko sinulla tapana syödä, kun tunnet olosi ahdistuneeksi tai iloiseksi? Tämä artikkeli on sinulle! Kerromme sinulle, mistä tunnesyöminen johtuu ja miten siitä pääsee eroon.

Kun olet tylsistynyt, ahdistunut tai masentunut, käännyt ruuan puoleen. Heijastat kaikenlaisia tunteita syömiseen, eikä se ole välttämättä tervettä. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, mitä tunnesyöminen on ja miten siitä voi päästä eroon.

Syömisen yhteys tunteisiin

nainen syö herkkuja

Tuskin kukaan suhtautuu ruokaan täysin ilman tunnetta. Ruoka tuo iloa, ruualla juhlistetaan tapahtumia ja kohtaamisia, ja ruoka voi myös toimia lohduttajana vaikeissa tilanteissa. Syntymäpäivillä nautitaan kakkua, valmistujaisissa pöytä notkuu herkuista ja ystävien kanssa kokoonnutaan pöydän ääreen säännöllisesti ruokaa nauttimaan. Ruoka antaa mielihyvää ja uusia elämyksiä ja ruuan äärellä voidaan puida suuria aiheita tai vaihtaa kevyet kuulumiset. Ikävä kyllä usein ruoka muuttuu nautinnosta työkaluksi, jonka avulla käsittelemme turhautumista, surua tai katkeruutta. Tällöin on kyseessä tunnesyöminen.

On vaikeaa erottaa ruoka tunteista, sillä tämä yhteys on syvällä. Ongelmaksi ruuan ja tunteiden yhteys muodostuu, kun tunteet, jotka ruokaan liittyvät eivät ole tyydyttäviä tai hyödyllisiä. Syömishäiriöt perustuvat tälle epäterveelle suhteelle ruokaan ja syömiseen: ruoka voi muuttua tarpeeksi, viholliseksi tai heijastukseksi siitä, mikä tunteissa on pielessä. Syöminen voi muuttua pakokeinoksi vaikeissa tilanteissa: olosi on kurja, joten parannat sitä syömällä jotakin herkullista. Ruuan tuoma tyytyväinen olo kestää kuitenkin vain hetken, ja pian turhautuminen ja suru palaavat.

Myös se, mitä ruokia päätät syödä tunnesyömisen aikana eroaa siitä, mitä tavallisesti syöt. Et pysty olemaan objektiivinen ruokia valitessasi tunnesyömisen aikana. Yleensä tartut epäterveellisiin vaihtoehtoihin: rasvaisiin tai sokerisiin ruokiin, sillä nämä tuovat eniten mielihyvää nauttijalle. On hyvin vaikeaa valita porkkana keksin sijaan, kun olo tuntuu kurjalta. Tästä syntyy pian kierre, jossa tartut aina herkkupalaan negatiivisten tunteiden iskiessä.

Suositeltua lukemista: 4 buddhalaisuuden opetusta rakkaudesta

Milloin ja miksi käytän ruokaa tunteiden käsittelyyn?

On monia syitä sille, miksi ruoka muuttuu pelkästä ravinnosta mielihyvän tuojaksi ja tunteiden käsittelijäksi. Niihin kuuluvat:

Stressi

tyttö syö pizzaa ja viiniä

 

Stressi tuo mukanaan kontrollin pettämisen ruuan suhteen: saatat syödä huomattavasti enemmän kuin tavallisesti tai valita epäterveellisiä ruokia lievittääksesi olotilaasi. Osa puolestaan syö vähemmän stressaantuneena.

Stressaantuneena ei ruuanlaitto välttämättä kiinnosta, eikä sille ole aikaa, joten voit tarttua herkemmin pizzaan tai muihin epäterveellisiin, helppoihin ruokiin.

Huono itseluottamus

Tämä on erityisen yleistä teini-ikäisten keskuudessa. Osa ihmisistä on liiallisen rajoittavilla ruokavalioilla yrittäessään laihtua tai kontrolloida painoaan, kun taas osa syö sokeria ja rasvaa sillä he kokevat olevansa arvottomia ja rumia, ja syövät ahdistukseensa. Tämä johtaa helposti ylipainoon.

Tylsyys

Jos makoilet sohvalla tai sängyllä, eikä sinulla ole mitään tekemistä, on hyvin mahdollista että huomaat harhailevasi keittiöön ja syöt viihdyttääksesi itseäsi. Sama pitää paikkansa töissä, jos istut koneella eikä sinulla ole mitään tekemistä, tunnet olosi väsyneeksi, saatat helposti napostella huomaamattasi suuriakin määriä ruokaa.

Viha tai huonotuulisuus

nainen ei jaksa syödä enää

 

Jos olet huonolla tuulella esimerkiksi riidan jälkeen tai olet surullinen, on sinulla tapana syödä enemmän ja nauttia etenkin sokerisia ruokia. Tästä herää kysymys: miksi tunnesyöminen sisältää aina epäterveellisiä ruokia? Mikä ajaa meidät tarttumaan kaloripitoisiin, sokerisiin, rasvaisiin tai suolaisiin ruokiin? Jos haluamme ymmärtää tätä käytöstä, on tärkeää ymmärtää ensin, miten aivojen palkitsemiskeskus toimii. Tietyt kokemukset stimuloivat aivoja erityisellä tavalla, ja tämä johtaa haluun toistaa tiettyjä miellyttäviä kokemuksia.

Joka kerta kun teet jotakin hankalaa, joka vaatii ponnistelua, palkitset ehkä itsesi jälkikäteen hemmottelemalla itseäsi syömällä jotakin herkullista tai lähtemällä viinilasilliselle. Vain kolme kokemusta aktivoivat tämän aivojen alueen:

  • Seksi
  • Sosiaaliset suhteet
  • Ruoka

Nämä asiat yhdistävät tunteiden limbisen järjestelmän mielihyväkeskuksiin dopamiinin välityksellä. Tämä välittäjäaine vapautuu ja tuottaa hormoneja, kuten endorfiineja, jotka laukaisevat mielihyvän, tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita. Aivan kuten kaikki muutkin riippuvuutta aiheuttavat ainekset, kuten alkoholi, tupakka ja huumeet, ruoka tekee sinut onnelliseksi ja auttaa sinua unohtamaan ongelmasi hetkeksi.

Miksi valitsemme epäterveellisiä ruokia näissä tilanteissa? Kyseessä on ihmisen selviytymisvaiston kehittyminen.

  • Muinaisihmiset kokivat nälkää jatkuvasti, sillä ruokaa ei ollut samalla tavalla saatavilla kuin nykyihmisellä.
  • Kun ruokaa vihdoinkin saatiin, aivot priorisoivat korkeakaloriset ruuat, jotta ihminen saisi riittävästi energiaa ja energiavarastoja seuraavan nälkäisen jakson ajaksi. Aivot eivät voineet luottaa siihen, että seuraava ateria oli varmaa. Rasvaisten ja sokeristen ruokien syöminen aktivoi aivojen palkitsemiskeskusta.

Suositeltua lukemista: 13 syytä syödä kaurapuuroa joka aamu

Miten tunnesyömistä voi ehkäistä?

Tämä prosessi voi kestää kuukausia, mutta se on yrittämisen arvoista. Pikkuhiljaa pystyt palaamaan tavallisen ravinnon nauttimiseen ja pystyt välttämään korkeakaloristen ruokien nauttimisen ahdistuneena.

tyttö ja pizza
Älä pidä herkkuja keittiössäsi, ja aseta näkyville korillinen hedelmiä: kun tunnesyöminen iskee, tartu makeaan banaaniin tai mangoon keksien sijasta. Älä lähde ruokaostoksille nälkäisenä ja varaa riittävästi aikaa terveellisten ruokien valmistamiseen.

  • Adriaanse, M. A., de Ridder, D. T. D., & Evers, C. (2011). Emotional eating: Eating when emotional or emotional about eating? Psychology and Health. https://doi.org/10.1080/08870440903207627

  • Evers, C., Stok, F., & de Ridder, D. T. D. (2010). Feeding your feelings: Emotion regulation strategies and emotional eating. Personality and Social Psychology Bulletin. https://doi.org/10.1177/0146167210371383

  • van Strien, T., Konttinen, H., Homberg, J. R., Engels, R. C. M. E., & Winkens, L. H. H. (2016). Emotional eating as a mediator between depression and weight gain. Appetite. https://doi.org/10.1016/j.appet.2016.02.034