Tummuneiden hedelmien syöminen: onko siitä haittaa?
Hedelmä hapettuu ja tummuu joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tämä hapettuminen ei tarkoita sitä, etteikö hedelmä olisi enää syöntikelpoinen, mutta siinä tapahtuu tiettyjä muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon. Tässä artikkelissa tarkastelemme, kuinka tummuneiden hedelmien syöminen voi vaikuttaa terveyteen.
Hapettuneessa hedelmässä tapahtuu aistein havaittavia muutoksia sekä muutoksia sen ravitsemuksellisessa koostumuksessa, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti hedelmän laatuun ja vaikutuksiin. Tästä syystä tummuneiden hedelmien syömistä tulee pyrkiä välttämään.
Ensimmäinen hapettumisen seuraus on vapaiden radikaalien ilmaantuminen. Tämä saattaa liittyä ihmisen terveyden heikkenemiseen, joten niiden syöntiä tulee rajoittaa. Vaikka ei ole mitään selkeitä todisteita siitä, että tummuneiden hedelmien syöminen olisi riskitekijä tiettyjen sairauksien kehittymisen kannalta, on aina parempi välttää hedelmien syöntiä tässä tilassa.
Huomaa, että hapettuminen on ketjureaktio. Sitä ei voi pysäyttää sen jo alettua, ennen kuin kaikki sille alttiit aineet ovat täysin hapettuneet. Omenat ja avokadot ovat hapettumiselle altteimpia hedelmiä.
Fenolit tummuneissa hedelmissä
Hapen kanssa kosketuksiin joutuminen johtaa fenoliyhdisteiden vähenemiseen. Nämä ovat antioksidantteja, jotka kykenevät vähentämään vapaita radikaaleja. Hedelmän hapettumisen ensimmäinen seuraus onkin se, että sen luontaiset terveyshyödyt vähenevät.
Hedelmää leikatessa fenoliyhdisteet joutuvat kosketuksiin polyfenolioksidaasi-entsyymin kanssa. Tässä vaiheessa alkaa hapettumisprosessi, joka saa hedelmälihan tummumaan.
Muista, että vapailla radikaaleilla on vakavia soluvaikutuksia ja niillä on merkittävä rooli rappeumasairauksissa. Oksidatiivisten vaurioiden ehkäisemiseksi on syötävä runsaasti antioksidantteja.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Papaijan terveysedut tutkimusten mukaan
Tummuneiden hedelmien vitamiinit
Myös hedelmän vitamiinit hapettuvat. Esimerkiksi C-vitamiinin hapettuminen saa tämän molekyylin muuttumaan inaktiiviseen muotoon. Tämä prosessi siis kumoaa sen tehon kaikissa ihmisen terveyteen liittyvissä prosesseissa.
Tästä voi siis päätellä, että hedelmän hapettuminen vähentää merkittävästi monia sen terveyshyötyjä. Vitamiinien toimintakyvyn häviäminen on yksi merkittävimmistä, kuten myös niiden antioksidoivan kyvyn heikkeneminen.
Kuinka välttää hedelmien tummuminen?
Sitruunahappoa sisältävä hedelmä ei hapetu. Purista siis sitruunamehua hapettumiselle alttiisiin hedelmiin, sillä tämä vähentää ja hidastaa sen tummumista.
Lisäksi on aina se mahdollisuus, että hedelmiä ei päästä kosketuksiin ilman kanssa. Säilytä niitä muovipusseissa tai tyhjiöpakkauksissa estääksesi hapettumista tehokkaasti.
Teollisuudessa elintarvikkeita säilytetään yleensä vähähappisemmissa olosuhteissa, jotta niiden hapettuminen hidastuisi ja säilyvyys pitkittyisi. Myös viilentäminen hidastaa hapettumisprosessia – siispä hedelmän säilyttäminen jääkaapissa on loistava tapa ehkäistä hapettumista.
Lue myös: Askorbiinihappo: käyttö ja hyödyt
Kypsennys on yksi vaihtoehto
Hapettuminen on kuumentamalla ehkäistävissä oleva prosessi, sillä kuumennus tuhoaa sitä aiheuttavat entsyymit. Hedelmien kypsentäminen ruokaa laittaessa voi siis ehkäistä hapettumista ja niiden ravitsemuksellisten ominaisuuksien heikkenemistä.
Hapettuminen on esimerkiksi hyvin tavallista raaoissa omenoissa. Ne kestävät kuitenkin paljon kauemmin hedelmälihan tummumatta, jos ne altistaa uunin lämmölle.
Tummuneiden hedelmien syöminen: yhteenveto
Periaatteessa tummuneiden hedelmien syöminen ei aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle, mutta se vähentää hedelmän terveysominaisuuksia.
Tästä syystä tarvitaan oikeita säilytysmenetelmiä hapettumisprosessin viivyttämiseksi. Sekä kylmä sitruunamehu että tyhjiöpakkaukset ovat hyviä vaihtoehtoja hapettumisen estämiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sharma GN., Gupta G., Sharma P., A comprehensive review of free radicals, antioxidants, and their relationship with human aliments. Crit Rev Eukaryot Gene Expr, 2018. 28 (2): 139-154.
- Hung PV., Phenolic compounds of cereals and their antioxidant capacity. Crit Rev Food Sci Nutr, 2016. 56 (1): 25-35.
- Dewhirst RA., Fry SC., The oxidation of dehydroascorbic acid and 2,3-diketogulonate by distinct reactive oxygen species. Biochem J, 2018. 475 (21): 3451-3470.