Tietokonetomografian käyttötavat, toiminta ja riskit

Tietokonetomografia on hyvin hyödyllinen menetelmä monenlaisten sairauksien diagnosoimiseen. Opi aiheesta lisää lukemalla tämän päivän artikkeli!
Tietokonetomografian käyttötavat, toiminta ja riskit

Viimeisin päivitys: 26 lokakuu, 2021

Kuvantamistutkimukset, kuten arteriografia ja röntgenkuvaus, ovat hyödyllisiä menetelmiä elimistön sisäisten rakenteiden tutkimiseen. Lisäksi asiantuntijat käyttävät hyödykseen tietokonekerroskuvausta eli tietokonetomografiaa, joka analysoi elimistöä eri kulmista röntgenin avulla. Sen avulla voidaan tehdä läpileikkaus ihmiskehosta. Tämän päivän artikkelin aiheena on tietokonetomografian käyttötavat, toiminta sekä riskit.

Tietokonetomografia on ei-invasiivinen tutkimusmenetelmä. Siinä hyödynnetään kuvantamismetodia, joka tuottaa 2- tai 3D- kuvan kohteen sisäisestä rakenteesta. Lääketieteen ammattilaiset hyödyntävät yleensä tätä menetelmää tutkiessaan sisäisiä vammoja. Myös muut alat, kuten teollisuus ja geologia, voivat hyödyntää tietokonetomografiaa.

Useissa tutkimuksissa todetaan, että tietokonetomografia on yksi yleisimmistä menetelmistä, jolla tutkitaan ihmisen sisäelimiä. Tietokonetomografian alku sijoittuu vuoteen 1971, ja se on edistynyt paljon siitä lähtien. Alunperin sillä pystyttiin kuvantamaan ainoastaan aivoja, mutta nykyään sillä voidaan kuvata mitä tahansa anatomista aluetta.

Katsotaanpa tarkemmin, millaisia ovat tietokonetomografian käyttötavat, toiminta sekä riskit.

Tietokonetomografian käyttötavat ja toiminta

Tietokonetomografian käyttötavat ovat hyvin moninaiset lääketieteen saralla, ja sitä hyödynnetään muun muassa onkologiassa, kardiologiassa ja traumatologiassa. Lisäksi sitä käytetään diagnosoimaan ja seuraamaan erilaisista sairauksista kärsiviä potilaita. Se on myös hyödyllinen menetelmä, kun suunnitellaan sädehoidon antamista potilaalle.

Tietokonetomografian avulla voidaan selvittää niin pehmeiden elinten kuin luukudoksenkin kuntoa. Näin ollen sitä voidaan käyttää arvioimaan maksan, munuaisten tai aivojen sekä niitä ympäröivien luiden terveyttä. Tämä yksi tutkimusmenetelmä voi siis havaita monenlaisia ongelmia.

Tietokonetomografiaa kannattaa hyödyntää erityyppisten syöpien havaitsemisessa, sillä sen avulla pystytään varmistamaan kasvainten olemassaolo ja sijainti. Lisäksi se auttaa tutkimaan kasvainten piirteitä, kuten kasvaimen kokoa ja sitä onko kasvain levinnyt muualle.

Tietokonetomografia on hyödyllinen menetelmä myös selkärankaan liittyvien vammojen tutkimisessa sekä arvioitaessa luun tiheyttä. Myös pään alueen tutkiminen onnistuu sen avulla hyvin, ja se voi havaita muun muassa aivoverenvuodot.

Tietokonetomografian käyttötavat ovat lääketieteessä hyvin moninaiset.

Tutkimukseen valmistautuminen

Tietokonetomografia on hyvin nopea ja ei-invasiivinen toimenpide, joten sitä varten ei vaadita erityisen yksityiskohtaisia valmisteluja. Potilaan on kuitenkin hyvä pitää yllään mukavat vaatteet, sillä ne todennäköisesti vaihdetaan sairaalan omiin vaatteisiin.

Metalliset esineet saattavat muuttaa kuvia tietokonetomografiassa, jolloin tulokset eivät välttämättä ole luotettavia. Siksi potilaan tulee poistaa silmälasit, korvakorut, sormukset, lävistykset, hammasproteesit ja kaikki muut mahdolliset metalliset esineet ennen kuvantamistutkimusta.

Joillekin potilaille saatetaan antaa varjoainetta, jotta tietyt alueet pystyttäisiin kuvaamaan paremmin. Mikäli tällaista varjoainetta tarvitaan, lääkärit suosittelevat potilasta olemaan syömättä ja juomatta ennen kuvantamista. Lääkärin on myös tärkeää tietää potilaan mahdollisista allergioista.

Raskaana olevien sekä sydän-, munuais- tai kilpirauhasongelmista kärsivien on tärkeää kertoa tilanteestaan lääkärille. Nämä asiat voivat nimittäin kohottaa riskiä haittavaikutuksille tietokonetomografian aikana. Erityisesti raskaana oleville naisille tämä kuvantamismenetelmä saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia.

Millainen tutkimus tietokonetomografia on?

Ensimmäiseksi potilasta pyydetään riisuutumaan ja pukemaan päälleen sairaalan omat vaatteet. Jos sellaisia ei kuitenkaan tarjota, kannattaa pukeutua löysiin ja mukaviin vaatteisiin, jotka eivät sisällä metallisia osia. Mikäli varjoainetta tarvitaan, se annetaan potilaalle suun kautta, suonensisäisesti tai peräruiskeena.

Kerroskuvauslaitteisto on suuri, donitsirinkulan muotoinen laite, jonka keskellä on peti ja eräänlainen tunneli. Lääkäri pyytää potilasta makaamaan pedille selälleen, mutta joissakin tapauksissa myös kyljelleen tai vatsalleen. Pedissä saattaa olla myös hihnoja ja tyyny, jotka auttavat potilasta pysymään oikeassa asennossa.

Tietokonetomografiatutkimuksen alussa peti liikkuu nopeasti etsiäkseen kuvattavan alueen. Tämän jälkeen peti liikkuu hitaasti laitteessa, jolloin haluttua aluetta kuvataan. Joissakin tapauksissa peti liikkuu useita kertoja laitteessa.

Tutkimuksen aikana potilas ei saa liikkua. Tämä siitä syystä, ettei kuviin synny virheitä eli artefakteja. Joskus lääkäri voi pyytää potilasta pidättämään hengitystään muutaman sekunnin ajan.

Tutkimuksen lopussa potilaan tulee odottaa lääkärin varmistusta siitä, että kuvantamisesta on saatu korkealaatuisia kuvia. Tutkimustulosten saamisessa ei mene tämän jälkeen enää kovinkaan kauaa. Seuranta-arviointi kestää yleensä noin puoli tuntia.

Mahdolliset riskit ja komplikaatiot

Yleisimpiä tietokonetomografiaan liittyviä riskejä ovat paniikkikohtaukset. Tämä komplikaatio on yleinen erityisesti klaustrofobiasta eli ahtaan paikan kammosta kärsiville sekä pienille lapsille. Tällaisissa tapauksissa potilaalle voidaan antaa lievästi rauhoittavaa lääkettä ennen tutkimusta. 

Lisäksi tällainen tutkimus altistaa potilaan ionisoivalle säteilylleJotkut tutkimukset liittävät korkeat pitoisuudet tämän tyyppistä energiaa solumutaatioiden kehittymiseen. Tietokonetomografiassa ionisoivaa säteilyä vapautuu kuitenkin erittäin vähän. 

Säteilystä huolimatta tietokonetomografia on hyvin yleinen ja turvallinen tutkimusmenetelmä. Sen tarjoamat hyödyt nimittäin voittavat sen mahdolliset riskit. Ennen tietokonetomografiaa tulisi asiantuntijoiden kuitenkin kartoittaa kaikki muut mahdolliset menetelmät, jotka luovuttavat vähemmän säteilyä.

Tietokonetomografia voi aiheuttaa lapselle pelkoa.

Tietokonetomografian tulokset ja niiden tulkinta

Kun tietokonetomografia on suoritettu, radiologi käy läpi tutkimuksen tuloksia. Yleensä kuvat tallennetaan digitaaliseen kansioon, josta kuvia voidaan tarkastella tietokoneruudun välityksellä.

Radiologi on erityisasiantuntija, joka on vastuussa tutkimuksen valvomisesta sekä tulosten tulkitsemisesta, ja hän tunnistaa kuvista mahdolliset poikkeavuudet. Kun tulokset on analysoitu, kirjoitetaan niistä raportti, joka annetaan potilaan lääkärille.

Enemmän hyötyjä kuin riskejä

Tietokonetomografia on kuvantamistutkimus, jossa tarkastellaan röntgenkuvien avulla pehmeitä elimiä sekä luukudosta. Se voi kuitenkin altistaa potilaan säteilylle, joka on satakertainen verrattuna tavalliseen röntgenkuvaukseen. Tämä voi aiheuttaa pitkäkestoisia riskejä.

Mahdollisuudet vahingolle ovat korkeammat lasten kuin aikuisten kohdalla, sillä heidän solunsa uudistuvat nopeammalla tahdilla. Kaikesta huolimatta tietokonetomografia on hyödyllinen menetelmä havaitsemaan monenlaisia sairauksia. Sen tarjoamat hyödyt voittavat kuitenkin selkeästi sen kantamat riskit.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Pan-cancer -genomitutkimus: kasvainten havaitseminen ennen niiden ilmestymistä
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Pan-cancer -genomitutkimus: kasvainten havaitseminen ennen niiden ilmestymistä

Syöpä aiheuttaa valtavasti kuolemantapauksia maailmanlaajuisesti, ja Pan-Cancer -genomitutkimus yrittää pysäyttää tätä ilmiötä.



  • Calzado A, Geleijns J.  Tomografía computarizada. Evolución, principios técnicos y aplicaciones. Revista De Física Médica 2010; 11(3).
  • Ramírez Giraldo J, Arboleda Clavijo C, McCollough C. Tomografía computarizada por rayos X: fundamentos y actualidad. Revista Ingeniería Biomédica. 2008; 4 (2): 13-31.
  • Espitia Mendoza Ó, Mejía Melgarejo Y, Arguello Fuentes H. Tomografía computarizada: proceso de adquisición, tecnología y estado actual. Tecnura. 2016; 20(47): 119–135.
  • Brody A, Frush D, Huda W, Brent R. Riesgo de radiación de la tomografía computarizada en niños. Pediatrics. 2007; 64 (3): 171-176.
  • Seeram E. Computed Tomography: A Technical Review. Radiol Technol. 2018 Jan;89(3):279CT-302CT.
  • Leech C. Whole body computed tomography for trauma: friend or foe? Emerg Med J. 2017 Oct;34(10):635-636.