Vammojen psykologisista vaikutuksista selviytyminen

Terapia on avain vammojen psykologisten vaikutusten voittamiseen. Kyse ei ole vain fyysisten kuntoutusvaiheiden suorittamisesta, vaan myös tunteiden hallitsemisesta.
Vammojen psykologisista vaikutuksista selviytyminen

Viimeisin päivitys: 02 syyskuuta, 2021

Fyysisten vaikutusten lisäksi myös vammojen psykologiset vaikutukset on otettava huomioon missä tahansa kuntoutusohjelmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on opittava hallitsemaan ahdistusta, pelkoja ja turvattomuutta fysioterapiaohjelmien lisäksi, joiden tarkoituksena on vahvistaa lihaksia, ylläpitää kestävyyttä ja muita tavoitteita.

Terveys on olennainen osa hyvinvointiamme. Vaikka saatat olla fyysisesti hyvässä kunnossa ja valmis elämäsi kilpailuun, mielesi voi tehdä temppuja ja kaikki päättyy siihen. Kuten arvannet, urheilupsykologia on välttämätön työkalu kaikessa toipumiseen liittyvässä.

Vammojen psykologiset vaikutukset mielenterveyteen

On tärkeää ymmärtää, että loukkaantuminen vaikuttaa ihmiseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Siksi jotkut tunteet ovat tapaukselle tyypillisiä, eikä niistä pitäisi olla liian huolissaan. Esimerkiksi on normaalia kokea huolta, tuskaa ja jopa pelkoa. Nämä tunnetilat voivat jopa motivoida ja osallistua toipumiseen monissa tapauksissa.

Sinun on kuitenkin kiinnitettävä huomiota niihin emotionaalisiin tiloihin, jotka häiritsevät jokapäiväistä elämääsi. Esimerkiksi unettomuus, pysyvä ahdistuneisuus, masennus, negatiiviset ja dramaattiset ajatukset tapahtumasta.

Riippumatta siitä, tapahtuuko se amatööri- tai kilpaurheilijalle, loukkaantuminen ei tarkoita pelkästään taukoa urheilusta, vaan aiheuttaa muutoksia myös henkilökohtaisessa elämässä, ihmissuhteissa sekä työssä. Suru tai viha loukkaantumisesta ilmenee tavalla tai toisella siitä kärsivän henkilön käyttäytymisessä.

On otettava huomioon henkinen prosessi, joka seuraa urheiluun liittyvää vammaa sekä fyysistä kuntoutusta.

Mentaliteetti ja toipuminen

Ensinnäkin vamman hyväksyminen on avain tunteiden hallintaan ja siirtymiseen positiivisempaan tilaan, jossa energia on suunnattu kuntoutukseen. Tämä on tärkeää positiivisen mielentilan säilyttämiseksi.

Emotionaalinen hallinta on avain toipumiseen. Siksi on välttämätöntä käsitellä tunnetiloja kuten vihaa, pelkoa, surua ja kaikkia muita tunteita, joita urheilija saattaa käydä läpi.

Psyko-opetus on myös avain toipumiseen ja vamman psykologisten vaikutusten selviytymiseen. Esimerkiksi antamalla tietoa loukkaantuneelle henkilölle mielenterveyden vaikutuksista hänen toipumiseensa. Näin hän ymmärtää, että on tärkeää puuttua asiaan sen laiminlyömisen sijaan.

Monet psykologit tarjoavat tietoa urheilusta välillisesti. He voivat esimerkiksi suositella videota tai dokumentteja potilaan sitouttamiseksi. Lähinnä auttaakseen potilasta ylläpitämään yhteyttä kiinnostuksenkohteisiinsa. On hyvä saada hänet puhumaan ihmisille, jotka ovat jo kerran parantuneet vakavasta loukkaantumisesta.

Optimismi ja positiivisten kohtausten visualisointi ovat myös ratkaisevia. Siksi on tärkeää rohkaista niitä ajatuksia, joissa kuvittelet itsesi toivottaviin tilanteisiin. Näin potilas pystyy tunnistamaan pienet edistysaskeleet, eikä keskity siihen mitä puuttuu.

Vinkkejä vamman psykologisten vaikutusten voittamiseen

Toipumisen edistämiseksi terapeutin tulee tuntea potilas hyvin. Hänen tulee sulkea ensin pois itse vamma, sen laukaisija ja tausta. Paloiko urheilija henkisesti loppuun? Tunsiko urheilija painostusta tai ylittikö hän omat rajansa?

Urheilijan persoonallisuus ja elämän olosuhteet vaikuttavat merkittävästi päivittäisiin toimiin. Esimerkiksi hänen käytettävissään olevat tukiresurssit; stressinhallintastrategiat ​​ja urheilun merkitys hänen elämässään.

Juuri näin urheilupsykologia voi muokata interventiota ja tarjota tukea, jotta potilas voi käsitellä vamman psykologisia vaikutuksia. Jatka lukemista saadaksesi joitain yleisiä suosituksia.

1. Työskentely hyväksynnän parissa

On tärkeää keskittyä vamman hyväksymiseen ja on tärkeää pitää tauko sekä keskittyä toipumiseen. Asian kieltäminen toimii puolustuksena, mutta sen tunnustamatta jättäminen voi vaikuttaa paitsi toipumiseen myös motivaatioon. Se voi helposti johtaa riskialtiseen käyttäytymiseen.

Myös vihan ja surun tunteet nousevat esiin, koska ne ovat osa suruprosessia. Loukkaantuneen on käytävä läpi jokainen näistä vaiheista, kunnes hän saavuttaa hyväksymisvaiheen. Sitten hän pääsee neuvottelemaan erilaisista strategioista, joita hän haluaa soveltaa.

2. Rohkaise kärsivällisyyteen

Tämä voi olla vain yksi vaikeimmista asioista, varsinkin kun horisontissa ei ole selvää aikataulua. Aikataulu riippuu pääasiassa vamman parantumisesta fyysisesti.

Kärsivällisyys kulkee käsi kädessä turhautumisen kanssa. Siksi on tärkeää vahvistaa jatkuvasti ajatusta siitä, että asiat edistyvät. Joskus toipuminen haasteena on motivoivaa.

Lisäksi potilaan on asetettava lyhyen aikavälin tavoitteet osoittaakseen saavutuksensa eikä pidä toipumista kaukaisena tai mahdottomana.

3. Loukkaantumista koskevien negatiivisten uskomusten käsitteleminen

Johtuiko se huonoista kyvyistä? Oliko se huonoa tuuria? Stressiä? Oliko se vastustajan vika?

On tärkeää tutkia huolellisesti mahdollisia negatiivisia uskomuksia tapahtuneesta. Tämä tarkoittaa sitä, että yritetään tehdä yhteenveto loukkaantumiseen vaikuttavista tekijöistä ja työskennellä niiden parissa.

Lisäksi on myös tärkeää tietää, mitkä hänen selviytymisstrategiansa ovat. Se on hyvin erilainen henkilöllä, jonka vamma on vain väliaikainen, ja henkilöllä, jonka urheilu-ura on päättynyt. 

Kognitiivisesta psykologiasta on paljon apua tämän aiheen käsittelyssä. Kyse on kognitiivisesta rakenneuudistuksesta ja ajatuksen keskeyttämisestä muiden tekniikoiden sekä harjoitusten ohella.

Lisäksi on aina myönteistä käsitellä syytä urheiluvalintaan osana vamman henkisiä seurauksia koskevaa työtä. Kyse on motivaation palauttamisesta, vaikka henkilö olisi masentunut.

Fyysisten vaikutusten lisäksi myös vammojen psykologiset vaikutukset tulee ottaa huomioon.
Ihmisten on opittava hallitsemaan vihaa, surua ja turhautumista, kun he eivät voi jatkaa urheilua.

4. Vammojen psykologiset vaikutukset edellyttävät rentoutumista

Rentoutuminen helpottaa sekä toipumiseen liittyvää ahdistusta että pelkoja, kun henkilö palaa liikunnan pariin. Se on sisällytettävä voimavaraksi stressin lievittämiseksi ja myös keinona estää uusiutumisia.

Fyysiseen toimintaan palaaminen biopsykososiaalisesta näkökulmasta

Fyysiseen toimintaan palaamisen avain on edistys. On asetettava pieniä tavoitteita ja siirryttävä vähitellen eteenpäin. On myös tärkeää tasapainottaa edistys asianmukaisen lepoajan kanssa.

Älä myöskään painosta itseäsi. Kunnioita toipumisaikoja ja määritä paras tapa jatkaa harjoittelua. Kehon ja kivun rekisteröinti on hyvä asia. Muista pitää taukoja aina tarvittaessa. Tietenkin on tärkeää myös pyytää apua.

Vaatimuksilla on kaksi puolta urheiluympäristössä. Toisaalta ne stimuloivat kasvua ja jatkuvaa edistymistä. Toisaalta ne ovat myös haitallisia ja niillä voi olla fyysisiä sekä henkisiä seurauksia. Nykyään urheilulle annettu arvo voi joko tuottaa iloa ja nautintoa tai paineita ja stressiä lyhyessä ajassa.

Kun on kyse vammojen psykologisista vaikutuksista, ei ole väliä millä tasolla henkilö harjoittaa tiettyä urheilulajia. Kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Tässä vaiheessa urheilupsykologia voi tarjota resursseja parempaan harjoitteluun sekä edistymiseen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Moo Peña, Juan Carlos, & Góngora Coronado, Elías Alfonso (2017). LA LESIÓN DEPORTIVA DESDE UNA PERSPECTIVA PSICOLÓGICA POSITIVA EN YUCATÁN (MÉXICO). Enseñanza e Investigación en Psicología, 22(1),127-134.[fecha de Consulta 20 de Abril de 2021]. ISSN: 0185-1594. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=29251161012
  • Palmi, Joan (2014). Psicología y lesión deportiva: Una breve introducción. Revista de Psicología del Deporte, 23(2),389-393.[fecha de Consulta 20 de Abril de 2021]. ISSN: 1132-239X. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=235131674018

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.