Logo image
Logo image

Tarttuuko keuhkoputkentulehdus?

3 minuuttia
Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti esiintyy yleensä akuutissa tai kroonisessa muodossa. Kliinisestä taudinkuvasta riippuen se voi olla tarttuvaa tai ei-tarttuvaa.
Tarttuuko keuhkoputkentulehdus?
Viimeisin päivitys: 20 helmikuuta, 2021

Keuhkoputkentulehduksen pääominaisuuksiin kuuluu alempien hengitysteiden tulehtuminen, joka johtuu siitä että keuhkoputket tulehtuvat infektion tai muiden syiden vuoksi. Näihin lukeutuvat mm. tupakointi ja myrkyllisten kaasujen tai pölyn hengittäminen pitkään. Mutta tarttuuko keuhkoputkentulehdus? Lue eteenpäin, niin saat tietää!

Keuhkoputkentulehdusta eli bronkiittia on kahta erilaista: äkillistä (akuuttia) ja kroonista. Epidemiologisten tutkimusten mukaan krooninen on pitkäkestoinen ja monimutkainen, ja sen voi saada jopa 11 prosenttia 20-70 -ikäisestä väestöstä.

Keuhkoputkentulehduksen tyypit

Vastataksemme kysymykseen siitä, tarttuuko keuhkoputkentulehdus, meidän on ensin tarkkaan määriteltävä edellä mainitut kaksi erityyppistä bronkiittia. Lyhyesti voidaan sanoa, että akuutti bronkiitti on tarttuvaa, mutta krooninen ei. Selvitetäänpä seuraavaksi, miksi näin on.

Some figure
Akuutti bronkiitti on tarttuvaa silloin, kun se on viruksen tai bakteerin aiheuttama.

Akuutti bronkiitti

Medicina de Urgencias -lehden mukaan jopa kymmenen miljoonaa ihmistä käy vuosittain lääkärin vastaanotolla tämän tilan vuoksi. Voidaan siis sanoa, että se on aika yleinen sairaus.

Muiden tärkeiden lähteiden mukaan akuutin bronkiitin aiheuttaja on 90 % tapauksista virus (mm. adenovirus, influenssa, parainfluenssa, RSV, tai herpesvirus). Jäljelle jäävän 10 prosentin aiheuttaja on pneumokokkibakteeri. Kuten huomaat, tällä sairaudella on melko tarttuva luonne.

Aiemmin mainittujen lähteiden mukaan akuuttia bronkiittia esiintyy kausiluontoisesti, koska se yhdistetään virusinfektioihin. Senpä vuoksi sitä esiintyy eniten talvikuukausina, koska kylmä ja kuiva ilmasto vaikuttavat suoraan korkeampaan viruksen levinnäisyyteen.

Ajattele esimerkiksi influenssaa, jonka tarttuvuusluku eli RO näyttää olevan noin 1,3 New York Timesin mukaan. Tämä tarkoittaa, että jokainen sairastunut tartuttaa influenssan noin 1,3 ihmiselle. Siksi akuuttiin keuhkoputkentulehdukseen sovelletaan tämäntyyppisiä epidemiologisia mittareita.

Mayo-klinikan mukaan akuutin bronkiitin oireet ovat seuraavanlaiset:

  • Väsymys
  • Hengitysvaikeudet
  • Matala kuume ja vilunväristykset
  • Yskä
  • Rintakehän kipu

Huomaa, että akuutti bronkiitti yleensä parantuu itsestään. Se kestää noin 10-14 päivää ensimmäisten oireiden jälkeen.

Taudinaiheuttajasta huolimatta akuutti keuhkoputkentulehdus voi esiintyä myös tarttumattomana tietyissä tiloissa kuten esimerkiksi allergioissa, sisäänhengityksessä ja refluksitaudissa. Senpä vuoksi kaikki akuutit bronkiitit eivät ole tarttuvia, mutta useimmat ovat.

Lue tämäkin: 5 luontaishoitoa keuhkoputkentulehduksen oireiden helpottamiseksi

Krooninen bronkiitti

Tämän pitkäaikaisen taudin pääominaisuus on uusiutuva hengitystietulehdus sekundaarisilla vaurioilla. Kuten National Heart, Lung, and Blood -instituutti kertoo, jatkuva yskä voi kestää useita kuukausia. Lisäksi se on uusiutuvaa, joten se voi palata kahden tai useamman peräkkäisen vuoden ajan.

Tämän tyyppisellä keuhkoputkentulehduksella ei ole mitään tekemistä taudinaiheuttajien kanssa. Mayo Clinic väittää, että jopa 75 prosenttia tapauksista johtuu tupakoinnista. Toisia riskitekijöitä voi olla astma, kystinen fibroosi, ikä tai geneettinen taipumus. Se voi olla myös osa vakavaa tautia nimeltään krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus eli keuhkoahtaumatauti (COPD).

US National Library of Medicinen mukaan oireet kroonisessa bronkiitissa voivat olla vakavampia ja pitkäkestoisimpia kuin akuutissa versiossa. Tässä yleisimmät oireet:

  • Pitkään jatkunut ja toistuva ärsytysyskä
  • Viheltävä ääni hengitettäessä
  • Hengenahdistus, etenkin fyysisen kuormituksen aikana
  • Paineen tunne rintakehässä

Vaikka tämän taudin aiheuttajat eivät yleensä ole tarttuvia, se ei aina pidä paikkaansa. Tämäntyyppinen keuhkoputkentulehdus voi johtua myös mikro-organismeista, kuten pneumokokki,  hemofilus influenssa, Moraxella catarrhalis ja Mycoplasma pneumoniae.

Riski hengitystieinfektioiden komplikaatioille kasvaa henkilöille joille on tehty trakeostomia, tai potilaille joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä.

Miten ehkäistä keuhkoputkentulehdusta?

Vastataksemme tähän kysymykseen, voimme ensin todeta että akuutti bronkiitti on yleensä tarttuvaa, mutta krooninen ei. Senpä vuoksi ennaltaehkäisytavat riippuvat sairauden tyypistä.

Mayo Clinicin mukaan on silti asioita mitä kannattaa ottaa huomioon taudin ehkäisyssä, nämä ovat:

  • Vältä läheistä kontaktia niiden ihmisten kanssa, joilla on flunssa tai siihen liittyviä oireita. Virukset tarttuvat yskän ja aivastuksen aikana erittyvän syljen mikrohiukkasten avulla.
  • Pese kädet usein saippualla, etenkin talvikuukausien sekä epidemioiden aikana.
  • Älä koske silmiä, nenää tai suutasi ennen kuin olet pessyt kätesi.
  • Ota flunssarokote, jos kuulut riskiryhmään (esimerkiksi jos olet yli 65-vuotias).

Kuten huomaat, näillä toiminnoilla ehkäistään akuuttia bronkiittia, sillä se on tarttuvampi kuin krooninen. Tässä kohtaa pitäisi olla jo selvää, että tupakoimattomuus on paras keino välttää tämä sairaus.

 

Some figure
Krooninen bronkiitti on osa keuhkoahtaumatautia (COPD) ja siihen on oma erikoishoitonsa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Keuhkoputkentulehdus ja sen kotihoito

Tarttuuko keuhkoputkentulehdus?

Toisin kuin luullaan, nämä kaksi kehkoputkentulehduksen tyyppiä eivät eroa toisistaan aiheuttajan vuoksi, vaan taudin keston vuoksi. Senpä takia kaikki akuutit tapaukset eivät johdu taudinaiheuttajista, eivätkä kaikki krooniset johdu tupakoinnista. Poikkeuksia on olemassa. Tyypilliset flunssavirukset ovat kuitenkin usein akuutin version muodossa.

Lopuksi, ota aina yhteys lääkäriin mikäli sinulla on yskää, joka on jatkunut pidempään kuin muutaman viikon, sillä kyseessä saattaa olla bronkiitti tai jokin muu ylähengitysteiden sairaus.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jaén, A., Ferrer, A., Ormaza, I., Rué, M., Domingo, C. H., & Marín, A. (1999). Prevalencia de bronquitis crónica, asma y obstrucción al flujo aéreo en una zona urbano-industrial de Cataluña. Archivos de Bronconeumología35(3), 122-128.
  • CAPÍTULO 67: Bronquitis aguda e infecciones de vías respiratorias altas, ACCESS medicina. Recogido a 11 de septiembre en https://accessmedicina.mhmedical.com/content.aspx?bookid=1532&sectionid=101540225
  • Sanz, J. P. (2016). Bronquitis y bronquiolitis. Pediatría integral, 28-37.
  • Coronavirus VS gripe. New York Times. Recogido a 11 de septiembre en https://www.nytimes.com/es/article/coronavirus-vs-gripe.html
  • Bronquitis aguda, mayoclinic.org. Recogido a 11 de septiembre en https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/bronchitis/symptoms-causes/syc-20355566
  • Bronquitis, NIH. Recogido a día 11 de septiembre en https://www.nhlbi.nih.gov/health-topics/espanol/bronquitis
  • Bronquitis crónica, Medlineplus.gov. Recogido a 11 de septiembre en https://medlineplus.gov/spanish/chronicbronchitis.html
  • ¿Es la bronquitis contagiosa? Clinica Mayo. Recogido a 11 de septiembre en https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/bronchitis/expert-answers/acute-bronchitis/faq-20057839#:~:text=S%C3%AD.,contagiosos)%20pueden%20causar%20bronquitis%20aguda.
  • Escarrabill, J. “Enfermedad pulmonar obstructiva crónica (EPOC): visión global y continuidad de cuidados.” Anales de Medicina Interna. Vol. 20. No. 7. Arán Ediciones, SL, 2003.
  • Afione, Cristina, Alejandra Della Sala, and Laura Frank. “Manifestaciones pulmonares en pacientes con sida.” Revista argentina de radiología 72.1 (2008): 93-105.
  • Trigo, José Antonio López, et al. “Vacunación frente a la gripe estacional en las personas mayores. Evaluación de la vacuna tetravalente. Informe de posicionamiento.” Revista Española de Geriatría y Gerontología 53 (2018): 185-202.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.